Koronatuet auttoivat pahimman yli, nyt katse kasvuun

Työ- ja elinkeinoministeriö päätti laajasta ja monivuotisesta vuosille 2020-2024 ajoittuvasta koronatukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmasta syyskuussa 2020. Nyt on julkaistu suunnitelmaan perustuva kolmas osa, joka koskee toteutettua koronatukipolitiikkaa. TEM:n yhteydessä toimiva riippumaton yritystukien tutkimusjaosto tilasi tutkimuksen. Myöhemmin toteutetaan vielä merkittävimpien tukien vaikuttavuuden arvioinnit.

Lähtökohtana yritysrahoituksessa on markkinaehtoinen rahoitus ja markkinat ottivatkin käyttöön erilaisia joustoja. Suomen pankki ja Valtion eläkerahasto laskivat liikkeelle yritystodistuksia. Finnveran ja Teollisuussijoituksen valmiuksia reagoida kriisiin parannettiin. Markkinaehtoiset toimet vakauttivat toimintaympäristöä ja rauhoittivat varmasti osaltaan markkinoita. Monet muut toimet kuten konkurssilain väliaikainen muutos, lomautusjärjestelmän joustot, TyeL maksujen myöhennykset ja verojen maksumyöhennykset olivat tärkeitä toimenpidekokonaisuuden osia. 

Tukimekanismien suunnittelu ei käy kädenkäänteessä. On mietittävä tuen olemassaolon perusteita, tukikriteereitä ja kohdentumista ylivalumisen välttämiseksi sekä kohtuullista tuen määrää ja hyväksyttäviä kustannuksia. Reunaehtoja tulee EU:n valtiontukisäännöistä, lainsäädännöstä, politiikasta ja budjettitaloudesta. Uusia yritystukia otettiin kuitenkin käyttöön verrattain nopeasti jo muutaman kuukauden kuluttua äkillisesti alkaneen kriisin puhjettua. Aika oli melko sumuista keväällä 2020.

Kustannustuki yleistukena

Kustannustuki toimi yleistukena, jota sitten täydennettiin kohdennetuilla tuilla mm. ravintola-alalle, meriliikenteelle, lentoliikenteelle sekä kulttuuri- ja tapahtuma-alalle. Kokonaisuus voikin näyttää sirpaleiselta. Yleinen kustannustuki haluttiin pitää selkeänä, jotta tuen myöntäminen pysyi yksinkertaisena ja tehokkaana ja hallittavana kokonaisuutena. Työtä oli niin paljon, että sitä piti myös jakaa eri tukiviranomaisille. Yritystukien ylivalumista jo ennen koronaa vaikeuksissa oleville yrityksille pyrittiin välttämään ja tällaisesta ei olla saatu viitteitä.

Mitä kehittämistukiin tulee Business Finlandin ja ELY-keskusten keväällä 2020 myöntämät häiriötuet kehittämiseen pyrkivät osaltaan edistämään sitä muutosta mikä yrityksillä oli akuutisti edessä. Eli miten vastata muuttuneeseen liiketoimintaympäristöön ja toisaalta myös koronan jälkeiseen uuteen normaaliin, mikä voi sekin alkaa nopeasti. 

Sanotaan, että kriisissä markkinat jaetaan uudelleen. Nämä tuet ovat vaikuttavuudeltaan pitkäaikaisia toisin kuin maksuvalmiuteen myönnetyt säilyttävät tuet. Tukea myönnettiin paljon digitalisaatioon. Suomi on tuottavuudessa muita maita jäljessä ja haastetta on erityisesti palvelualoilla, joiden tuottavuutta voidaan edistää juuri digitalisaatiolla. Yritysten tehtävänä on muuttaa liiketoimintaansa kysynnän ja käyttäytymisen muuttuessa, jotta ne säilyvät elinkelpoisina. Valtio voi tukea yrityksiä pääsemään kiinni uusiin arvoketjuihin muuttuneessa markkinassa ja toimintaympäristössä. Koronakriisi voimisti edelleen digitalisaation tarvetta, kun liikkumista rajoitettiin. Onkin mielenkiintoista myöhemmin nähdä, tapahtuiko tässä tuottavuusloikka ja mikä näiden toimien merkitys oli kasvulle uusiin markkinoihin kiinni pääsylle. Ehkä kriisin aikana syntyi myös uusia yrityksiä toimimaan uudenlaisessa markkinassa. Mielenkiintoista olisi tutkia luovien alojen kehitystä.

