Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vastasi välikysymykseen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta 5.6.2024.
Arvoisa puhemies!
On tärkeää, että tässä salissa puhutaan perusteellisesti ilmasto- ja luontopolitiikasta. Suomi on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin sekä EU-päätösten ja kansainvälisten sopimusten toimeenpanoon. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi nousee puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi. Luonto taas on olennainen osa suomalaista elämänmuotoa ja hyvinvointiamme.
Suomi on nopeasti irtautumassa fossiilisen energian laajamittaisesta käytöstä siten, että kilpailukykymme säilyy. Hiilinielun vahvistaminen on myös tärkeä työkalu ilmastotyössä, mutta pääpainoarvon tulee olla päästöjen vähentämisessä mahdollisimman teknologianeutraalisti. On etsittävä tasapaino, jossa ilmasto- ja luontotoimia edistetään niin, että muutokset koetaan oikeudenmukaisiksi.
Fossiilisesta energiasta luopuminen järkevästi toteutettuna parantaa tulevaisuuden kilpailukykyämme ja huoltovarmuutta sekä synnyttää teollisia innovaatioita vientiin. Meillä on mahdollisuus moninkertaistaa puhtaan sähkön määrä Keski-Eurooppaa nopeammin ja vähentää päästöjä ihmisten ostovoimasta huolta pitäen.
Suomalaista luontoa suojellaan vuosittain lisää tälläkin vaalikaudella. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luontokadon torjuminen ovat hallitukselle keskeisiä kysymyksiä. Uutena keinona nousee yksityisrahoitteinen luontotyö, sillä minkään hallituksen rahat eivät riitä luontokadon pysäyttämiseen. Tehokkainta yhteistä ympäristöpolitiikkaa saamme aikaan löytämällä EU:n yhteisiä ratkaisuja, jotka huomioivat jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet, ja joilla on jäsenmaiden laaja tuki.
Arvoisa puhemies!
Fossiiliset kasvihuonekasvupäästöt ovat laskemassa vuoteen 2035 mennessä suunnilleen sille tasolle, jota kansallista ilmastolakia säädettäessä kaavailtiin. Haasteemme on, että aiemmin tehdyt skenaariot maankäyttösektorin hiilinielusta ovat osoittautuneet optimistisiksi. Se on tunnistettu välikysymyksessä, ja jo hallitusneuvotteluissa. Nielun heikkeneminen ei ole uusi ilmiö. Hiilinielu on pienentynyt trendinomaisesti vuodesta 2010 saakka.
Mistä hiilinielun heikkeneminen johtuu? Puunhankinta on lisääntynyt. Osa hakkuista on korvannut puunhankintaa Venäjältä. Se väheni jo 2010-luvulla, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan pysäytti sen kokonaan. Kehittyneet arvioinnit ovat muuttaneet nieluarviota heikommaksi erityisesti turvemaiden maaperäpäästöjen osalta. Metsän kasvussa on tunnistettu notkahdusta niin Suomessa kuin muissakin maissa.
Miten hiilinielua voidaan lisätä? Suomessa hallitukset eivät ole pitäneet mahdollisena puunhankinnan rajoittamista lainsäädännöllä, ja Orpon hallitus pitää perusteltuna jatkaa samalla linjalla. Sen sijaan hallitus vahvistaa metsien kasvua toimenpidepaketilla.
Hallitus huolehtii metsien hiilinieluista pitkäjänteisesti huomioiden vaikutusten hidas realisoituminen sekä teollisuuden puun saatavuus. Kiertoaikoja pidennetään maltillisesti ja liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin puututaan.
Meillä on Suomessa vastuulliset metsänomistajat. Aktiivisella metsänhoidolla maanomistajat pitävät pitkäjänteisesti huolta niin metsien kasvukunnosta, luonnon hoidosta kuin metsien sopeutumiskyvystä ilmastonmuutokseen ja metsätuhoihin.
Ja kyllä, hallitus edistää ohjelmansa mukaisesti hiilensidonnan markkinoita, jossa maanomistaja voi valita, millä hiilenpoistotoimilla tienaa. Kannattava ja kestävä maataloustuotanto tarkoittaa puhdasta ruokaa, myös vientiin, ja huoltovarmuutta. Se on myös hyvä perusta tuottaa ilmasto- ja ympäristöhyötyä. Tämä hallitus on sitoutunut hyödyntämään turvepeltojen päästövähennyspotentiaalia osana kustannustehokkaita toimia ruoantuotannon omavaraisuutta ja kannattavuutta heikentämättä.
Arvoisa puhemies!
Muutostenkin jälkeen EU:n ennallistamisasetus toisi Suomelle merkittävät kustannukset. Suomi ei kuitenkaan pysäyttänyt asetusta yksin, vaan moni jäsenmaa kokee sen vaikeaksi.
Tämän hallituksen kontolle on jäänyt velkaantumisen pysäyttäminen. Se tarkoittaa mittavia sopeutustoimia, mutta suojelu- ja ennallistamistoimiin ei kuitenkaan kehysriihessä kohdistettu lisäsäästöjä. Saaristomeren valuma-alueella on käynnistetty vaikuttavuuteen tähtääviä ravinnekuorman vähentämisen pilotteja, vaelluskalakantoja elvytetään ja Palokin koskien ennallistamiseen panostetaan. Metso- ja Helmi-ohjelmia jatketaan. Rajallisista resursseistamme on pidettävä huolta, ja siksi hallitus panostaa kiertotalouden edistämiseen.
