Kiinnostaako 20 miljardia euroa?

Koronaviruksen seurauksena olemme ajautuneet yhä syvemmälle tilanteeseen, jossa jo olemassa olevien ongelmien korjaaminen vie merkittävän osan huomiosta ja resursseista. On tietenkin selvää, että ajankohtaisiin ongelmiin on puututtava. Uuden normaalin rakentamisessa, hyvinvoinnin lisäämisessä ja taloudellisen kasvun varmistamisessa, tarvitaan kuitenkin uudenlaisia toimintatapoja ja verovarojen ja yksityisen pääoman yhteensovittamista.

Yhteiskuntaamme rasitti jo ennen koronavirusta monet ehkäistävissä olevat ongelmat ja sairaudet. Eri asiantuntijatahojen laskelmat kertovat karusta todellisuudesta. Esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista kunnille aiheutuvat kustannukset ovat vuositasolla lähes 1,5 miljardia euroa ja tyypin 2 diabeteksesta koko yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ainakin saman verran. Yhteensä tämänkaltaiset kustannukset ovat varovaisesti arvioiden noin 20 miljardia euroa vuodessa. Ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan inhimillinen ja taloudellinen hyötypotentiaali on siis melkoinen.

Vaikutusten hankinta-ajattelu suuntaa toimintaa lähes automaattisesti haittojen, ongelmien ja sairauksien ehkäisemiseen. 

Vaikutusten hankinta tarjoaa julkiselle sektorille hyvän mahdollisuuden suunnan muuttamiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että julkinen sektori määrittelee haluamansa lopputuloksen, ei sen tuottamisen tapaa. Yksityinen pääoma kantaa vähintään pääosin lopputuloksen aikaan saamiseen liittyvän taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa toimintaa sijoitetun pääoman takaisin ja sille erikseen sovitun tuoton vain, jos lopputulokseen päästään todistetusti. Näin voidaan hyödyntää erilaisten palveluntuottajien parhaita innovaatioita, edistää sen myötä työllisyyttä ja ennen kaikkea käyttää verovaroja vain silloin, kun toiminnan lopputulema on haluttu.

Vaikutusten hankinta-ajattelu suuntaa toimintaa lähes automaattisesti haittojen, ongelmien ja sairauksien ehkäisemiseen. Lienee nimittäin ilmeistä, että esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja haluaa hankkia mieluummin perheiden hyvinvointia kuin laastaroivia hoitopalveluja tai ympäristöjohtaja mieluummin puhtaita vesistöjä kuin saastuneen veden käyttämisestä aiheutuneiden ongelmien ratkomista.

Vaikutusten hankinnan lähtökohdat rakentuvat yhteiskunnallisen hyödyn mallinnuksen avulla. Mallinnus perustuu tavoitellun muutoksen taustalla olevien juurisyiden ja mahdollisuuksien sekä niihin vaikuttamisesta seuraavien laadullisten ja taloudellisten vaikutusten analysointiin. Lopputuloksena syntyvä mallinnus näyttää, millaisia edellä mainittuja hyötyjä toiminnan uudelleen suuntaamisella on mahdollista saavuttaa. Sen perusteella verovarojen käytöstä vastaava taho voi myös määritellä tulosten saavuttamisesta maksettavan palkkion suuruuden. Sitä määriteltäessä on osattava ottaa huomioon myös se, että toiminnan mahdollistaville sijoituksille voidaan maksaa tuottoa, joka on tarkoituksenmukaisessa suhteessa sijoittajien kantamaan riskiin.

Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen tärkein tehtävä on nimenomaan auttaa julkisen sektorin toimijoita vaikutusten eli lopputuloksen hankinnassa. Se sijaitsee hallinnollisesti työ- ja elinkeinoministeriössä, mutta palvelee siis koko julkista sektoria. Osaamiskeskus haluaa tehdä yhteistyötä myös muiden vaikuttavuusinvestoimisen keskeisten toimijoiden, kuten sijoittajien ja palveluntuottajien, kanssa vaikuttavuusinvestoimisen koko markkinan kasvattamiseksi.

Mika Pyykkö, johtaja
Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus