Ajankohtaista EU:n valtiontukisääntelystä

Valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muutokset voimaan

Valtiontukien ns. yleistä ryhmäpoikkeusasetusta (komission asetus 651/2014) muutettiin komission 14.6.2017 antamalla asetuksella (2017/1084). Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisala laajeni edelleen. Lisäksi asetukseen tehtiin useita muita yksityiskohtaisia muutoksia. Ryhmäpoikkeusasetus mahdollistaa jäsenvaltioille valtiontukiohjelmien käyttöönoton ja tukien myöntämisen ilman komission ennakkohyväksyntää, kun asetuksen yleiset ja kutakin tukimuotoa koskevat erityiset edellytykset täyttyvät.


Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisala laajeni alueellisille lentoasemille myönnettäviin investointitukiin, ja tältä osin alle 200 000 vuosittaisen matkustajan lentoasemien investointitukia koskevat yksinkertaistetut säännöt. Laajennettu soveltamisala kattaa myös tuet toimintatappioiden kattamiseen alle 200 000 vuosittaisen matkustajan lentoasemille.

Asetuksen soveltamisala laajeni myös meri- ja sisävesisatamille satama- ja kulkuinfrastruktuuri-investointeihin sekä ruoppaukseen liittyviin kustannuksiin myönnettäviin tukiin. Tältä osin enintään 5 miljoonan euron tukea merisatamille ja enintään 2 miljoonan euron tukea sisävesisatamille koskevat yksinkertaistetut säännöt.

Ryhmäpoikkeusasetuksen euromääräistä soveltamisalaa laajennettiin kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen suunnattujen tukien osalta (investointituki enintään 150 milj. euroa hanketta kohden, toimintatuki enintään 75 milj. euroa yritystä kohden vuodessa). Samoin asetus kattaa nyt urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille myönnettävät entistä suuremmat tuet (investointituki enintään 30 milj. euroa ja investoinnin kokonaiskustannukset enintään 100 milj. euroa hanketta kohti; toimintatuki enintään 2 milj. euroa urheiluinfrastruktuuria kohden vuodessa).

Aluetukien osalta ryhmäpoikkeusasetus kattaa nyt myös toimintatukiohjelmat erittäin harvaan asutuilla alueilla. Harvaan asutuilla alueilla tuotettujen tai jatkojalostettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannusten korvaaminen on puolestaan mahdollista, vaikka tuensaaja ei harjoittaisi tuotantotoimintaa näillä alueilla.

Suomen tilapäinen COVID-19 -puitetukiohjelma

Suomen tilapäinen COVID-19 -puitetukiohjelma (komission päätös SA.56995) perustuu SEUT 107(3)(b) artiklaan sekä tilapäisten valtiontukipuitteiden 3.1 lukuun (komission tiedonanto 2020/C 91 I/01 muutoksineen). Kaikki kansalliset, alueelliset ja paikalliset tukiviranomaiset voivat puitetukiohjelman nojalla myöntää rajoitettuja tukimääriä yrityksille. Tukea voidaan myöntää kaikilla toimialoilla toimiville yrityksille, lukuun ottamatta maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelyaloja, joilla sovelletaan erityisiä valtiontukisääntöjä. Tukiohjelman tavoitteena on mahdollistaa rajoitettujen tukimäärien myöntäminen erityisesti niille yrityksille, jotka kärsivät yllättävästä maksuvalmiuden puutteesta COVID-19 -kriisin vuoksi. Tavoitteena on lisäksi auttaa yrityksiä jatkamaan ja kehittämään toimintaansa sekä aloittamaan investointisuunnitelmia kriisin aikana ja sen jälkeen sekä ylläpitämään työllisyyttä.

Puitetukiohjelmalla ei muuteta de minimis -asetuksen (komission asetus 1407/2013) mukaista 200 000 euron enimmäisrajaa, vaan kyseessä on tilapäinen – 31.12.2020 asti voimassa oleva - valtiontukisääntöjen kevennys koronaepidemiasta johtuen. Puitetukiohjelman mukaisesti myönnettävä tuki ja de minimis -asetuksen mukainen tuki voidaan kuitenkin yhdistää toisiinsa, eli käytännössä molempia tukia voidaan myöntää samalle yritykselle.

Kevään 2020 aikana komission antamat luonnosehdotukset valtiontukisääntöjen muuttamisesta

Euroopan komissio on antanut luonnosehdotuksen yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (No 651/2014 (EU)) ja de minimis -asetuksen (No 1407/2013 (EU)) muuttamisesta. Lisäksi komissio on antanut luonnosehdotuksen tiedonannosta, jolla muutettaisiin eräitä suuntaviivoja ja tiedonantoja, joiden nojalla komissio arvioi tuet valtiontukien ennakkoilmoitusmenettelyssä. Muutokset koskevat seuraavia suuntaviivoja ja puitteita

  • Alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivoja vuosille 2014–2020 (2013/C 209/01),
  • Suuntaviivoja valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi (2014/C 19/04),
  • Suuntaviivoja valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 (2014/C 200/01),
  • Suuntaviivoja valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (2014/C 249/01),
  • Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita edistävän valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteiden (2014/C 188/02),
  • Komission tiedonantoa puitteista tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (2014/C 198/01) sekä
  • Komission tiedonantoa jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin (2012/C 392/01) (yhdessä valtiontukisuuntaviivat) muuttamisesta.

