Hyppää sisältöön

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: valmistelun rooli SIB-hankkeissa

25.1.2022 11.21
Kolumni

Tulosperusteiset rahoitussopimukset eli SIB-hankkeet ovat erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa viime vuosikymmenen aikana yleistynyt malli hankkia ja rahoittaa julkisia palveluita, mutta Suomessa kokemuksia sen hyödyntämisestä on vielä vähän. SIB-hankkeiden tarkoituksena on tarjota ennaltaehkäiseviä palveluita, ja estää niiden avulla ongelmien muodostumista. Keskeistä niissä on yksityisen pääoman hyödyntäminen yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseksi vaikutusten hankinnan keinoin. Kotimaiset SIB-hankkeet eroavat kansainvälisistä vastineistaan vahvemmalla mallinnuspainotuksella sekä toiminnan kohdistamisesta ennaltaehkäisevään toimintaan.

Kunnat ovat keskeisessä asemassa SIB-hankkeiden toteutuksessa, sillä ne toimivat useimmissa hankkeissa palvelunostajina. Hankkeista ei ole vielä laajalti kokemuksia, ja monissa asiasta kiinnostuneissa kunnissa tarvitaan tietoa siitä, mitä SIB-hankkeen valmistelu pitää sisällään ja mitä siinä onnistuminen vaatii. Tutkimme hiljattain Lapset SIB II -valmisteluprosessia. Kyseisessä hankkeessa tavoiteltiin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia usean kunnan yhteistyönä. Tutkimukseemme pohjaten nostamme esiin seuraavia huomioita. 

Kun SIB-hanketta valmistellaan, siinä on eri vaiheita, joiden läpivientiin on tärkeä varata riittävästi aikaa ja resursseja. Liikkeelle on hyvä lähteä SIB-malliin tutustumisesta, sen avulla ratkaistavan yhteiskunnallisen ongelman tunnistamisesta ja ongelman juurisyihin perehtymisestä. On tärkeää tuoda laaja joukko asiantuntijoita mukaan kuvaamaan ratkaistavaa ongelmaa sekä tarkentamaan mihin ja miten ennaltaehkäiseviä palveluita tulisi kohdentaa. Koska SIB-hankkeissa sijoittajille maksetaan toteutuneiden tulosten perusteella, hankkeen edistymisen mittaaminen on keskeistä. Mallinnustyön aikana lasketaan ratkaistavan ongelman yhteiskunnalliset kustannukset, valitaan mittarit ongelman ratkaisun seuraamiseksi sekä luodaan vaikuttavuutta kuvaavat korvausperusteet sijoittajille. Lopuksi hankkeelle kilpailutetaan hankehallinnoija, joka rahoittaa palveluntuottajia. Sitten palveluntuottajat aloittavat toimintansa. 

Koska SIB-malli on monille uusi ja valmistelu melko työlästä, päätöksentekijöiden on tärkeää ymmärtää toimintamalli ja sitoutua siihen. Jos tarvetta uudelle toimintamallille ei hahmoteta riittävällä tasolla, sitoutuminen hankkeen toteutukseen voi horjua. Valmistelu onkin hyvä aloittaa asianosaisten perehdyttämisellä hankkeen luonteeseen ja tavoitteisiin.

Toinen keskeinen haaste liittyy ratkaistavan ongelman jäsentämiseen. Se edellyttää eri asiantuntemuksien yhdistelyä, useista lähteistä peräisin olevan datan kokoamista ja käsittelyä sekä vaikuttavuusmittarien kartoittamista ja valintaa. Tässä hyödytään paitsi syvällisestä teknisestä osaamisesta myös verkostomaisen projektinhallinnan taidoista. Kustannuksia ja hyötyjä mittaava matemaattinen malli voidaan rakentaa vasta, kun valmistelutiimi on saavuttanut yhteisen näkemyksen ongelman luonteesta, rajauksesta ja siihen liittyvistä vaikuttavuusmittareista. Valmistelu hyötyy merkittävästi osaavasta projektipäälliköstä, jolla on riittävästi aikaa hallinnoida hanketta.

Kolmas ja kenties tärkein huomiomme on, että SIB-hanketta ei voi kohdella projektina tai hankintana muiden joukossa. Malli painottaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja vaikuttavuusajattelua, mikä edellyttää muutoksia niin ajattelumalleissa kuin toimintatavoissakin. Onnistunut palveluohjaus ja yhteistyö palveluntuottajien kanssa perustuu kuntaorganisaatioiden kykyyn ymmärtää asiakkaiden tarpeita kokonaisvaltaisesti ja hahmottaa, mitä vaikutuksia ennaltaehkäisevät palvelut tuottavat. SIB-mallin käyttöönotto avaa oven arvioida laajemmin kuntien palvelutuotannon toimintaperiaatteita.

Matti Pihlajamaa
Maria Merisalo
Patrik Saari
Teknologian tutkimuskeskus VTT

Kolumni
Sivun alkuun