Selvitys: Hiilirajamekanismin BKT-vaikutus Suomessa jäisi vähäiseksi – raudan, teräksen ja lannoitteiden tuonti Suomeen vähenisi
Euroopan komission ehdottama hiilirajamekanismi leikkaisi neljänneksellä mekanismin alaisten tuotteiden tuontia rajamekanismin takaisista maista Suomeen. Merkittävimmät vaikutukset osuisivat raudan, teräksen ja lannoitteiden tuontiin, erityisesti Venäjältä ja Kiinasta. BKT-vaikutus jäisi vähäiseksi.
Nämä arviot sisältyvät 25.4.2022 julkaistuun selvitykseen, jonka työ- ja elinkeinoministeriön tilasi Etlalta ja Suomen ympäristökeskukselta (SYKE). Raportti arvioi komission esittämän hiilirajamekanismi-mallin EU-tason ja kansallisia vaikutuksia.
Hiilirajamekanismiin liittyvä raportointi on tämänhetkisen suunnitelman mukaan tarkoitus käynnistää jo vuonna 2023. Maksut kaavaillaan otettavan käyttöön vuonna 2026. Maksut koskisivat aluksi rajoitettua määrää päästöintensiivisiä tuotteita. Näitä olisivat sementti, rauta, teräs, alumiini, sähkö ja lannoitteet. Mekanismin käyttöönoton tarkka muoto on edelleen auki ja päätösprosessi kesken.
Hiilirajamekanismilla on tarkoitus vastata EU:n tiukemman ilmastopolitiikan mahdollisesti synnyttämään hiilivuoto-ongelmaan. Mekanismin vaikutuksista EU:n talouteen ja vientiin ei kuitenkaan ole vielä selvää näkemystä. Selvityksessä tutkijat ehdottavat vero- ja tukipolitiikkaa kompensoimaan lähivuosina tiukentuvan ilmastopolitiikan vaikutuksia Suomessa.
”Komission esittämä hiilirajamekanismi on uudenlainen ohjausinstrumentti, jonka konkreettisista vaikutuksista on ollut tarjolla rajallisesti tietoa. Etlan ja SYKEn päivitetty selvitys avaa hyvin rajasuojamekanismin taloudellisia vaikutuksia, ja tarjoaa hyödyllistä tietoa mekanismin yksityiskohdista käytävään jatkokeskusteluun”, sanoo johtava asiantuntija Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Selvityksen mukaan mekanismi hyödyttäisi teollisuussektoreita, jotka valmistavat sen alaisia tuotteita sekä niitä, jotka tuottavat merkittävässä määrin välituotteita mekanismista hyötyville sektoreille. Muu teollisuus sen sijaan kärsisi mekanismista kohonneiden tuotantokustannusten seurauksena.
”Hiilirajamekanismin vaikutuksissa on tietenkin valtioiden välisiä eroja sekä EU-alueella että unionin ulkopuolella. Tullien asettaminen vähentää tullien alaisten tuotteiden kilpailua EU:n sisällä, mutta kiristää kilpailua EU:n ulkopuolella”, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Ulkotuonnin osuus koko tuonnista EU:n alueella on noin 25 prosenttia sementissä, rauta- ja terästuotteissa sekä alumiinituotteissa. Lannoitteissa ulkotuonnin osuus on yli 40 prosenttia. Lisäksi koko EU:n alueelle tuovat maat ovat keskimäärin jonkin verran enemmän saastuttavia kuin Suomeen tuovat maat. Siksi tuontivaikutukset EU:n alueella ovat myös jonkin verran suurempia.
Hiilirajamekanismia ollaan ottamassa unionin alueella käyttöön samalla, kun EU:n ilmastopolitiikka kiristyy. Nyt julkistetun selvityksen perusteella mekanismin vaikutukset sen alaisten tuotteiden tuontiin ovat merkittäviä, vaikka tarkkaa maksutasoa ei vielä tiedetä. Tutkijoiden mukaan ehdotettu tuoterajaus ei ole kuitenkaan täysin ongelmaton.
”Jos hiilirajamekanismia ei uloteta mekanismin piirissä olevia tuotteita hyödyntäviin lopputuotteisiin, voi ympäristösääntely luoda kilpailuedun saastuttavalle tuonnille EU:hun”, Tero Kuusi huomauttaa.
Täydentäviä veroinstrumentteja tai suoria teknologiatukia on Kuusen mukaan syytä harkita täydentävinä ratkaisuina ilmaisjaollisille päästöoikeuksille. Näin erityisesti tilanteissa, joissa EU:ssa tuotettu päästöiltään puhtaampi tuote korvautuu kansainvälisillä markkinoilla päästöintensiivisemmällä tuotteella EU:n kireämmän ilmastopolitiikan seurauksena.
Lisätiedot:
tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla, puh. 041 444 8144, tero.kuusi(at)etla.fi
johtava asiantuntija Jyrki Alkio, TEM, 0295 047 103, jyrki.alkio(at)gov.fi