FI SV

Työttömiä kannustetaan entistä aktiivisempaan työnhakuun ja yrittäjyyteen

Työ- ja elinkeinoministeriö 5.5.2017 11.31
Tiedote
Työttömiä kannustetaan entistä aktiivisempaan työnhakuun ja yrittäjyyteen

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan aktiiviseen työnhakuun liittyviä muutoksia osana kasvupalvelu-uudistusta ja TE-toimistojen tehtävien siirtämistä maakunnille. Tavoitteena on tehostaa työnhakijoiden omatoimista ja aktiivista työnhakua, lisätä alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä työttömyysetuuden vastikkeellisuutta.

Työttömyysturvalakiin esitetään muutoksia, jotka parantaisivat työttömien mahdollisuuksia harjoittaa yritystoimintaa.

Hallituksen esitysluonnos, joka sisältää muun muassa esityksen uudesta julkisia rekrytointi- ja osaamispalveluita koskevasta laista ja työttömyysturvalain muutoksista, lähtee lausuntokierrokselle 5. toukokuuta 2017. Muutosten esitetään tulevan voimaan vuonna 2019.

 – Tarkoitus on ohjata työttömiä työnhakijoita hakemaan töitä aktiivisesti ja omatoimisesti sekä parantamaan omia edellytyksiään työllistyä. Työllisyyttä edistävistä palveluista ei tingitä. Maakunnat saavat kuitenkin valita nykyistä vapaammin tavan, jolla ne sopivat työttömien kanssa heille sopivista palveluista, työministeri Jari Lindström kertoo.

Laajennuksia liikkuvuusavustukseen ja helpotusta työttömien yritystoimintaan

– Uudessa mallissa luotetaan entistä enemmän työttömien omaan näkemykseen siitä, mitä työpaikkoja heidän kannattaa hakea. Samalla työttömiä kannustetaan hakemaan työtä laajasti, mikä tukee hallituksen tavoitetta lisätä alueellista liikkuvuutta. Työnantajien kannalta tämä toivottavasti lisää osaavan työvoiman saatavuutta, ministeri Lindström sanoo.

Hallitus esittää, että työttömien alueellista liikkuvuutta tuettaisiin maksamalla liikkuvuusavustusta myös osa-aikatyöhön, jonka työaika on keskimäärin alle 18 tuntia viikossa. Lisäksi liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa muiden edellytysten täyttyessä, jos työn aloittaminen edellyttää osallistumista työnantajan järjestämään rekrytointikokeiluun. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa korotettuna huoltovelvollisuuden ja pitkien työmatkojen perusteella.

Työttömyysturvalakiin esitetään lisäksi muutoksia, joilla työttömiä kannustettaisiin yritystoiminnan aloittamiseen. Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta lukien, vaan työnhakija saisi mainitulta ajalta työttömyysetuutta yritystoiminnan estämättä. Jos työnhakijalla olisi tuloa yritystoiminnasta, tulo otettaisiin huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä.

Hallitus käsittelee yrittäjyyteen liittyvää muutosta syksyn budjettiriihessä. Toteutuessaan yrittäjien työttömyysturvaa ja liikkuvuusavustusta koskevat muutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2018 alussa.

Aktiivisen työnhaun määritelmää täsmennetään

Työnhakijalla on työttömyysturvalain mukaan nykyisinkin velvollisuus hakea aktiivisesti työtä. Uutta ehdotetussa mallissa on tarkempi määritelmä sille, mitä pidetään aktiivisena työnhakuna.

Työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon tarkastelujaksolla. Haettavat paikat voisivat olla joko työnhakijalle tarjottuja tai hänen itsensä muutoin etsimiä. Työnhakija ilmoittaisi hakemistaan paikoista säännöllisesti verkkopalvelun kautta.

Työpaikan hakemista ei edellytettäisi sellaisilta viikoilta, jolloin työnhakija on ollut työssä tai työllistynyt yrittäjänä. Työajalla tai työllistymisen kestolla ei olisi merkitystä, vaan esimerkiksi lyhytkestoinen osa-aikatyö tai keikka yrittäjänä olisivat osoituksia aktiivisuudesta.

Työpaikkojen hakemista ei edellytettäisi myöskään sellaisten viikkojen aikana, joina työnhakija on osallistunut vähintään yhtenä päivänä työllistymistä edistäviin palveluihin tai silloin, kun työnhakija on sairauden takia estynyt hakemasta työtä.

Jos avoimia työpaikkoja tai työnhakijan työllistymistä edistäviä palveluita ei ole tarjolla, voisivat työnhakija ja maakunta tai palveluntuottaja sopia muista tavoista, joilla työnhakija edistää omatoimisesti osaamistaan, työnhakuaan, työllistymistään tai yritystoiminnan aloittamista.

Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä ilman pätevää syytä seuraisi 60 päivän korvaukseton määräaika. Se vastaisi korvauksetonta määräaikaa, joka asetetaan nykyisin työllisyyssuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnistä ja tarjotusta työstä kieltäytymisestä ilman pätevää syytä.

Uusi malli vähentäisi erilaisia tilanteita, joissa työnhakijalle asetetaan korvaukseton määräaika. Työllistymissuunnitelman laatimiseen ja toteuttamisen laiminlyöntiin liittyvät korvauksettomat määräajat poistuisivat. TE-toimiston (vuodesta 2019 lähtien palveluntuottajan) yksilöidyistä työtarjouksista kieltäytymisiä ei myöskään selvitettäisi enää erikseen.

Lakiesitys määrittelee tulevien kasvupalvelujen sisältöä

Vuonna 2019 toimintansa aloittavissa uusissa maakunnissa yhdistyvät nykyisten TE-toimistojen ja ELYjen sekä maakuntaliittojen tehtävät maakunnallisina kasvupalveluina.

Lakiesityksellä määritellään samaan aikaan lausunnoille lähtevän lain kotoutumisen edistämisestä ohella tarkemmat sisällöt kasvupalveluille. Kasvupalvelujen päälinjat säädetään valmisteilla olevassa laissa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista, jonka lausuntoaika päättyi 26. huhtikuuta.

Lausuntopyynnöt työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla: tem.fi/lausuntopyynnot

Kysymyksiä ja vastauksia aktiivisen työnhaun velvoitteista
Taustatilaisuuden tallenne

Lisätiedot:

Hallitusneuvos Tiina Korhonen, TEM, p. 0295 047 076.
Oikeus- ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236