Ajankohtaista EU:n valtiontukisääntelystä

Suomen tilapäinen puitetukiohjelma Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutusten lieventämiseksi

Euroopan komissio hyväksyi 13.6.2022 Suomen tilapäisen puitetukiohjelman (SA.103159), jonka nojalla voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön yritystukiohjelmia sellaisten yritysten hyväksi, joihin meneillään oleva kriisi tai siihen liittyvät pakotteet ja vastapakoteet vaikuttavat. Tukea voidaan myöntää yhdelle yritykselle enintään 400 000 euroa, ja tuki tulee myöntää viimeistään 31.12.2022. Valtion viranomaisten lisäksi myös kunnat voivat myöntää tukea.

Tukea voidaan myöntää suorina avustuksina, vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksina, takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina, lainoina ja pääoman muodossa kyseisen yrityksen mihin tahansa kustannuksiin. Poikkeuksellisesti myös taloudellisissa vaikeuksissa olevat yritykset voivat saada tukea. Tukea ei sen sijaan voida myöntää yrityksille, jotka ovat pakotteiden kohteena tai joita kontrolloivat pakotteiden kohteena olevat henkilöt.

Suomen puitetukiohjelma hyväksyttiin Euroopan komission 23.3.2022 vahvistamien tilapäisten kriisipuitteiden nojalla. Ne perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaan, jossa sallitaan tämänkaltainen valtiontuki, kun EU:n taloudessa esiintyy vakavia häiriöitä.

Tiedote 20.7.2022: Valtiontuki: Komissio muuttaa kriisiajan tilapäisiä valtiontukipuitteita

Tiedote 14.6.2022: Komissio hyväksyi Suomen puitetukiohjelman Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa liittyville valtiontukitoimenpiteille

Asetus kilpailua vääristävistä ulkomaisista tuista

Euroopan komissio valmistelee uutta asetusta, jolla puututaan EU:n ulkopuolisten maiden myöntämiin ja sisämarkkinoiden kilpailua vääristäviin tukiin. Komission mukaan EU:n ulkopuolisten maiden myöntämät tuet voivat vääristää kilpailua sisämarkkinoilla samaan tapaan kuin jäsenvaltioiden myöntämät valtiontuet, mutta niiden aiheuttamiin kilpailunvääristymiin ei ole mahdollista puuttua riittävästi voimassa olevalla sääntelyllä. Asetus ulkomaisista tuista on tärkeä lisä EU:n kilpailuoikeudelliseen välineistöön, jolla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille EU:n sisämarkkinoilla toimiville yrityksille.

Asetus kattaa muun muassa keskittymät ja julkiset hankintamenettelyt, ja se antaa komissiolle laajat tutkintavaltuudet. Jos komissio toteaa, että kyseessä on sisämarkkinoita vääristävä ulkomainen tuki, se voi tarvittaessa arvioida tuen kokonaisvaikutuksen, jossa otetaan huomioon myös tuen positiiviset vaikutukset. Asetuksessa säädetään myös yritysten ilmoitusvelvollisuudesta yrityskeskittymien ja tarjouskilpailujen osalta, kun tietyt raja-arvot ylittyvät.

Asetuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2022 lopussa, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikkialla EU:ssa kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta. Ilmoitusvelvoitteita aletaan soveltaa yhdeksän kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Tiedote 17.6.2021: Valtioneuvosto kannattaa puuttumista ulkomaisiin tukiin, jotka vääristävät kilpailua EU:ssa – sääntöjen tulee kuitenkin olla selkeitä

Yleinen ryhmäpoikkeusasetus ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Komissio on valmistelemassa muutoksia yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen (komission asetus 651/2014), jonka myötä ryhmäpoikkeusasetus on linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) sekä vuoden 2022 alusta voimaan tulleiden, jo uudistettujen valtiontukien suuntaviivojen (mm. ilmastotoimien, ympäristönsuojelun ja energia-alan CEEAG-suuntaviivat) kanssa. Komission tavoitteena on saattaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muutokset voimaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Nyt valmisteltavat muutokset ovat jatkumoa komission vuonna 2019 aloittamalle valtiontukisääntöjen arviointimenettelylle, jonka tarkoituksena on uudistaa EU:n valtiontukisääntöjä vastaamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalisen Euroopan teollisuusstrategian tavoitteita. Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous. Käytännössä ohjelma kannustaa yksityistä sektoria vihreään siirtymään tukemalla ympäristö- ja ilmastomyönteisiä investointeja aikaisempaa laajemmin.

Lisätietoja:  Elisa Fagerström, Emmi Nykänen ja Samuli Miettinen