Tukiarsenaali oli kriisin puhjetessa laaja vuonna 2020 mutta kapeni vuoden 2021 aikana. Tänä vuonna lopuistakin luovuttaneen ja jäljellä on enää markkinaehtoista rahoitusta ja pistemäinen kustannustuki. Kehityskulku sopii hyvin yhteen sen kanssa, että jo alkusyksystä 2021 myönnettiin ensimmäiset EU:n palautumis- ja elpymisvälineen tuet. Elpymisväline on antanut signaalia markkinoille jo siitä päätettäessä marraskuusta 2020 lähtien. Voidaan sanoa, että olemme nyt vahvasti toipumisvaiheessa ja siirrymme kohti normaalia. 

Elinkelpoiset yritykset näyttäisivät selvinneen kriisin yli ja konkursseilta ja massatyöttömyydeltä on vältytty. Talouden koronakuoppa BKT:n kehityksellä mitattuna jäi lyhyeksi. Konkurssiaaltoa ei tullut. Uusia yrityksiäkin on syntynyt aiempaan tahtiin eli yritysdynamiikka ei missään vaiheessa hyytynyt. Yritysten ja työllisyyden näkökulmasta kriisistä selvittiin kansantalouden tasolla vähin vaurioin – lukuunottamatta lisävelkaa, mikä heikentää julkisen talouden tasapainoa. Toivotaan vakaasti kasvavaa talousympäristöä ja matalaa korkotasoa tulevaisuudessa.

Opit talteen

Yritysten maksuvalmiuskriisin, jollainen koronakriisi oli, oppeina korostuu ensinnäkin reaaliaikainen tilannekuva. Aalto-yliopiston tilannekuvahuone yritysten liiketoiminnan ja talouden tilanteen seuraamiseksi perustettiin melkeinpä tyhjästi ja sen kaltaista toimintaa olisi tarpeen jatkaa jossain muodossa. Toiminto olisikin hyvä vakinaistaa. 

Toiseksi tarvitaan yksinkertaiset ja nopeasti jaettavat tukimallit. Valtiokonttori osoittautui erittäin tehokkaaksi toimeenpanijaksi ja se toimi ammattimaisesti myöntäessään koronatukia. Se kykeni hyödyntämään rekisteritietoa, jolloin tuen myöntäminen kyettiin ainakin osittain automatisoimaan. Jos tukien kriteerit ovat selkeitä ja yksinkertaisia, raskas jälkiseuranta ja tarkastustoiminta jäävät pois. 

Kolmanneksi kriisituet ja -rahoitus ovat aina määräaikaisia ja niille löytyy erityinen peruste poikkeusoloista. EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen voimassaolo raamittaa osaltaan tukemista ja ne ovatkin vielä kaiken varalta voimassa tänä vuonna. Tällä erää valmistelussa on lajissaan viimeinen koronatuki eli kuudes kustannustukikierros. Tukien suunnittelussa on myös hyvä muistaa se, että yritys ei kaadu seuraavana yönä, lakien ei tarvitse olla heti voimassa.

Myös kustannustukikierrokset on sidottu poikkeusolojen kaltaiseen tilanteeseen. Kustannustuen optimaalisista kriteereistä tehdään parhaillaan koelaskelmia. Saamme kevään aikana tutkimuksellista näyttöä vaikuttavimmista tukitasoista ja omavastuuosuuksista. Ne voidaan ottaa huomioon mikäli tukia vielä joskus tarvittaisiin.

Katse kasvuun

Jo vuonna 2021 taloudessa tavoitettiin pandemiaa edeltänyt taso. Koronan osalta tavoitteena on pitää yhteiskunta ja talous avoimena ja tilapäiseen sääntelyyn varaudutaan vain välttämättömissä tapauksissa. Tuille ei siten näyttäisi tällä hetkellä olevan perusteita. Pandemian jälkeen on oleellista lopettaa kriisiajan tuet, hyödyntää EU:n elpymisväline ja palata normaaliin tukipolitiikkaan.

Parlamentaarinen tk-tukityöryhmä on esittänyt tk-menojen nostoa 4 %:n kasvu-uralle BKT:sta. Parhaillaan valmistellaan tk-rahoituslakia. Katse siis kohti pitkän aikavälin tuottavuutta edistäviä toimia, jotta varmistetaan tulevaa kasvua.

Toimet näyttäisivät mukailevan hyvin sitä ideaalimallia maksuvalmiuskriisin tuista, jonka yritystukien tutkimusjaosto esitti vuoden 2021 vuosiraportissaan. Eli talouden sulkemisvaiheessa käytössä säilyttävät tuet.  Toipumisvaiheessa siirrytään säilyttävistä tuista asteittain normaaleihin tukiin. Paluussa normaaliin korostuvat normaaliaikojen tuet, jossa korostuu talouden rakenteita uudistavat tk-tuet.

Anne Rothovius, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö