FI SV EN

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2019 talousarvioehdotus: lisäpanostuksia innovaatiorahoitukseen

Työ- ja elinkeinoministeriö 9.8.2018 13.09
Tiedote
Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2019 talousarvioehdotus: lisäpanostuksia innovaatiorahoitukseen

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2019 talousarvioehdotuksen painopisteenä on hallituksen työllisyys- ja kasvutavoitteita tukeva kasvupolitiikka.

TEM ehdottaa pääluokan määrärahoiksi 2 553 miljoonaa euroa, joka on lähes 270 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Menojen lasku aiheutuu keskeisesti hallituksen määräaikaisen (2016–2018) kärkihankerahoituksen lakkaamisesta (-112 miljoonaa euroa), viennin jälleenrahoituslainakulujen poistumisesta niiden ennenaikaisesta takaisinmaksusta johtuen (-97 miljoonaa euroa), julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahan laskusta (-83 miljoonaa euroa) sekä uusiutuvan energian tuotantotukimenojen laskusta (-33 miljoonaa euroa).

Vastaavasti EU:n rakennerahastojen maksatusmenot kasvavat reilulla 40 miljoonalla eurolla, Business Finlandin avustusten maksatukset vajaalla 25 miljoonalla eurolla ja toimintamenot reilulla 18 miljoonalla eurolla.

Business Finlandin resursseihin lisäpanostuksia

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin avustusvaltuudeksi reilua 344 miljoonaa euroa, joka on lähes 74 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.

– Olemme selvästi jäämässä kilpailijamaistamme jälkeen innovaatiopanostuksissa. Julkista innovaatiorahoitusta on kasvatettava merkittävästi, sillä se mahdollistaa myös yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvattamisen, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Business Finlandin toimintamenoihin ehdotetaan reilua 102 miljoonaa euroa, jossa on kasvua yli 18 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarvioon nähden. Lisämäärärahat käytettäisiin muun muassa ohjelmatoimintaan ja kansainvälisen toiminnan vahvistamiseen.

Kansainvälisten osaajien saatavuus turvattava

Hallituksen Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisten osaajien saatavuutta lisäämällä Suomen houkuttelevuutta. Suomalaisyritysten on saatava käyttöönsä riittävästi työvoimaa ja kansainvälistymisosaamista.

– Osaajista käydään globaalia kilpailua. Työvoiman ja osaajien saatavuus ovat yritystemme kasvun ja kansainvälistymisen suurimpia haasteita ja niihin meidän on vastattava. Esimerkiksi ohjelmistoala kärsii kroonisesta osaajapulasta, kertoo työministeri Jari Lindström.

Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioehdotus sisältää 5 miljoonan euron lisämäärärahan kansainvälisten osaajien houkutteluun. Lisärahoituksesta puolet on ehdotettu Business Finlandille käytettäväksi pysyvän kansainvälisen osaajapalvelun luomiseen, osaajien ja start up -yrittäjien houkuttelutoimintaan ja rekrytointien vahvistamiseen.  Lisäksi on tarkoitus perustaa Suomi-lähettilästoiminta, jolla vahvistetaan Suomen tunnettuutta osaajien keskuudessa.

Toinen puolikas lisärahoituksesta suunnattaisiin kaupungeille muun muassa systemaattisen osaajien houkuttelutoimintojen kehittämiseen ja pilotointiin.

Lisää vipuvoimaa alueille

EU:n rakennerahastojen myöntämisvaltuus kasvaa lähes 669 miljoonaan euroon, joka on 287 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Valtuuksien 75 prosentin kasvu mahdollistuu niiden aikaistamisella vuodelta 2020 vuodelle 2019.

Myöntämisvaltuuden aikaistaminen ruokkii alueiden kasvua, mahdollistaa rahoituksen ennakoivan käytön ja helpottaa ohjelmakauden 2014–2020 sulkemistoimenpiteitä.

Panostukset energiatukeen edesauttavat ilmastotyötä ja kestävää kehitystä

Energiatukivaltuudeksi ehdotetaan 80 miljoonaa euroa, joka on 25 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Kasvu perustuu kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan.

– Lisäpanostukset energiatukeen ovat yksi elementti Suomen kansallisten ja EU:ssa asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Panostukset myös edistävät Suomen kansallista Agenda 2030 toimeenpanoa, erityisesti hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen saavuttamista, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Uusiutuvan energian tuotantotukimenot laskevat yli 33 miljoonalla eurolla. Eduskunta hyväksyi aiemmin tänä vuonna tuotantotukilain muutoksen, jonka perusteella toteutetaan teknologianeutraali tarjouskilpailu. Uudesta järjestelmästä aiheutuu menoja vuodesta 2020 alkaen.

–Tuotantotukea maksetaan vain kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisimmille investoinneille ja se on veronmaksajille huomattavasti edullisempi tapa tukea uusiutuvan energian sähkön tuotantoa kuin nykyinen syöttötariffijärjestelmä. Näin pystymme tarjoamaan yhä enemmän edullista ja puhdasta energiaa tulevaisuudessa, jatkaa ministeri Tiilikainen.

Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2019

Lisätiedot:
kansliapäällikkö Jari Gustafsson, TEM, puh. 029 504 7400
talousjohtaja Mika Niemelä, TEM, puh. 029 506 2135
elinkeinoministerin erityisavustaja Jukka Ihanus, puh. 050 463 9929
työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, puh. 050 574 0236
asunto-, energia- ja ympäristöministerin erityisavustaja Vilhartti Hanhilahti, puh. 040 836 4823