KEHA-keskuksen yhteiskehittämisen malli ottaa kunnat mukaan tietojärjestelmän sisältöjen kehittämiseen

KEHA-keskuksen TE-palvelut- ja kotoutuminen yksikön johtajana toimiva Jaakko Westerlund kertoo haastattelussa KEHA-keskuksen uudesta yhteiskehittämisen mallista. Tulevaisuudessa kunnilla on mahdollisuus esittää kehittämisehdotuksia ja ajatuksia tietojärjestelmän toiminnallisuuksista, joita KEHA ottaa yhteiskehittämisen prosessin mukaan tuotantoon.

Mikä on KEHA-keskuksen rooli tietojärjestelmien kehittämisessä? 

KEHA-keskus vastaa työvoima- ja kotoutumispalveluiden asiakastietojärjestelmien ja työmarkkinatori-palvelualustan kehittämisestä.  Työvoimaviranomaisten sähköisiä työvälineitä kehitetään TE-Digi -hankkeessa ja vastaavasti kototutumisen asiakastietojärjestelmää Koto-Digi -hankkeessa. Tulevassa TEPA- ja KOTO-uudistuksessa tuleville työvoimaviranomaisille on asetettu käyttövelvoite kyseisiin järjestelmiin. ”Käyttövelvoite palvelee veronmaksajan etua, kun jokaisen työllisyysalueen tai kunnan ei tarvitse kehittää omia tietojärjestelmiään. Yhteinen tietokanta myös mahdollistaa laadukkaiden valtakunnallisten tiedolla johtamisen ratkaisuiden kehittämisen ” - toteaa Westerlund.

Mitä KEHAlla on nyt työn alla?

Westerlund kertoo, että KEHAssa isoimpana kokonaisuutena työn alla on tällä hetkellä työvoimaviranomaisen asiakastietojärjestelmän loppuunsaattaminen sekä kohtaantotoiminnallisuuksien parantaminen työmarkkinatorilla. Työvoimaviranomaisen asiakastietojärjestelmän kolmannen käyttöönottovaiheen hyväksyntätestaus on juuri nyt alkamassa huhti-toukokuun vaihteessa. Myös tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia työvoimaviranomaisen ja kohtaannon tukena tutkitaan jatkuvasti. 

Mitä tarkoitetaan yhteiskehittämismallilla? 

Yhteiskehittämisen mallilla tarkoitetaan toimintatapaa, jonka avulla tulevat työvoimaviranomaiset pääsevät tulevaisuudessa nostamaan kehittämisaihioita ja tarpeitaan tietojärjestelmäkehittämisen backlogille. Tavoitteena on luoda malli, jossa loppukäyttäjä, joka myös tuntee parhaiten asiakastyön vaatimukset, pääsee aidosti määrittelemään ja osallistumaan prosessiin.

Miten KEHA vastaa työllisyysalueilta tuleviin kehittämisideoihin ja -tarpeisiin? 

”Juuri nyt kaikki panoksemme ovat kiinni TE2024-uudistuksen vaatimusten toteuttamisessa ja järjestelmäkehittämiselle on tärkeää antaa työrauhaa”, summaa Westerlund kehitystyön vaihetta. Tulevaisuudessa käytännön tasolla KEHA-keskus luo prosessin, jossa kehittämisaihiot ja tarpeet tullaan kokoamaan yhteen yhteisen Tuutti-palvelun kautta. Kun tarpeet on tunnistettu, KEHA-keskus arvioi työmäärät kehitysaihioille. Tämän jälkeen työllisyysalueet pääsevät äänestämään työn alle otettavista toiminnallisuuksista. Työn alle otetaan ne toiminnallisuudet, jotka saavat eniten ääniä ja joiden toteuttamiseen kehityskaista riittää. Tässä on huomioitava käytettävissä olevat resurssit ja esimerkiksi lainsäädäntöhankkeiden vaikutukset. 

Yhteiskehittämisen malli sidotaan myös osaksi valtakunnallisia työllisyydenhoidon rakenteita. Alustavana ajatuksena on, että lopulliset kehittämisaihiot hyväksytään neuvottelukunnan jaostossa ja viedään KEHA-keskuksen tulossopimukseen, jonka allekirjoittavat TEM ja KEHA-keskus. ”Toiveena on, että tulevaisuudessa yhteistyö työllisyysalueiden kanssa voidaan ulottaa valtakunnallisesti eri tilanteissa myös tietojärjestelmien tarkempiin vaatimusmäärittelyihin ja tuotteen hyväksyntätestaukseen asti”, Westerlund lisää.