Komission ehdotuksella pidennettäisiin nykyisten valtiontukisääntöjen voimassaoloaikaa:

  • Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen, de minimis -asetuksen sekä suuntaviivojen valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen voimassaoloa ehdotetaan jatkettavan kolmella vuodella 31.12.2023 saakka.
  • Muiden edellä mainittujen valtiontukisuuntaviivojen, lukuun ottamatta komission tiedonantoa puitteista tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle, voimassaoloa ehdotetaan jatkettavan 31.12.2021 saakka

Lisäksi ehdotuksella kumottaisiin osittain määräajaksi vaikeuksissa olevien yrityksien tukemiskielto Korona -epidemian aiheuttamien taloudellisten seurausten vuoksi. Ehdotuksen mukaan ryhmäpoikkeusasetuksen ja suuntaviivojen nojalla olisi poikkeuksellisesti rajoitetun ajan mahdollista myöntää tukea sellaisille yrityksille, joista tuli Korona -epidemian seurauksena 1.1.2020-30.6.2021 välillä vaikeuksissa olevia yrityksiä. Tukea myönnettäessä ei tarvitsisi arvioida lähemmin, johtuvatko yrityksen vaikeudet Korona -epidemiasta, vaan riittävää on tarkastella, milloin yritys on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin. Komission ehdotus yhdenmukaistaa tältä osin ”tavanomaisia valtiontukisääntöjä” komission Korona –epidemian yhteydessä antamien valtiontukisääntöjen kanssa.

Muut yleistä ryhmäpoikkeusasetusta koskevat keskeiset ehdotetut muutokset

Komissio esittää muutosta alueellisen investointituen myöntämisen kriteeriin, jonka tavoitteena on estää tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen ETA-alueen sisällä maasta toiseen investointituen seurauksena. Ryhmäpoikkeusasetuksen 14 artiklan 16 kohdan mukaan tuensaaneen yrityksen tulee sitoutua siihen, ettei se siirrä tuotantoa EU:n sisällä toiseen toimipaikkaan kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Komission ehdottaa, että sellaisten yritysten, jotka tilapäisesti tai pysyvästi irtisanovat työntekijöitään Korona -epidemian seurauksena, ei tule katsoa rikkoneen sitoumusta olla siirtämättä toimintojaan. Näitä Korona -epidemiaan liittyviä muutoksia sovellettaisiin 1.1.2020-30.6.2021 välisenä aikana. Käytännössä muutos tarkoittaisi, ettei tuotannon siirtämistä koskevalla säännöllä olisi merkitystä kyseisellä ajanjaksolla.

Muut ehdotetut muutokset ryhmäpoikkeusasetukseen liittyvät kansallisten tukiohjelmien jatkamiseen asetuksen voimassaolon jatkamisen seurauksena. Asetusluonnoksen mukaan ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamista voidaan jatkaa 1(2)(a) artiklassa tarkoitettuihin evaluointivelvoitteen piirissä oleviin tukiohjelmiin, vaikka komissio on jo aiemmin jatkanut asetuksen soveltamista. Jäsenvaltio voi jatkaa tällaisia ohjelmia ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisen päättymiseen 31.12.2023 asti edellyttäen, että jäsenvaltio on toimittanut komission hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisen arviointiraportin.

Tuki koronan aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen muun kuin Suomen tilapäisen COVID-19 puitetukiohjelman perusteella

Jäsenvaltiot voivat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla komission hyväksynnän saatuaan korvata yrityksille vahingot, jotka johtuvat poikkeuksellisista olosuhteista, kuten koronavirusepidemiasta. Tämä tarkoittaa muun muassa toimenpiteitä, joiden nojalla maksetaan korvauksia yrityksille niillä sektoreilla, joilla kriisin vaikutukset ovat erityisen voimakkaat (esim. liikenne, matkailu ja majoitus), ja tapahtumajärjestäjille, jotka ovat joutuneet perumaan tapahtumia epidemian vuoksi. Suomen tuki ja hyvitys ravintoloille (Laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä, 403/2020) perustuu SEUT –sopimuksen 107(2)b kohtaan. Vahinkojen korvaaminen SEUT –sopimuksen 107(2)b –kohdan perusteella edellyttää aina komission hyväksyntää.

Lisätietoja: Olli HyvärinenElisa Fagerström ja Samuli Miettinen