Muotoilulla käyttäjälähtöisempään innovaatiotoimintaan

Muotoilusta on tullut yrityksille keskeinen kilpailukykytekijä ja kilpailijoista erottautumisen väline. Onnistunut muotoilu parantaa tuotteiden sekä palvelujen käytettävyyttä ja haluttavuutta. Eniten vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn muotoilulla katsotaan olevan silloin, kun se on jo omaksuttu osaksi yrityksen strategiaa ja -kulttuuria.     

Tarkkaa määritelmää muotoilulle ei ole olemassa, se voidaan kuitenkin ymmärtää laajasti kokonaisvaltaisena suunnitteluna ja toteutuksena, joka lähtee käyttäjän tarpeista ja arvoista, ottaa huomioon käyttöympäristön ja noudattaa kestävyyden periaatetta. Muotoilun avulla voidaan nopeuttaa tuotteiden ja palveluiden kehittämistyötä, ottaa asiakkaiden tarpeet paremmin huomioon sekä vauhdittaa tutkimustuloksien kaupallistamista.         

Muotoilu on aineeton investointi

Investointi muotoiluosaamiseen on yritykselle investointi aineettomaan arvonluontiin. Muotoiluosaamisen vaikutus voi näkyä tuotteen miellyttävässä ulkomuodossa, käytetyn palvelun sujuvuudessa, hyvässä asiakaskokemuksessa tai yrityksen houkuttelevassa brändissä - parhaimmillaan näissä kaikissa.    

Parempi asiakaskokemus on hyvin muotoiltu

Yritykset näkevät muotoilun käytön vaikutuksen erityisen tärkeänä asiakaskokemuksen parantamisessa. Kansainvälisillä markkinoilla on asiakaskokemuksen nostaminen innovaatiotoiminnan keskiöön elintärkeää. Digitalisaatio korostaa entisestään asiakaskokemuksen merkitystä ja sen myötä syntyy myös uusia vaatimuksia ja runsaasti mahdollisuuksia muotoilun hyödyntämiselle yrityksissä.

Kansallinen muotoiluohjelma

Muotoilun edistäminen on osa käyttäjälähtöistä innovaatiopolitiikkaa. Käyttäjälähtöisyydessä korostuu muotoilun, innovaatioiden ja kilpailukyvyn välinen suhde, jossa muotoilua voi pitää siltana tuotteen tai palvelun tarjoajan ja käyttäjän välillä.             

Kansallisessa muotoiluohjelmassa Muotoile Suomi tavoitellaan muotoiluosaamisen laajempaa käyttöä yrityksissä ja julkisen sektorilla seuraavien, vuodelle 2020, asetettujen strategisten tavoitteiden kautta:

  1. Muotoiluymmärrys ja osallistuvuus kansalaisyhteiskunnassa ovat vahvoja. Osaaminen, tutkimus ja koulutus ovat kansainvälisesti korkealla tasolla ja vaikuttavat hyvinvointiin ja kilpailukykyyn.
  2. Monialainen muotoiluosaaminen on vahvistanut kilpailukykyä.
  3. Tärkeillä kasvualoilla on hyödynnetty tehokkaasti muotoilua.
  4. Muotoilua on käytetty julkisella sektorilla yhteiskunnan kehittämisessä ja ohjaamisessa sekä hyvinvoinnin edistämisen työkaluna.

Lisätietoja:

Petra Tarjanne