Elinkeinoministeri Sakari Puiston puhe Suurlähettiläskokouksessa 27.8.2025
Suomi tarvitsee lisää vientiä, investointeja ja kunnianhimoista TK-toimintaa taloutemme saamiseksi kasvuun.
Investointien osalta hallituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen investointiympäristön houkuttelevuutta ja lisätä Suomeen suuntautuvia investointeja. Tarvitsemme lisää investointeja niin aineelliseen kuin aineettomaan pääomaan, ja erityisesti investointeja korkean lisäarvon ja osaamislähtöiseen liiketoimintaan.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on hallituskaudella jo toteutettu ja toteutusvaiheessa useita toimenpiteitä.
Toimenpiteiden osalta mainittakoon investointeihin liittyvän luvituksen sujuvoittaminen ja ns. yhden luukun malli (uusi Lupa- ja valvontavirasto aloittaa ja yhden luukun lainsäädäntö on voimassa 1.1.2026 alkaen), työ- ja elinkeinoministeriön vedolla yli ministeriörajojen toimiva, merkittävien investointihankkeiden edistämiseen keskittyvä ”investointinyrkki” sekä eräisiin korkean prioriteetin hankkeisiin liittyvien infrastruktuuri-investointien rahoitus.
Keskeisenä toimenpiteenä on ollut Suomen Teollisuussijoitukselle (Tesi) annettu uusi teollisuuspoliittinen tehtävä, joka keskittyy vahvemmin talouden kasvuun, uudistumiseen ja investointien edistämiseen sekä tämän tehtävän edellyttämä lisäpääomitus.
Suomessa on vireillä suuri joukko talouden puhtaaseen siirtymään liittyviä investointeja niin energiantuotannossa kuin teollisuudessa, ja useita hankkeita on edennyt toteutusvaiheeseen.
Meillä on lukuisia investointiympäristöön liittyviä vahvuuksia, mutta viime vuosina kansainvälisesti ja myös EU:n sisällä kiristynyt valtiontukikilpailu haastaa Suomen kaltaista pientä kansantaloutta, etenkin nykyisessä julkistaloudellisessa tilanteessamme.
Kilpailu valtiontuilla ei ole prioriteettimme, mutta valikoidusti voimme turvautua valtiontuelliseen investointien edistämiseen ja yksityisen riskin vähentämiseen, esimerkkeinä kuluvana vuonna myönnettävät merkittävien puhtaan siirtymän investointien avustus ja verohyvitys sekä tuleva bioperäisen hiilidioksidin talteenoton tuki.
Puhtaan siirtymän investointien verohyvitykselle hallitus on myös linjannut jatkoa, ja tukiohjelman valmistelu on käynnistynyt valtiovarainministeriössä.
Hallitus myös huolehtii Fingridin sekä Gasgridin tarvittavasta investointikyvystä tukemaan uusien teollisten investointien sijoittumista Suomeen.
Hallituksen kevään kehysriihessä päättämällä yhteisöveron alennuksella (kahdella prosentilla 18 prosenttiin) vauhditetaan yrittämistä ja investointeja laaja-alaisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat kohdistavat yhteistä tekemistään aikaisempaa systemaattisemmin valikoiduille strategisille alueille - toimialoille, osaamiskeskittymiin ja kasvualoille. Nämä sisältävät valmistavan teollisuuden, korkean jalostusarvon skaalautuvat palvelut, datan ja aineettoman arvonluonnin sekä puhtaan ja digitaalisen siirtymän.
Strategisia alueita on laaja joukko, esim.
- murrokselliset teknologiat (muun muassa kyberturvallisuus, avaruus, kvantti, tekoäly, puolijohteet ml. sirut),
- energia- ja vähähiiliteknologiat,
- kaksikäyttötuotteet,
- biopohjaiset ratkaisut,
- uudet materiaalit,
- mineraalit ja kiertotalous,
- ruokateknologia,
- terveys- ja bioteknologia, lääkekehitys,
- viestintäteknologia,
- skaalautuvat korkean arvonlisän palvelut sekä
- luovat alat.
Suomalaisten yritysten pidemmän aikavälin menestystarinana on ollut kyky soveltaa uutta teknologiaa varhain. Siitä voi ponnistaa jatkossakin uusia menestystarinoita edellä mainituilla aloilla.
Opeteltavaa meillä kuitenkin on ainakin skaalautuvan palveluliiketoiminnan osalta. Myös jalostusarvon kasvattamisen merkitystä on syytä korostaa entisestään.
Nykyinen kansainvälinen geo- ja kauppapoliittinen toimintaympäristö haastaa niin Suomeen suuntautuvia investointeja kuin vientiämme.
Globaali epävarmuus jatkunee, mutta myönteisesti voimme myös ajatella niin, että pienenä ja dynaamisena taloutena voimme ketterästi olla varmistamassa uudelleenjakautuvista markkinaosuuksista omamme.
Vientimme tukemiseksi hallitus antoi kesäkuussa eduskunnalle esityksen Finnveran kokonaislainsäädäntöuudistuksesta, joka hyväksynnän saadessaan mahdollistaa kotimaan rahoituksen ja viennin rahoitusjärjestelmän kehittämisen entistä tehokkaammaksi ja ketterämmäksi.
