TE-palvelut 2024 –uudistuksen kulunut vuosi paketoitu – ensi vuonna valmistelussa painottuu jatkossa yhä enemmän alueellinen työskentely
TE-palvelut 2024 -uudistuksen hankejohtaja Tanja Ståhlberg työ- ja elinkeinoministeriöstä summaa kuluneen vuoden valmistelua: ”Kaikki uudistuksen keskiössä olevat toimijat ovat ahkeroineet kovasti uudistuksen toimeenpanon edistämiseksi. Pitää muistaa, että järjestämisvastuun siirtoa koskeva laki vahvistettiin vasta keväällä. Voimme hyvällä mielellä katsoa taustapeiliin ja todeta, että paljon on lyhyessä ajassa onnistuttu tekemään hyvää toimeenpanon valmistelutyötä ja tiivistämään yhteistyön joukkoja. Mielestäni jokaisen tepa-puurtajan on syytä taputtaa itseään olkapäälle kehujen ja kiitoksen merkiksi tähänastisesta työstä.”
Mitä onnistumisia kuluneena vuotena on ollut?
Järjestämislain vahvistaminen oli merkittävä etappi ja toimi lähtölaukauksena itse uudistuksen toimeenpanon valmistelutyölle. Toimeenpanon kokonaisuus oli purettava osiin ja mietittävä, millaisilla teemakohtaisilla yhteistyön kokoonpanoilla pystyisimme edistämään valtavaa määrää ratkaistavia kysymyksiä nopeassa aikataulussa, kertoo Ståhlberg.
Maali on ollut alusta asti hyvin tiedossa.1.1.2025 käynnistyy uusi ja nykyiseen verrattuna hyvin erilainen työvoimapalvelurakenne, joka tulee pystyä saattelemaan hallitusti matkaan. Aikataulu on voinut tuntua paikoin hurjalta, mutta valmisteluryhmät ovat onnistuneet tavoitteissaan. Uudistuksen toimeenpanevan ministeriön näkövinkkelistä arvioituna valmistelutilanne on hyvä: vuoden 2024 tehtävät on aikataulutettu, vetovastuut selviä ja riskienhallintasuunnitelma ajan tasalla. Yhdessä luodut askelmerkit tulevat tarpeeseen ensi vuoden valmistelussa.
Erityisiä onnistumisia kuluneena vuotena ovat olleet kuntien määrätietoinen työskentely työllisyysalueista neuvoteltaessa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö onnistuivat hyvin tehtävässään käsitellä työllisyysalueiden ilmoitukset äärimmäisen tiukassa aikataulussa. Syksyn aikana käytiin KEHA-keskuksen johdolla valtion valtakunnalliset yhteistoimintaneuvottelut, joissa sovittiin virastokohtaisten neuvottelujen yhteisistä toimintatavoista. Tämä oli myös iso etappi ja merkityksellinen yhteensä 31 viraston henkilöstölle.
Mitä haluaisit sanoa eri toimijoiden yhteistyöstä tähän mennessä?
Kansallisen valmistelun näkökulmasta tarkasteltuna on hienoa voida sanoa, että eri toimijoiden välinen valmisteluyhteistyö on ollut tiivistä, aktiivista ja vaikuttavaa. Ståhlbergin mukaan yhteistyötä tukee reaaliaikainen viestintä ja oma-aloitteinen vuorovaikutus toimijoiden kesken. Yhteistyö on yksi niistä asioista, joista on tuoreita alueellisia oppeja myös meneillään olevista kuntakokeiluista. Toivottavaa on, että näitä oppeja on jaettu myös alueellisen TE24-valmistelun tueksi kaikkiin kuntiin.
Vaikka uudistuksessa pääosin hajautetaan palvelut työllisyysalueille, on tärkeää rakentaa työllisyysalueiden välisiä keskitettyjä toimintamalleja. Esimerkkinä hyvästä käynnistetystä yhteisvalmistelusta ovat C21-kaupungit, jotka parhaillaan yhdessä pohtivat valtakunnallisia ratkaisuja yhdistääkseen voimansa työvoiman liikkuvuuden ja työvoiman saannin kysymyksissä. Kaupungit ovat nähneet, että voimien yhdistäminen tuo järkevyyttä ja kustannustehokkuutta palveluiden järjestämiseen. C21-kaupungit ovat valmiita tekemään yhteistyötä myös paikallisesti ja viestimään yhteisistä ratkaisuista sekä hyvistä käytänteistä pienemmille kunnille ja työllisyysalueille.
Lisäksi Ståhlberg muistuttaa, että yhteisiin valmistelun paikkoihin olisi hyvä ihan automaattisesti kutsua myös henkilöstön edustajia mukaan. Voisi myös pohtia, miten kokeiluihin siirtyneitä TE-toimistojen asiantuntijoita ja heidän kokemuksia voisi hyödyntää uuden äärellä olevien kollegojensa muutostukena, kun heille kuntien työkulttuuri ja -tavat ovat jo hyvin tuttuja.
Mitä ensi vuosi pitää sisällään?
Uudistuksen toimeenpanon painopiste on vuoden vaihteessa muuttumassa valtakunnallisesta valmistelusta alueelliseen. Ståhlberg kertoo, että vuoden 2023 aikana valtakunnalliset valmisteluryhmät ottivat koppia uudistusten keskeisistä asioista ja strategisesta valmistelusta. Nyt keskeisten asioiden valmistelu siirtyy yhä enemmän kuntiin sekä muutoksen kohteena myös oleviin TE-toimistoihin, ELY-keskuksiin ja KEHA-keskukseen.
Kunnissa työvoimapalvelujen syvällisempi perehtyminen kannattaa aloittaa viimeistään nyt. Palveluilla kun on todella merkittävä rooli jatkossa niin työnhakijoiden työllistymiseen kuin yritystenkin rekrytointeihin – ja sitä kautta myös kuntatalouteen. Samalla kannattaa pohtia mm. kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta ylialueellisten palvelujen järjestämistä, Ståhlberg kannustaa.
”Ensi vuoden tärkeitä etappeja ovat viimeistenkin työllisyysalueiden muodostuminen, henkilöstön tukeminen muutoksessa TE-hallinnonalalla ja kunnissa, ja asiakkaiden palveluiden ja etuuksien jatkuvuuden varmistaminen toimeenpanon ajan ja järjestämisvastuun siirtymisen jälkeen.
Lisäksi 2025 vuoden alusta myös muiden keskeisten organisaatioiden kuten AVI:n ja Migrin tulee olla toimintavalmiina uusien tehtäviensä osalta”, Ståhlberg muistuttaa.
Kehitystyö ei kuitenkaan pysähdy vuodenvaihteeseen 2025, vaan on jatkuvaa ja osa tulevaisuuden perustyötä alueilla. ”Uudistuksessa ei rakenneta valmista maailmaa, vaan pidempiaikaista muutosta tehdään senkin jälkeen ja yhdessä”, toteaa Ståhlberg.
