Ilmastonmuutoksen torjunta ja uudistuva avaruusteollisuus Suomen painopisteinä Euroopan avaruusjärjestössä

Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenvaltioiden avaruuspolitiikasta vastaavat ministerit kokoontuivat 27.-28.11.2019 Espanjan Sevillaan päättämään järjestön tulevien vuosien strategian painopisteistä ja ohjelmista.

- Ministerikokouksen päätöksissä korostui avaruusalan murroksesta johtuva tarve uudistumiseen, kertoo Suomen delegaatiota vetänyt työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen. Piensatelliittien ja yksityisten laukaisupalvelujen kehittyminen sekä avaruusdatan käyttö arkipäivän palveluissa mahdollistavat uudet globaalisti skaalautuvat liiketoimintamallit. Suomi on muutoksen edelläkävijöitä vahvan digitaalisen osaamisensa ansiosta.

Suomi osallistuu ESA:n vapaaehtoisiin ohjelmiin kansallisen strategian ja vahvuuksien mukaisesti 16,2 miljoonalla eurolla vuodessa (aiemmin noin 8,5 miljoonaa euroa). Valituilla ohjelmilla edistetään Suomelle tärkeitä teemoja, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, arktisen alueen kehitystä, avaruuden kestävää käyttöä, satelliitti-5G:n kehitystä, autonomista liikennettä ja kyberturvallisuutta. Suomi ei osallistu miehitetyille avaruuslennoille tai kantorakettien kehitykseen. 

Lisäksi Suomi osallistuu suoraan ESA:n perustamissopimuksen nojalla ESA:n pakollisiin ohjelmiin, joista erityisesti tiedeohjelmassa Suomi on ollut mukana useissa tärkeissä tiedehankkeissa. Pakollisten ohjelmien osalta Suomen vuosittainen rahoitus kasvaa nykyisestä 10,8 miljoonasta eurosta noin 12 miljoonaan euroon.  

Jatkossa Suomen vuosittainen rahoitus ESA:an on siten noin 28 miljoonaa euroa. ESA:n vuosittainen budjetti on noin 5,8 miljardia euroa.

ESA:n teollisuuspolitiikan mukaan rahoitus palautuu jäsenmaahan yrityksille, tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille kohdistuvina tilauksina. Lisäksi rahoituksella mahdollistetaan suomalaisten työskentely ESA:ssa sekä yhteisen tutkimusinfrastruktuurin ja testiympäristöjen käyttö

- ESA:n kautta suomalaiset pääsevät mukaan huippuluokan kansainvälisiin yhteishankkeisiin, korostaa alivaltiosihteeri Peltonen.

ESA:n ohjelmien aktiivisempi hyödyntäminen on yksi vuonna 2018 päivitetyn kansallisen avaruusstrategian toimenpiteitä. Strategian tavoitteena on luoda Suomesta vuonna 2025 maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset. Avaruusasiain neuvottelukunta ohjaa strategian toimenpanoa.

ESA on kansainvälinen järjestö, joka edistää jäsenvaltioidensa yhteistyötä avaruustutkimuksessa, -tieteessä, -teknologiassa ja sovelluksissa. ESA:lla on 22 jäsenmaata ja sen pääkonttori on Pariisissa. Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1995.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Maija Lönnqvist, työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 3313791, [email protected]
head of space Kimmo Kanto, Business Finland, puh. 050 557 7852, [email protected]