Kasvupalvelut: Vaikeasti työllistyvän palveluprosessin suuntaviivat alkavat muodostua

Työ- ja elinkeinoministeriö 31.3.2017 10.48
Uutinen

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafssonin vetämä kasvupalveluiden ja aluekehittämisjärjestelmän uudistamisen ohjausryhmä kokoontui 28.3. TEM:n Tiina Korhonen johdatteli ohjausryhmän vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden palveluprosesseihin. Niiden suuntaviivat alkavat muodostua, kun lakivalmistelu etenee. Maakunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä, eikä ministeriön tule määritellä palveluita liian tarkkaan.

Tavoitteena on, että työnhaku alkaa verkossa kuten nykyisinkin. Myös ensimmäinen palvelutarve-arvio on usein digitaalinen. Maakunnilla tulle kuitenkin olla jonkinlaisia toimipisteitä – omia tai yhteisiä jonkun toisen toimijan kanssa, sillä maakuntien velvollisuus on turvata käyntiasiointimahdollisuus erityisesti silloin, kun henkilöllä ei ole kykyä tai mahdollisuuksia asioida verkossa.

Jos työnhakijan työttömyys pitkittyy, työnhakijan palvelutarve arvioidaan kolmen kuukauden välein ja asiakkaan kanssa sovitaan työnhausta, sen tavoitteista ja asiakkaan tarvitsemista palveluista.

Moni asiantuntija on ollut huolissaan siitä, että vaikeasti työllistyvien avuksi luotu ns. TYP-toimintamalli (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelutoiminta) olisi uhattuna maakuntien kasvupalveluiden myötä. TYP:n perusidea säilyy uudistuksessa. Iso muutos on siinä, että tulevaisuudessa maakunta vastaa kaikista pääpalveluiden järjestämisestä. Näin ei aikaisemmin ole ollut.

Jos työtön tarvitsee monialaista palvelua (kasvu-, sosiaali- ja terveys- sekä kuntoutuspalveluja), maakunta vastaa siitä, että monialaisen yhteispalvelun tarve arvioidaan viimeistään, kun työtön on saanut työmarkkinatukea vähintään 300 pv työttömyyden perusteella tai on täyttänyt 25 vuotta ja ollut yhtäjaksoisesti työtön 12 kuukautta tai on alle 25-vuotias ja ollut yhtäjaksoisesti työtön 6 kuukautta.

Kasvupalvelun markkinoiden rakentuminen

Olli Oosi Owal Groupista ja TEM:n Jarkko Tonttila alustivat kasvupalvelun markkinoiden rakentumisesta. Työnhakijoiden ja yritysten eli ns. kasvupalvelujen markkinoilla toimii Suomessa reilut 10 000 yritystä. Yritysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Erityisesti työllistämistoiminta on selvästi kasvussa.

Kansainväliset kokemukset osoittavat ja kotimainen keskustelu vahvistaa, ettei uutta mallia luoda hetkessä. Maailmalla on riittävästi esimerkkejä siitä, kun viranomaiset luovat itsekseen markkinamallin, johon palvelutuottajat eivät ole lähteneet halutulla tavalla. Markkinoiden rakentuminen, uusiutuminen ja toimivuus edellyttää maakuntien yhteistyötä ja yhteistä tietopohjaa – tuottamisen rakenteet, hankintastrategiat ja palvelukonseptit. Uudistuksen alussa todettu markkinapuute on pikemminkin kehitysvaiheen kuin pysyvän olotilan signaali.

Tutustu asiaan tarkemmin

Osallistu ideatehtailuun: kasvua palveluilla

Monet työnantajat eivät löydä sopivaa työvoimaa. Monet työnhakijat puolestaan kokevat, ettei löydy sopivia töitä. TEM:n Kasvun agenda -sivusto keskustelee ja ideoi elinkeinoelämän uudistumista, työllisyyttä ja Suomen kasvua. Nyt keskusteluun on nostettu kasvupalvelut. Minkälaisia ovat tulevaisuuden työllisyyspalvelut, jotka palvelisivat hyvin kaikkia? Entä mitä muita palveluita tarvitaan? Millaisia uusia ideoita näille palvelumarkkinoille voisi tuoda? 

Osallistu ja ideoi!