Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle
-
JulkaisijaTyö- ja elinkeinoministeriö
-
JulkaisukategoriaTyö- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
-
Julkaisu tiedostonaAvaa tiedosto PDF (3,7 Mt )
-
Julkaisu saatavilla3.5.2018
- Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-305-4
Selvityksessä analysoidaan koulujen kesälomien siirron vaikutuksia matkailuelinkeinolle. Kesälomien siirrolla tarkoitetaan peruskoulujen kesälomien siirtymistä kahdella viikolla eteenpäin: peruskoulun kevätlukukausi päättyisi viikon 24 viimeisenä arkipäivänä, kun nyt kevätlukukausi päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Arvio vaikutuksista perustuu matkailuelinkeinolle suunnattuihin kyselyihin ja asiantuntijahaastatteluihin sekä matkailutilastoihin ja trendiaineistoihin. Analyysin mukaan kesälomien siirrolla on myönteiset vaikutukset matkailutuloon ja työllisyyteen sekä elinkeinon toimintaedellytysten kehittämiseen. Yrityskyselyyn vastanneista 93 % näkee siirrolla olevan myönteisiä vaikutuksia matkailuelinkeinolle yleisesti. Matkailuyritysten arvioiden ja matkailutilastojen pohjalta tehtyjen laskelmien mukaan matkailutulo kasvaisi 2,5 % vuositasolla (n. 219 milj. euroa) ja 9,3 % kesäkuukausina. Kesälomien siirto kasvattaisi vuoden keskimääräistä henkilöstön määrää arviolta 1,6 %, noin 1300 henkilötyövuotta. Matkailutalouden kasvun arvioidaan painottuvan elokuulle, mutta moni näkee siirron tuovan kasvua myös kesä- ja heinäkuulle. Kesäkuukausien matkailukysyntä muodostuu sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kysynnästä ja kysynnän arvioidaan muuttuvan sekä ajallisesti että rakenteellisesti. Kesälomien siirto vaikuttaa suoraan suomalaisten lapsiperheiden matkailuun ja välillisiä vaikutuksia on esimerkiksi leirikoulumatkailuun, työ- ja kongressimatkailuun, viikonloppu-matkailuun, isovanhempien matkailuun, sekä matkailijoihin, jotka ajoittavat matkustamisensa off-season-aikaan. Yrityskyselyyn vastanneista reilu puolet (58 %) arvioi, että kesälomien siirrolla olisi vaikutusta riittävän ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen ja työvoiman rekrytointiin. Erityisesti vahvojen kesämatkailupaikkakuntien arvioitiin hyötyvän siirrosta, kun kotimaista kysyntää olisi heinäkuun lisäksi myös elokuussa. Kapasiteetin riittävyyden arvioitiin kuitenkin pitkällä aikavälillä muodostuvan haasteeksi esimerkiksi Helsingin majoituspalveluissa elokuussa. Analyysin perusteella todetaan, että matkailuelinkeinon kilpailukyvyn edistämisen näkökulmasta koulujen kesälomien siirtoa tulisi edistää.