Making Equality a Reality with Adequate Data (MERA)

Mål och resultat

Projektin tavoitteena on lisätä tietoisuutta sekä Suomessa että Euroopassa siitä kuinka ja kenen toimesta syrjintää voidaan seurata sekä kattavan seurannan tarpeellisuudesta politiikan kehittämiseksi. Tietoisuutta lisätään tuottamalla tarkoitukseen käytännön välineet.Lopputulokset ovat (1) eurooppalainen syrjinnän seurannan käsikirja sekä (2) Suomen kansallinen syrjinnän seurantajärjestelmä. Käsikirjassa tarkastellaan kaikkia syrjintädirektiivien mukaisia syrjintäperusteita, kansallisessa seurantajärjestelmässä kaikkia Suomen yhdenvertaisuuslain mukaisia syrjintäperusteita.

Utgångspunkter

EU-maissa on viime vuosina toimeenpantu kaksi syrjintädirektiiviä (työsyrjintädirektiivi 2000/78/EY sekä rasismidirektiivi 2000/43/EY), sekä toteutettu muutoinkin syrjinnän vastaista politiikkaa. Tästä positiivisesta kehityksestä huolimatta asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, ettei syrjinnän ilmenemisestä, luonteesta eikä politiikan vaikuttavuudesta ole riittävästi analysoitua tietoa. Kattava käsitys syrjinnästä voidaan saada vain käyttämällä monia indikaattoreita sekä monia arviointimenetelmiä, jolloin myös tietoa tuotetaan monilla tahoilla, kuten oikeuslaitoksissa, viranomaisissa, tilastokeskuksia, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ja järjestöissä. Käytettävissä olevat menetelmät ja indikaattorit vaihtelevat myös syrjintädirektiivin mukaisten syrjintäperusteiden (etninen tausta, ikä, sukupuolinen suuntautuneisuus, vammaisuus) välillä.
Suomen työministeriön puheenjohtajuudella vuosina 2003-2004 toiminut eurooppalainen asiantuntijatyöryhmä (European Working Group on Data Collection to Measure the Extent and Impact of Dicrimination – Discrimination Data Working Group) selvitti hyviä käytäntöjä syrjinnän seuraamiseksi ja arvioimiseksi sekä arvioi seurantatietojen ja -käytäntöjen vertailtavuutta eri Euroopan maissa, Australiassa, Kanadassa ja USA:ssa. Työryhmän työ liittyi kaikkiin syrjintädirektiivien syrjintäperusteisiin. Työryhmän ja sen ohjauksessa toimineiden asiaa selvittäneiden tutkimusten tuloksia arvioitiin Helsingissä joulukuussa 2005 järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa. Johtopäätöksenä todettiin, että seurantajärjestelmiä, ml. syrjintään liittyviä indikaattoreita on syytä viranomaisten, tilastokeskusten ja muiden tutkijoiden sekä syrjinnän kohderyhmiä edustavien järjestöjen sekä muiden kansainvälisten järjestöjen (EN, YK) yhteistyönä kehittää edelleen. Konferenssin konkreettinen johtopäätös oli, että tarvitaan eurooppalainen käsikirja hyvistä käytännöistä syrjinnän seurannasta, käytettävistä indikaattoreista ja muusta aineistosta ja arviointimenettelyistä sekä niiden kehittämistyöstä sekä eurooppalaisella tasolla että EU-jäsenmaissa. Euroopan yhteisön komissio on myöntänyt Suomen työministeriölle syrjinnän vastaisesta toimintaohjelmasta rahoitusta käsikirjan laatimiseksi siitä, millä menetelmillä ja välineillä syrjintää liittyvää tietoa kerätään Euroopassa. Rahoitus sisältää käsikirjan lisäksi rahoituksen kansalliselle pilotti-projektille, jossa kehitetään seurantajärjestelmä Suomessa sekä kuvataan kehittämisprosessi. Työministeriön asettamassa MERA -projektissa hallinnoidaan koko komission rahoittamaa hanketta.