Ajankohtaista EU:n valtiontukisääntelystä
Asetus kilpailua vääristävistä ulkomaisista tuista
EU:n ulkopuolisten maiden myöntämiin ja sisämarkkinoiden kilpailua vääristäviin tukiin puuttuva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (2022/2560) on tullut voimaan 12.1.2023. Komission mukaan EU:n ulkopuolisten maiden myöntämät tuet voivat vääristää kilpailua sisämarkkinoilla samaan tapaan kuin jäsenvaltioiden myöntämät valtiontuet, mutta niiden aiheuttamiin kilpailunvääristymiin ei ole ollut mahdollista puuttua riittävästi aiemmin voimassa olevalla sääntelyllä. Asetus ulkomaisista tuista on tärkeä lisä EU:n säädöstyökaluihin, joilla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille EU:n sisämarkkinoilla toimiville yrityksille.
Asetus kattaa muun muassa keskittymät ja julkiset hankintamenettelyt, ja se antaa komissiolle laajat tutkinta- ja tiedonsaantivaltuudet. Komissiolle tulee ennakkoilmoittaa suurimmat yrityskaupat ja julkiset hankinnat, joihin liittyy EU:n ulkopuolista taloudellista panosta. Ennakkoilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaa yrityskauppaa tai julkista hankintaa ei saa toteuttaa ennen komission päätöstä. Jos komissio toteaa, että kyseessä on sisämarkkinoita vääristävä ulkomainen tuki, se voi tarvittaessa arvioida tuen kokonaisvaikutuksen, jossa otetaan huomioon myös tuen positiiviset vaikutukset. Komissio voi myös tutkia oma-aloitteisesti kolmansien maiden tukien kilpailua vääristäviä vaikutuksia sisämarkkinoilla kaikenlaisissa markkinatilanteissa.
Asetuksen soveltaminen alkoi 12.7.2023. Ennakkoilmoitusvelvollisuuden osalta soveltaminen alkoi kuitenkin 12.10.2023.
Komissio antoi 10.7.2023 asetuksen menettelysääntöjä koskevan täytäntöönpanoasetuksen sekä sen liitteinä keskittymiin ja hankintoihin liittyvät notifiointilomakkeet. EUR-LEX-tietokannassa julkaistu täytäntöönpanoasetus liitteineen on ollut voimassa 13.7.2023 alkaen. Komissio myös päivittää sivuillaan olevia asetukseen ja sen täytäntöönpanoon liittyviä "Q & A" -osioita yleisten kysymysten ja yrityskeskittymien osalta, sekä julkisten hankintojen osalta. Yhteydenotoissa komissioon keskittymien osalta pyydetään käyttämään [email protected] -osoitetta ja hankintamenettelyjen osalta [email protected] -osoitetta.
Asetuksessa säädetään myös jäsenmaihin kohdistuvista velvollisuuksista, mikä vaati täydentävää lainsäädäntöä kansallisella tasolla. Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisella annettiin täydentävää kansallista sääntelyä, joka on tarpeen ulkomaisia tukia koskevassa EU:n asetuksessa säädettyjen viranomaisten velvollisuuksien selventämiseksi ja toimivaltaisen kansallisen viranomaisen nimeämiseksi. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on toimivaltuus ja velvollisuus tehdä asetuksen mukainen tarkastus asetuksen täytäntöönpanosta vastaavan komission pyynnöstä Suomessa ja velvollisuus avustaa komissiota sen Suomessa tekemässä tarkastuksessa. Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto toimii kansallisena yhteysviranomaisena tilanteissa, joissa komission tiedossa ei ole, mille kansalliselle viranomaiselle tai hankintayksikölle komission tietopyyntö tulee Suomessa osoittaa.
Laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta (1029/2023) tuli voimaan 24.11.2023. Tarkastuksia koskevaa lain 7 b §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 12.1.2024.
Muutoksia valtiontukisäännöissä
Komissio uudistaa vuoden 2023 aikana yleisimmin käytettäviä valtiontuen hyväksyttävyyden menettelysääntöjä. Muutokset koskien yleistä ryhmäpoikkeusasetusta (komission asetus 651/2014) ovat tulleet voimaan 1.7.2023, ja parhaillaan keskustellaan muutoksista de minimis -asetuksen (komission asetus 1407/2013) osalta.
Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muutokset (komission asetus 2023/1315) tuovat yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen linjaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) sekä vuoden 2022 alusta voimaan tulleiden, jo uudistettujen valtiontukien suuntaviivojen (mm. ilmastotoimien, ympäristönsuojelun ja energia-alan CEEAG-suuntaviivat) kanssa. Muutokset ovat laaja-alaisia koskien muun muassa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamista aluetukiin, riskirahoitustukiin, TKI-tukiin, laajakaistatukiin, sekä ympäristö- ja energiatukiin. Lisäksi esimerkiksi yleisin avoimuusilmoituksen raja lasketaan aiemmasta 500.000 eurosta 100.000 euroon. Koska asetuksen muutokset voivat koskea esimerkiksi tukikelpoisen toiminnan määritelmiä, aiempien tukirajoitusten poistoa tai tukimuotojen keskinäistä suhdetta, uutta tukiohjelmaa tai tukea suunniteltaessa on huomioitava koko muutettu asetus sekä muu EU-lainsäädäntö, johon asetus viittaa. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muutokset tulivat voimaan 1.7.2023, ja voimassa olevat tukiohjelmat tulee muuttaa uuden asetuksen mukaisiksi 31.12.2023 mennessä. Tukiohjelmien muutokset, kuten niiden pidennykset, tulee ilmoittaa normaalisti työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä komissiolle 20 työpäivän kuluessa muutosten voimaantulosta. Asetuksen muutosten myötä myös sen voimassaoloa jatkettiin 31.12.2026 saakka.
Komissio on ehdottanut de minimis -asetukseen muutoksia, joista keskeisimpiä ovat tuen yrityskohtaisen enimmäismäärän korotus 200.000 eurosta 300.000 euroon, maanteiden tavarakuljetusten erillisrajan poistaminen, kansallisen- tai EU-tason keskusrekisterin perustaminen de minimis -tuille, sekä kohdennettu sääntely liittyen rahoituksen välittäjiin. Keskustelu komission ehdottamien muutosten osalta on vielä käynnissä eikä muutoksia täten ole vielä vahvistettu. Uudistetun de minimis -asetuksen voimassaolon on suunniteltu alkavan 1.1.2024, sillä nyt voimassa olevan de minimis -asetuksen soveltaminen päättyy 31.12.2023
Lisätietoja: Elisa Fagerström, Sanna Nyyssölä ja Samuli Miettinen