Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Kestävä elvytys tulosperusteiseksi

18.5.2020 14.11
Kolumni

Vallitseva koronatilanne on vahvistanut entisestään tarvetta käyttää julkisia varoja tehokkaasti ja tuloksellisesti. Paljon on ollut keskustelua siitä, mihin varoja tulisi kohdentaa ja kuinka elvytystoimet rakentaisivat ns. uutta normaalia. Tilanteen luonteen takia elvytystoimet näyttäisivät keskittyvän mm. työllisyyden tukemiseen ja lapsiperheiden kriisinkestävyyden parantamiseen. Talouden ja ihmisten hyvinvoinnin rinnalla on tärkeää tarkastella myös ympäristön hyvinvointia.

Elina Järvelän kuva

EU:n vihreän kehityksen ohjelma Green Deal vaatii kunnianhimoisia toimenpiteitä eikä koronatilanne ole muuttanut niiden tarpeellisuutta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nostaa huhtikuun puheessaan esiin, että Green Deal on investointi kestävyyteen ja kiertotalouteen, mikä vahvistaa maiden resilienssiä. Ympäristö- ja ilmastokestävien tuotantoketjujen avulla maat voivat vähentää riippuvuutta globaaleista tuotantoketjuista ja vastata samalla ilmastotavoitteisiinsa.

Kestävä elvytys on myös taloudelle kannattavaa. Hiljattain julkaistu Oxfordin yliopiston tutkimus vertaili erityyppisten elvytysvaihtoehtojen taloudellista ja ilmastollista vaikutusta. Tutkimuksen mukaan ympäristöystävälliset elvytyshankkeet luovat enemmän työpaikkoja, tuottavat lyhyellä aikavälillä enemmän rahaa ja johtavat pitkällä aikavälillä kustannusten säästämiseen verrattuna perinteiseen elvytykseen. Järkevää olisikin tunnistaa ne keinot, joilla vahvistetaan taloutta ja lisätään ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.

Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen tavoitteena on muuttaa julkisten varojen käyttö tulosperusteiseksi ja ennakoivaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että strategisen suunnittelun, budjetoinnin ja hankintojen lähtökohtina ovat hyvinvointivaikutukset, jotka toimivat myös toteutuksen onnistumisen mittareina. Myös rahoitus on sidottu saavutettuihin hyvinvointivaikutuksiin, ei yksittäisiin palveluihin.

Kun hankintojen rahoitus on sidottu ympäristö- ja hyvinvointivaikutuksiin, varmistetaan, että julkisen sektorin rahoitus käytetään vaikuttavasti ja pysytään ehkäisemään tulevaisuuden haittoja ja kustannuksia. 

Useimmiten hankintojen ympäristönäkökulma keskittyy vain siihen, kuinka negatiivisia ympäristövaikutuksia voidaan välttää. Haittojen ehkäisy on tärkeää, mutta tulosperusteisilla hankinnoilla voidaan aktiivisesti hankkia positiivisia ympäristövaikutuksia ja maksaa vain niiden toteutumisesta. Lisäksi hankkeet voidaan suunnitella niin, että ihmisten työllisyys, tiettyjen sosiaalisten ryhmien tarpeet tai taloudellinen säästö kunnille ja valtiolle ovat myös hankkeen toteutumisen ehtona.

Työstämme parhaillaan kolmea ympäristöaiheitta, joissa tätä ajattelua testataan Suomessa: lannan ravinnekierto ja kierrätyslannoitemarkkinoiden ekosysteemin kehittäminen Itämeren saastumisen vähentämiseksi, valuma-alueiden kunnostukset kalavarojen elinvoimaisuuden parantamiseksi sekä asumisen energiatehokkuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Ympäristöhankintojen tuloksellisuuden suunnittelun ja mittaamisen tueksi on usein hyvin saatavilla tutkimustietoa, dataa ja mallintamistyökaluja. Lannan ravinnekierron toteutusta voidaan mitata esimerkiksi fosforin liiallisen käytön vähentymisellä ja mallintaa vaikutus alueen vesistöihin. Lisäksi pystytään arvioimaan mm. positiivisia ilmasto- ja työllisyysvaikutuksia sekä toiminnan vaikutuksia alueen viljelijöihin.

Kun hankintojen rahoitus on sidottu ympäristö- ja hyvinvointivaikutuksiin, varmistetaan, että julkisen sektorin rahoitus käytetään vaikuttavasti ja pysytään ehkäisemään tulevaisuuden haittoja ja kustannuksia. Tämä vaatii toteutuakseen uudenlaista ajattelua. Koronatilanne on kuitenkin osoittanut, että meillä on rohkeutta ja kykyä tehdä nopeita päätöksiä ja toteuttaa uusia ideoita. Nyt on aika siirtyä budjettilinja-ajattelusta kestäviin hyvinvointi-investointeihin. Se, jos jokin, on sen kuuluisan uuden normaalin rakentamista.

Elina Järvelä
johtava asiantuntija
Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus

 

 

 

 

Kolumni
Sivun alkuun