Hyppää sisältöön
Media

Miten hankimme hyvinvointia?

7.5.2020 11.00
Kolumni

Käsillä oleva koronakriisi on nostanut myös julkiset hankinnat tapetille, kaikki keinot on otettava käyttöön haasteiden ratkaisemiseksi. Jotta kymmenien miljardien eurojen vuosittaisista hankinnoista saadaan hyöty irti, pitää varmistua siitä, että hankinnat tuottavat halutut vaikutukset. Siitä, että esimerkiksi lapsiperheiden elämä todella muuttuu paremmaksi.

Anna TonteriPerinteisesti julkinen hankkija on laatinut yksityiskohtaisen kuvauksen palvelusta, jolla tarpeeseen voidaan vastata. Palvelu kilpailutetaan ja sopimuskauden aikana seurataan, että se vastaa vaadittua kuvausta. Onko meillä kuitenkaan tietoa siitä, saatiinko hankinnalla haluttu vaikutus aikaan?

Voiko hankkija olla varma, että sillä on paras tietämys siitä, miten haluttu vaikutus saadaan aikaan? Pystytäänkö hankinnalla vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin? Voisimmeko hyödyntää nykyistä paremmin eri osapuolten osaamista vaikuttavien ratkaisujen kehittämisessä? Annammeko yksityisen ja kolmannen sektorin näyttää parasta osaamistaan – ja luommeko siihen kannustimia?

Asettamalla tavoitellut vaikutukset hankinnan kohteeksi voidaan varmistua siitä, että halutut muutokset tapahtuvat.

Mikä vaikutusten hankinnassa muuttuu perinteiseen tuotosten hankintaan verrattuna? Miten vaikutuksia hankkimalla voidaan paremmin taklata ajankohtaisia haasteita?

Kun hankitaan vaikutusta eli lopputulemaa, hankkija laatii palvelun kuvauksen sijaan kuvauksen siitä, miltä onnistuminen näyttää. Millaista lapsiperheen arki on, kun tavoitteeseen on päästy. Palveluntuottajien annetaan suunnitella palvelukokonaisuus, jonka avulla tavoitteeseen päästään. Sopimuskauden aikana hankkija ja palveluntuottajat seuraavat tiiviisti yhdessä tavoitteen toteutumista ja muuttavat toimintaa tarvittaessa.

Kun hankitaan vaikutusta eli lopputulemaa, hankkija laatii palvelun kuvauksen sijaan kuvauksen siitä, miltä onnistuminen näyttää. 

Vaikutuksia hankittaessa hankkija ja palveluntuottajat jakavat osaamisensa ja vastuun onnistumisesta. Samalla mahdollistetaan kokeileminen, uusimman tiedon hyödyntäminen ja vastaaminen toimintaympäristön muutoksiin. Toisinaan on nimittäin niin, että laadukkaaksi oletettu palvelu ei tuota odotettuja vaikutuksia. Käynnissä olevasta Lapset-SIB-hankkeesta olemme oppineet, että lapsiperheiden kohdalla avun joustavuus, oikea-aikaisuus ja kesto ovat ratkaisevia. Tiedolla johtaminen on välttämätön edellytys.

Yksittäinen palvelu harvoin saa aikaan haluttuja muutoksia. Vaikutusten hankinta pakottaa uudenlaiseen yhteistyöhön. Paitsi palveluntuottajien ryhmittymän, myös hankkijan pitää sovittaa palvelujaan yhteen tavoitteen saavuttamiseksi. Hallinnonalat pitää ylittää, keskinäisriippuvuudet ymmärtää ja koko systeemin pitää toimia. Tähän pitää kriisistä selviämiseksi keskittyä, kaikki toiminta on saatava palvelemaan yhteistä tavoitetta – esimerkiksi lapsiperheiden hyvää elämää.

Hetki suunnan muuttamiselle kohti vaikuttavia hankintoja on nyt. Kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistaan syksyllä. ”Suomi on edelläkävijä hankintojen tiedolla johtamisessa ja vaikuttavuuden kehittämisessä” on yksi strategialuonnoksen tahtotiloista.

Yhteinen strategia antaa hankintayksiköille selkänojan muutokselle, ja sen toimeenpanossa auttaa esimerkiksi Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen KEINOn ”Hankintojen vaikuttavuuden johtamisen kehitysohjelma”, johon hankintayksiköt voivat hakea 29.5. asti. Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus on vahvasti mukana auttamassa vaikutusten hankinnassa sekä yksityisen ja kolmannen sektorin osaamisen ja tarvittaessa yksityisen pääoman hyödyntämisessä.

Anna Tonteri, johtava asiantuntija
Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus

Kolumni
Sivun alkuun