Yritysten viennin ja kansainvälistymistä arvioiva toimikunta

Lähtökohdat

Suomen vienti on kasvanut 90-luvulla yli kaksinkertaiseksi. Viennillä ja kansainvälistymisellä on yhä suurempi merkitys yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle sekä työllisyyden paranemiselle. Tämän vuoksi julkinen valta osallistuu lähes kaikissa teollisuusmaissa merkittävin panoksin viennin ja kansainvälistymiskehityksen edistämiseen. Markkinoiden avautumisen myötä sekä yritysten verkottuneen toimintatavan yleistyessä yritykset joutuvat kohtaamaan kansainvälisen kilpailun ja toimimaan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Valtion lisääntyneillä panostuksilla tutkimus- ja kehitystoimintaan on omalta osaltaan myötävaikutettu kansainvälisesti kilpailukykyisen teknologiayritysten määrän lisääntymiseen. Useat kotimarkkinoilla jo vakiintuneet yritykset laajentavat toimintaansa käynnistämällä ja lisäämällä vientiään. Tämän lisäksi syntyy aikaisempaa enemmän nk. uuden talouden yrityksiä, joiden tuotteet ja palvelut ovat alusta alkaen suunnattu globaaleille markkinoille ja joille kansainvälistyminen on elinehto jo varsin varhaisessa vaiheessa. Viime vuosien aikana kansallista innovaatiojärjestelmää ja kansaivälistymispalveluja on kehitetty voimakkaasti. Tavoitteena on ollut luoda muutoksia edistävä, uniikki innovaatiojärjestelmä. Keskeisiä muutoksia ovat olleet mm. Finpron (ent. Suomen Ulkomaankauppaliiton) toiminnan evaluointiin perustunut mittava kehitystyö sekä TE-keskusten muodostaminen ja keskusten kansainvälistymispalvelujen kehittäminen. Innovaatiojärjestelmän toimivuuden parantaminen mm. eri organisaatioiden yhteistyötä kehittämällä on parhaillaan käynnissä. Toisaalta edellä todettu kehitys on vaikuttanut eri organisaatioiden rooliin ja aiheuttanut tarvetta näiden roolien uudelleen arviointiin. Erityistä tarvetta eri organisaatioiden roolin ja tehtävien täsmentämiseen on ulkomaanverkostossa. Edellä todetut muutokset asettavat uusia haasteita myös valtion ylläpitämien vientiä ja kansainvälistymistä tukevien palvelumuotojen sisällölle, mitoitukselle ja toteutustavalle. Pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen hallitusohjelmassa onkin todettu mm. että "tutkimus - ja kehityspanosten lisäksi hallitus panostaa tuotteistamiseen, tuotteiden kaupallistamiseen, yritysten kansainvälistymiseen sekä osaamispohjaista tuotantoa tukevan koulutusjärjestelmän vahvistamiseen". Vientiä ja kansainvälistymistä edistävät toimenpiteet ovat osa valtion harjoittamaa elinkeinopolitiikkaa. Elinkeinopolitiikka perustuu keskeisesti kilpailun edistämiseen, kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittämiseen sekä yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen. Valtion elinkeinopoliittisten edistämistoimenpiteiden lähtökohtana on markkinoiden toimimattomuudesta aiheutuva markkinapuute. Valtion toimenpitein kohdennetaan ensisijaisesti olemassa olevien markkinapuutteiden poistamiseen ja toissijaisesti pysyvään palvelu- tai rahoitustoimintaan.
Yritysten kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja monimutkaistuminen asettavat uusia vaatimuksia myös vientiä ja kansainvälistymistä edistävien palvelujen sisällölle ja toteutustavalle. Teknologian kehittyminen tuo omalta osaltaan uusia mahdollisuuksia palvelujen tuottamiselle, mikä samalla muuttaa julkisten palveluorganisaatioiden toimintatapaa. Yksityisten alalla toimivien palveluyritysten määrä on lisääntynyt ja ne ovat myös verkottuneet kansainvälisesti.