Tärkeää on, että julkinen yritysrahoitus muodostaa markkinarahoitusta täydentävän selkeän rahoituspolun asiakkaalle, tarjoaa monipuolisia rahoitusratkaisuja ja tukeutuu saumattomaan toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Näin pärjäämme vertailussa kilpailijamaiden vastaaviin rahoittajiin.
On todella tärkeää, että suurlähettiläät ja ulkomaanverkoston asiantuntijat tuntevat viennin rahoituksen palvelumme.
Edelleen hallitusohjelman mukainen Team Finland -uudistus siirtää vuoden vaihteessa Business Finlandin ulkomaanverkoston osaksi ulkoministeriötä.
Lisäksi kotimaassa alueilla tulevat elinvoimakeskukset perivät ELY-keskusten kansainvälistymispalvelut ja vastaavat jatkossa alueellisen Team Finland -työn johtamisesta.
Viimeistelyssä on myös Team Finland -strategian päivitys, jonka myötä teemme niukkojen resurssien ajassa välttämättömiä strategisia toimiala- ja maavalintoja sekä sitoudumme yhteisten tavoitteiden mukaisesti kehittämään palveluverkoston toimintaa asiakaslähtöisesti.
Haluan korostaa, että suurista hallintomuutoksista huolimatta kaikkien verkostossa on sitouduttava pitämään yritysten asiakaspalvelu saumattomana ja sujuvana maakunnista maailmalle.
Tämän varmistaa verkoston asiantuntijoiden huippuosaaminen, selkeä työnjako ja tuloksellinen yhteistyö Team Finland -palvelupolun roolien mukaisesti.
Kotimaan ja ulkomaanverkoston rajapinnan muuttuessa asiakaslinkki ei saa katketa.
On tärkeää, että vientikykyisille ja potentiaalisille yrityksille saadaan tuotettua parasta mahdollista palvelua ja lisäarvoa vienninkauppojen tukemiseksi ja vientikyvykkyyksien kasvattamiseksi.
Hallituksessa ja ministeriössäni luotamme edelleen Suomen tien olevan innovaatiopohjainen kasvu, mikä edellyttää talouden ja liiketoiminnan jatkuvaa uudistumista ja kehittymistä.
Valtio on osaltaan sitoutunut tukemaan pitkäjänteisesti yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa, tavoitteena julkisten ja yksityisten T&K-investointien neljän prosentin suhde bruttokansantuotteeseen.
Tämä kasvattaa kansallisten ja kansainvälisten TKI-investointien määrää Suomessa ja parantaa Suomen houkuttelevuutta T&K-toimijoille. Vaikka Suomen julkisen talouden tilanne on haasteellinen, valtion panostukset T&K-toiminnan kannustamiseen ovat välttämättömiä uudistumisen ja kasvun mahdollistamiseksi.
Yksityisten panostusten kasvu on ratkaisevaa edellä mainitun neljän prosentin T&K-menotavoitteen saavuttamiseksi. Valtion tarjoaman rahoituksen avulla kannustetaan yrityksiä lisäämään riskinottoa ja T&K-toimintaa, jotta yksityiset T&K-menot kattaisivat tavoitteeksi asetetun kaksi kolmasosaa T&K-rahoituksen kasvutavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvu edellyttää niin pienten ja keskisuurten yritysten nykyistä aktiivisempaa roolia kuin suurten yritysten merkittäviä panostuksia.
Myös yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö on yksi T&K-rahoituksen prioriteeteista. Aktiivinen, hyvin toimiva toimintaympäristö, kiinnostavat yhteistyökumppanit ja maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit ovat yksi tekijä, joilla voidaan houkutella ulkomaisia T&K-investointeja Suomeen.
Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattaminen ei kuitenkaan yksinään riitä.
Uusien ratkaisujen kaupallistaminen ja skaalaaminen kansainväliseksi liiketoiminnaksi on välttämätöntä, jotta T&K-toiminnan tuottamat uudet ratkaisut ja innovaatiot tuottaisivat Suomen talouden kipeästi tarvitsemaa kasvua.
Kaupallistamisen ja skaalaamisen edistämiseksi vahvistamme työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yhtiöiden ja virastojen – Business Finlandin, Suomen Teollisuussijoitus Tesin, Finnveran, VTT:n, Geologian Tutkimuskeskuksen ja Lääkekehityskeskuksen sekä ELY-keskusten (vuoden 2026 alusta elinvoimakeskusten) yhteistyötä yhteisten tavoitteiden suuntaan sekä elinkeinojen uudistamisen ja kestävän kasvun aikaansaamiseksi.
TEM:n hallinnon alan toimijoiden sekä yritysten kansainvälistymisen kannalta keskeisten sektoriministeriöiden saumatonta yhteistyötä ulkoministeriön ja suurlähetystöjen kanssa tulee entisestään kehittää niin viennin kuin investointien edistämiseksi.
On tärkeää, että teemme yhteisiä strategisia valintoja ja puhallamme yhteen hiileen.
Te suurlähettiläät olette Suomen osaamisen myyntimiehet ja -naiset maailmalla ja olette sitoutuneet pitkäjänteiseen työhön Suomen kauppakumppanuuksien kehittämiseksi.
Haluan lopuksi kiittää teitä tekemästänne arvokkaasta työstä ja sitoutuneisuudestanne Suomen kasvun ja hyvinvoinnin eteen.