Selvitys kartoitti, miten Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret pärjäävät koulutuksessa ja työmarkkinoilla
Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Selvitys tarkastelee, miten Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset pärjäävät työmarkkinoilla ja koulutuksessa.
Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen tarkoittaa Suomessa syntynyttä henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Vuonna 2010 Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia nuoria aikuisia oli noin tuhat, kun taas vuonna 2023 heitä oli jo yli 15 000. Merkittävä osa heistä on 1990-luvun alussa Somaliasta, Jugoslaviasta ja Neuvostoliitosta Suomeen muuttaneiden lapsia.
Selvityksen mukaan Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret aikuiset ovat suomalaistaustaisia harvemmin työllisenä, eli useammin työttömänä ja työvoiman ulkopuolella. He opiskelevat ja suorittavat toisen ja kolmannen asteen tutkintoja harvemmin kuin suomalaistaustaiset. Erityisesti miehet jäävät koulutuksessa jälkeen verrattuna suomalaistaustaisiin.
Eroja selittää vanhempien sosioekonominen asema. Ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat useammin perheistä, joissa vanhempien sosioekonominen asema on heikko. Vanhempien työmarkkina-asema ja tulot ovat yhteydessä lapsen osallistumiseen koulutukseen ja työmarkkinoille.
Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista tulee kasvamaan tulevalla vuosikymmenellä. Siksi tietoa heidän työmarkkinoilla pärjäämisestään tarvitaan.
Selvityksen toteutti Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Juho Alasalmi ja vanhempi ekonomisti Henna Busk työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusaineistona oli Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistot pääosin vuosilta 2010–2023.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Juho Peltonen, TEM, p. 0295 047 119
ekonomisti Juho Alasalmi, PTT, juho.alasalmi(a)ptt.fi