Vanhoja, luonnontilaisia metsiä suojellaan hallitusohjelman mukaisesti. Metsätaloudessa otetaan biodiversiteetti huomioon yhä paremmin. Säästö- ja lahopuumäärät talousmetsissä kasvavat. Myös metsäyhtiöt ovat tarttuneet työhön, jotta luontopääoma ja luonnon monimuotoisuus vahvistuisivat.
Hallitus on sitoutunut perinnebiotooppien hoitoa koskeviin tavoitteisiin. CAP-tuen ulkopuolelle jäävien arvokkaiden kohteiden osalta ministeriöt etsivät yhteistyössä täydentäviä vaihtoehtoja.
Luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä on ympäri maailman vaativa tavoite. Sitä kannattaa silti tavoitella. Rohkaisevaa on kiinnostus verorahojen rinnalla nousevaan yritysrahoitteiseen ennallistamiseen ja suojeluun. Hallitus on antanut ekologisen kompensaation asetuksen, joka luo pohjaa vapaaehtoisen luontorahoituksen luotettavalle käytölle ja yritysten luontojäljen kompensoimiselle. Suomen luotettava tilastointi ja vahva luonto-osaaminen mahdollistavat luontomarkkinoiden kehittymisen.
Arvoisa puhemies!
Fossiilisen energian käytön pitkäjänteinen vähentäminen mahdollisti Suomen selviämisen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta energiakriisistä. Se mahdollistaa päästövähennykset myös seuraavan 10 vuoden aikana. Viime vuonna Suomen päästöt laskivat historiallisen paljon, ennen kaikkea puhtaan energiatuotannon johdosta. Sähköntuotanto Suomessa on jo yli 90 prosenttisesti fossiilivapaata.
Lähivuosien suuri mahdollisuus on teollisuuden siirtyminen puhtaasti tuotettuun sähköön ja vetyyn. Hallituksen kehysriihen päätös uudenlaisesta puhtaan siirtymän investointien verovähennyksestä on merkittävä. Syy kiinnostua Suomesta on usein se, että pystymme tuplaamaan päästöttömän sähköntuotannon useimpia verrokkimaita nopeammin.
Tarvitsemme myös uusia keinoja, jotta Suomi ja EU voivat saavuttaa ilmastotavoitteensa. Ilmastoasioissa numerot ratkaisevat. Hiilidioksidin teollisen talteenoton potentiaali on Suomessa moninkertainen esimerkiksi tieliikenteen päästöihin verrattuna. Siksi edistämme päästöjen talteenottoa. Komission mukaan myös EU:n vuodelle 2040 ehdotettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan piippujen tulppaamisen vauhdittamista.
Suomi ja Ruotsi voivat olla suurvaltoja sähköntuotannossa ja puuperäisen hiilidioksidin hyötykäytössä. Metsäteollisuuden ja bioenergian takia meillä on Euroopan suurin potentiaali negatiivisten päästöjen luomiseen biogeenisen hiilen talteenoton kautta. Varastoinnin lisäksi biogeenistä hiiltä kannattaa kierrättää esimerkiksi synteettisiin polttoaineiseen, joita tarvitaan erityisesti meri- ja lentoliikenteessä valtavia määriä. Tarvitsemme EU-tason pelisäännöt ja kannustimet nopeasti. Teemme vaikuttamistyötä EU:ssa tiiviissä yhteistyössä erityisesti Ruotsin kanssa.
Ilmastopolitiikan tilannekuva tarkentuu hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa, ja hallitus esittää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja nielujen kasvattamiseksi. Taakanjakosektorilla Suomen EU-velvoite on kova pitkien etäisyyksien ja hitaasti uusiutuvan autokannan maassa, jossa on välttämätöntä pitää huolta myös huoltovarmuudesta. Ilmastotoimet on sovitettava yhteen ihmisten arjen kanssa niin, että ne ovat sosiaalisesti hyväksyttävissä. Hallitus nostaa jakeluvelvoitetta maltillisesti - edellisen hallituksen lain perusteella se olisi yli tuplaantunut tämän vuoden alusta.
Hallitus ottaa EU-direktiivin mukaisen polttoainejakelijoiden päästökaupan käyttöön vuonna 2027. Hallitus panostaa päästöjä vähentääkseen liikenteen sujuvoittamiseen ja väylien kunnon parantamiseen. Myös autokannan uusiutumisen edistäminen on tärkeää, sillä uudet autot ovat turvallisempia ja vähäpäästöisempiä. Jatkamme sähköisten työsuhdeautojen veroporkkanaa, minkä välikysymys sivuuttaa, vaikka autoala pitää sen ohjausvaikutusta merkittävänä sähköistymiselle.
Arvoisa puhemies!
Tänä vuonna Suomi on ensimmäisten jäsenmaiden joukossa asettunut tukemaan komission esitystä EU:n yhteisestä 90 prosentin nettopäästöjen vähennystavoitteesta vuodelle 2040 tietyin edellytyksin. Vaikutamme tähän erittäin tärkeään pakettiin ajoissa EU-pöydissä.
Hallitus on myös nostanut puhtaan siirtymän sekä kierto- ja biotalouden edistämisen yhdeksi päätavoitteekseen komission uuteen työohjelmaan vaikuttamisessa. Suomen tavoite on, että ydinvoima hyväksytään uusiutuvan energian rinnalle puhtaan sähkön ja vedyn lähteenä. Hallitus hakee aktiivisesti EU-rahoitusta Suomea hyödyttäville hankkeille ja panostaa erityisesti tki-rahoitukseen.
Suomen ja suomalaisten edun ja Euroopan kestävän kasvun edistäminen yhtä aikaa on mahdollista. Ja sitä tämä hallitus tekee.