EU:n puhtaan energian paketti etenee – nyt neuvottelutulokset energiatehokkuudesta ja hallintomallista

Työ- ja elinkeinoministeriö 29.6.2018 17.23
Tiedote

EU:n jäsenvaltioiden pysyvistä edustajista koostuva Coreper-komitea hyväksyi 29.6.2018 neuvottelutulokset energiatehokkuusdirektiivin muutoksista ja hallintomalliasetuksesta. Jo keskiviikkona komitea hyväksyi neuvottelutuloksen uusiutuvan energian direktiivistä.

Päätösten myötä EU:n jäsenvaltiot vahvistavat neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission trilogi-neuvotteluissa 13.6. ja 19.6. saavutetun epävirallisen sovun näistä kolmesta EU:n puhtaan energian pakettiin kuuluvasta lainsäädäntöesityksestä.

– Saavutettu yhteisymmärrys tarkoittaa pitkää edistysaskelta energiaunionin toimeenpanossa. Sopu kolmesta keskeisestä Puhtaan energian paketin esityksestä tarkoittaa, että EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle on nyt sovittu keskeiset työkalut, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Neuvottelutulokset menevät heinäkuussa vielä vahvistettavaksi Euroopan parlamentin täysistuntoon ja neuvoston kokoukseen.

Energian käytön tehostamiselle vähintään 32,5 prosentin tavoite vuoteen 2030

Energiatehokkuusdirektiivistä (EED) saavutetun kompromissin mukaan EU:n jäsenmaille asetetaan yhteinen, ei-sitova vähintään 32,5 prosentin energian käytön tehostamistavoite vuonna 2030 verrattuna perusskenaarion kehitykseen. Jäsenvaltioille asetetaan 0,8 % vuosittainen energiankäytön tehostamisvelvoite kaudella 2021–2030.

– Suomessa valtiovallan elinkeinoelämän ja kuntien kanssa solmimat vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tuottaneet suurimman osan direktiivin edellyttämistä energiansäästöistä vuonna 2020 päättyvällä kaudella. Jatkossakin sopimusten tehokas toimeenpano yrityksissä ja kunnissa on keskeisessä roolissa direktiivin velvoitteiden saavuttamisen kannalta, ministeri Tiilikainen korostaa.

– Energian tehokas käyttö on hyvä keino tapa säästää rahaa ja luontoa sekä torjua samalla ilmastomuutosta. Nyt sovitut uudet energiatehokkuustavoitteet toimivat hyvinä kannustimina tehostaa energiankäyttöä entisestään, uusia ratkaisuja etsien ja hyödyntäen niin kotona, liikenteessä kuin työpaikoillakin, Tiilikainen jatkaa.

Komission 30.11.2016 antama direktiivin muutosesitys luo energiatehokkuutta koskevat oikeudelliset puitteet vuoden 2020 jälkeen. Samalla energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset päivitetään jatkumaan kaudeksi 2021–2030 ja vielä sen jälkeenkin kymmenen vuoden jaksoissa, ellei komissio arvioinnissaan totea, että EU:n vuoden 2050 energia- ja ilmastotavoitteet saavutetaan ilman tätä velvoitetta.

Energiansäästövelvoitteen tasosta ja joustoelementeistä käytiin pitkälliset neuvottelut kuudessa trilogissa ja teknisissä kokouksissa neuvoston puheenjohtajan ja parlamentin välillä. Lopulta päädyttiin 0,8 % vuosittaiseen jäsenvaltioiden energiansäästövelvoitteeseen laskettuna loppuenergian käytöstä ja vähintään 32,5 % EU:n yhteiseen tehostamistavoitteeseen. Sen osalta neuvotteluhaarukkana oli neuvoston kannattama 30 prosentin ja parlamentin 35 prosentin tavoite.

Hallintomalli antaa työkalut EU:n energia- ja ilmastotavoitteen seurantaan

EU:n hallintomalliasetuksella luodaan uutta menettelyä energia- ja ilmastopolitiikkaan jäsenvaltioiden ja komission välille. Komissio muun muassa seuraisi jäsenvaltioiden itse määrittelemien uusiutuvan energian tavoitteiden edistymistä.

– On positiivista, että myös hallintomalliasetuksesta löytyi sopu kevään aikana. Se antaa työkalut puhtaan energian paketin ja EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden seurantaan, toteaa ministeri Tiilikainen.

– On hyvä, että EU:n yhteisten energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumista sekä yksittäisten jäsenvaltioiden osallistumista EU:n yhteisen tavoitteen toteutumiseen seurataan. Vaikka tästä seurannasta kieltämättä aiheutuukin lisääntyvää hallinnollista taakkaa, niin ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta tavoitteiden toteutumisen seuranta on tärkeää, ministeri arvioi.

Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet EU:n yhteisen uusiutuvan energian vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseen. Hallintomalliasetuksessa ne sitoutuvat edistämään uusiutuvaa energian kansallisella kehityspolulla. Jäsenmaiden tulee edistää itse määrittelemiään kansallisia uusiutuvan energian tavoitteita, joissa pysymistä komissio tulee seuraamaan.

Kehitystä kuvataan prosenttiluvuilla, joiden mukaisesti uusiutuvan energian määrää tulee lisätä vuoden 2020 tasosta kohti vuodelle 2030 sovittua vähintään 32 prosentin tavoitetta. Vuonna 2022 tämä prosentti on 18, vuonna 2025 se on 43 ja vuonna 2027 tavoitteesta tulee olla saavutettu jo 65 prosenttia.

– Saavutettu sopu kehityspolusta on sopiva yhdistelmä kunnianhimoa ja kannustusta toisaalta uusiutuvan suhteen edistyneille jäsenvaltioille ja toisaalta niille jäsenvaltioille, joissa ei vielä olla niin pitkällä uusiutuvan lisäämisessä, ministeri Tiilikainen analysoi.

Alkavalla Itävallan EU-puheenjohtajakaudella puhtaan energian paketissa keskitytään sähkön sisämarkkinoiden kehittämistä koskeviin säädöksiin. Suomi tukee vahvasti avoimiin markkinoihin ja hinnanmuodostukseen perustuvia ehdotuksia.

Lisätiedot:
energiaministerin erityisavustaja Vilhartti Hanhilahti, puh. +358 40 836 4823
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. +358 50 431 6518
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, puh. +358 50 365 3412 (energiatehokkuus)
neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka, TEM, puh +358 50 511 7414 (energiatehokkuus)
ylitarkastaja Katja Tuokko, TEM, puh. +358 50 465 553 (hallintomalli)
ylitarkastaja Pekka Grönlund, TEM, puh. +358 29 506 4815 (uusiutuva energia)