Tilintarkastus

Yhteisössä ja säätiössä on valittava tilintarkastaja ja tehtävä tilintarkastus tilintarkastuslain, kirjanpitolain sekä kyseistä yhteisöä tai säätiötä koskevan lain mukaisesti. Pienimmät yhteisöt on vapautettu lakisääteisestä tilintarkastusvelvollisuudesta.

Tilintarkastus käsittää yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastuksen. Työnsä päätteeksi tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen. Tilintarkastuslaissa säädetään tarkemmin mm. tilintarkastuksen sisällöstä ja tilintarkastajan velvollisuuksista.

Tilintarkastus on keskeinen väline tilinpäätösraportoinnin oikeellisuuden ja avoimuuden varmistamisessa sekä pääomamarkkinoiden luotettavuuden takaamisessa. Tilintarkastus on myös tärkeä osa yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Tilintarkastajien antamien taloudellisten tietojen uskottavuus on tärkeää paitsi julkisen kaupankäynnin kohteena oleville yrityksille, myös muille yhteisöille. Tilintarkastaja toimii ensisijaisesti yhteisön omistajien tai jäsenten intressissä, mutta tilintarkastuksesta hyötyvät myös muut sidosryhmät, kuten velkojat ja viranomaiset.


Tilintarkastussääntely

Nykyinen tilintarkastuslaki (1141/2015) tuli voimaan 1.1.2016, jolloin tilintarkastusvalvonta siirtyi Keskuskauppakamarista Patentti- ja rekisterihallitukseen. Tilintarkastusvalvonta hyväksyy uudet HT-, KHT- sekä JHT-tilintarkastajat, ja ylläpitää rekisteriä hyväksytyistä tilintarkastajista. Tilintarkastuslain 7 luvun 2 §:n nojalla Tilintarkastusvalvonta vastaa tilintarkastuksen yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä sekä tilintarkastajien valvonnasta. 

Tilintarkastuslakia muutettiin 19.8.2016 voimaan tulleella lailla 622/2016. Muutoksilla pantiin täytäntöön tilintarkastusta koskevaan direktiiviin tehdyt muutokset sekä asiaa koskeva asetus.

TEM vastaa tilintarkastuslainsäädännön kehittämisestä sekä tekee ehdotuksen valtioneuvostolle Tilintarkastusvalvonnan yhteydessä toimivan ratkaisutoiminnassaan itsenäisen tilintarkastuslautakunnan kokoonpanoksi. Lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja määrätään TEM:n esityksestä. Lautakunta asetetaan kolmen vuoden kaudeksi.

Uuden lainsäädännön myötä TEM:n yhteydessä toiminut valtion tilintarkastuslautakunta lakkautettiin. Valtion tilintarkastuslautakunta oli vastannut tilintarkastuksen yleisestä ohjauksesta, kehittämisestä ja valvonnasta.


Kansallinen lainsäädäntö

  • Tilintarkastuslaki (1141/2015) tuli voimaan 1.1.2016 ja korvasi tilintarkastuslain (459/2007)
  • Laki julkishallinnon ja –talouden tilintarkastuksesta (1142/2015)
  • Valtioneuvoston asetus tilintarkastuksesta (1377/2015)
  • Työ- ja elinkeinoministeriön asetus tilintarkastajan hyväksymisedellytyksistä (1442/2015)
  • Laki tilintarkastajan vuosimaksusta ja laadunvalvonnan maksuista (1512/2015)
  •  

EU-sääntely

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (kahdeksas yhtiöoikeudellinen direktiivi, tilintarkastusdirektiivi)
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta annetun direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta (2014/56/EU)
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 537/2014 yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta
  • Komission suositus tilintarkastajan riippumattomuuden perusperiaatteista EU:ssa (2002/590/EY)
  • Komission suositus yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksia tekeviin lakisääteisiin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin sovellettavasta ulkoisesta laadunvarmistuksesta (2008/362/EC)
  • Komission suositus lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen siviilioikeudellisen vastuun rajoittamisesta (2008/473/EY)
     

Lisätietoja: Nadine Hellberg-Lindqvist