- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämisen tilannekuva
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Alueelliset innovaatiot ja kokeilut
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
ELY-keskusten ohjaus
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa ELY-keskusten ja TE-toimistojen hallinnollisesta ohjauksesta sekä keskusten ja niiden alaisina toimivien työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelujen ja toiminnan kehittämisestä.
ELY-keskusten ohjausta tehdään yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Yhteistyötä varten on perustettu ELY-keskusten johtoryhmä, joka koostuu ohjaavien ministeriöiden kansliapäälliköistä ja ELY-keskusten ylijohtajien edustajasta sekä lisäksi asiantuntijajäseninä ovat hallinnonalojen määräämät johtajat ja virastopäälliköt.
Johtoryhmän käsiteltäväksi asioita valmistele poikkihallinnollinen OHJAUS-valmisteluryhmä, jossa ovat edustettuina keskuksia ohjaavien tahojen lisäksi ELY-keskukset ja niiden henkilöstö.
Aluehallintovirastoilla ja ELY-keskuksilla on yhteinen strategia-asiakirja sekä lisäksi kullakin aluehallintovirastolla ja ELY-keskuksella sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksella (KEHA-keskus) on yksi tulossopimus.
Strategia-asiakirja ja tulossopimukset laaditaan hallituksen toimikaudeksi ja niiden sisältö tarkistetaan tarvittaessa vuosittain ottaen huomioon valtiontalouden kehykset ja valtion talousarvio.
Kevyempi, poikkihallinnollisempi, yhtenäisempi ohjaus
Tavoitteena on strateginen, poikkihallinnollinen ja yhtenäinen ELY-keskusten ohjaus.Lähtökohtana asiakirjojen valmistelussa on, että linkitys hallitusohjelmasta ja valtiontalouden suunnittelusta tulosohjausasiakirjoihin on selkeä. ELY-keskusten tulossopimuksissa otetaan lisäksi huomioon maakuntien kehittämisen painopisteet.
Lisätietoja: Marko Laiho