Lakiesitys tarjoaa lisää välineitä säästää sähkölaskuissa automatiikan avulla
Valtioneuvosto antoi 28.11.2024 eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta. Esityksen päätavoitteena on toteuttaa toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä tarjoaa asiakkaille mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa.
Loppukäyttäjän markkinapohjainen kuormanohjaus parantaisi tehopulan hallintaa ja antaisi asiakkaalle mahdollisuuksia valita tarpeisiinsa sopiva kulutusjoustopalvelu, jolloin hänen älymittariinsa kytkettyjä kuormia voisi ohjata sähkön hinnan perusteella. Muutos siirtäisi asiakkaita kustannustehokkaalla tavalla kulutusjouston ulottuville ja antaisi asiakkaalle automatiikan avulla välineitä pienentää sähkölaskujaan. Samalla kulutusjouston lisääntyminen parantaisi sähkön toimitusvarmuutta. Muutos lisäisi myös mahdollisuuksia kehittää uusia kulutusjoustopalveluja.
”Sähkön hinta vaihtelee aiempaa rajummin, vaikka sähkö onkin Suomessa keskimäärin Euroopan halvimpia ja onneksi jo lähes hiilivapaata. Sääriippuvaisen sähköntuotannon lisääntyessä kuluttajat voivat säästää, jos saatavilla on käteviä ja luotettavia automaattisia kulutuksen säätöpalveluita. Tämä lakiesitys tähtää kulutusautomatiikan helpottamiseen ja eri tavoin sähkön siirron joustavampaan ratkaisemiseen. Näin parannamme sähkön toimitusvarmuutta ja vähennämme myös kiertäviin sähkökatkoihin ajautumisen riskiä”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Esitykseen sisältyvä siirtomaksujen rakenteiden yhtenäistäminen parantaisi sähkönsiirron hinnoittelun ymmärrettävyyttä. Lisäksi ehdotus edistäisi sähkönsiirron tehopohjaista hinnoittelua. Se lisäisi asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa maksujensa määrään ja ohjaisi asiakkaita välttämään kulutushuippuja.
Esitykseen sisältyvän yhteislaskutuksen tavoitteena on yhdistää sähköenergia- ja sähkönsiirtolasku samalle laskulle, jotta asiakkaan olisi helpompi saada kokonaiskuva sähkökustannuksistaan. Asiakas voisi halutessaan valita sellaisen myyjän, joka tarjoaisi yhteisen laskun sähkön myynnistä ja siirrosta.
Asiakkaan asemaa vahvistettaisiin myös etämyynnissä tehdyn uuden sähkönmyyntisopimuksen voimaantuloaikaa rajaamalla, ja panemalla täytäntöön sähkömarkkinadirektiivin säännös, jolla säännellään määräaikaisten kiinteähintaisten sähkönmyyntisopimusten irtisanomismaksuja.
Verkkoon liittämisen osalta selkeytettäisiin sähkömarkkinalain mukaista kohtuullisen liittämisajan vaatimusta, jolloin kuluttaja-asiakkaiden osalta kohtuullisen liittämisajan ylärajana olisi pääsääntöisesti kuusi kuukautta liittymissopimuksen tekemisestä. Lisäksi toteutettaisiin sähkömarkkinadirektiivin edellyttämät jakeluverkonhaltijalle asetettavat velvoitteet julkaista säännöllisesti tietoja käytettävissä olevasta kapasiteetista ja verkkoon liittämistä koskevan pyynnön tilasta.
Liittymisjohdon määritelmää tarkentamalla voimalaitosten yhteyteen sijoitettavat energiavarastot voisivat hyödyntää voimalaitoksen liittymisjohtoa tai usean voimalaitoksen yhteistä liittymisjohtoa. Näin mahdollistetaan voimalaitosten yhteyteen sijoitettavien energiavarastojen toteutettavuus ja edistetään investointeja tuuli- ja aurinkovoimalaitosten yhteyteen rakennettaviin energiavarastoihin.
Lisäksi esityksellä pannaan täytäntöön RED II -direktiivin säännökset verkkoon syötetystä uusiutuvista energianlähteistä tuotetusta sähköstä maksettavasta korvauksesta.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa. Yhteislaskutusta ja markkinapohjaista loppukäyttäjän kuormanohjausta koskevat säännökset tulisivat kuitenkin voimaan vasta 1.9.2026.
Muutokset liittyvät osaltaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman toteuttamiseen. Muutoksilla toteutetaan lisäksi älyverkkotyöryhmän loppuraportissa lokakuussa 2018 esitettyjä konkreettisia toimia, joilla edistetään toimitusvarmuuden ylläpitoa ja lisätään asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille. Pääosa työryhmän ehdotuksista on jo toteutettu.
Esitetyn muutokset lisäävät Energiaviraston menoja 210 000 – 250 000 eurolla. Viraston mahdollisista lisämäärärahoista päätetään osana valtion talousarvioesitystä/julkisen talouden suunnitelmaa.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Katariina Särkänne, TEM, p. 0295 047 440