Työryhmältä ehdotukset kasvavan sähköntuotannon ja -kulutuksen integroimiseksi suurjänniteverkkoihin
Sähkön tuotannon ja kysynnän arvioidaan kasvavan voimakkaasti puhtaan siirtymän hankkeiden, vedyn lisääntyvän tuotannon ja esimerkiksi vihreän teräksen tuotannon vuoksi vuoteen 2040 mennessä. Samalla sähkön kulutus ja tuotanto ovat eriytymässä yhä enemmän eri puolille Suomea.
Sähkön tuotantokapasiteetti lisääntyy maa- ja merituulivoiman kasvun myötä erityisesti Pohjanmaan maakunnissa. Samaan aikaan sähkön kulutus lisääntyy entisestään asutuskeskittymien sähköistäessä lämmöntuotantoaan, liikenteen sähköistyessä ja kulutuksen muutenkin keskittyessä enenevässä määrin Etelä-Suomeen.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama suurjänniteverkkotyöryhmä julkaisi raporttinsa 18.12.2024. Hallituksen esityksen muotoon kirjoitettu raportti sisältää ehdotukset sähkö- ja maakaasumarkkinalain muuttamiseksi. Esityksen päätavoitteena on uudistaa sähkömarkkinalakia lisääntyvän sähköntuotannon ja kasvavien kulutuksen kuormien integroimiseksi entistä sujuvammin ja kustannustehokkaammin kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon.
”Yhteiskunnan nopea sähköistyminen ja teollisuuden investointisuunnitelmat haastavat Suomen sähköjärjestelmän kehittämistä. Hallituksen suurjänniteverkkohankkeen tavoitteena on turvata tärkeiden teollisuuden investointien, voimakkaasti lisääntyvän puhtaan sähkön tuotannon ja kaukolämmityksen sähköistymisen edellyttämä sähkön siirtoverkkojen rakentaminen. Keskeistä on myös säilyttää Suomi yhtenäisenä sähkökaupan hinta-alueena”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Työryhmän mukaan voimakkaasti lisääntyvän sähkönkulutuksen ja sähköntuotannon integrointi sujuvasti sähköverkkoihin edellyttää kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon liittämiseen sisältyvien vastuiden ja sähköverkonhaltijoiden kehittämisvelvollisuuden sekä sähköverkkojen lupasääntelyn osittaista uudelleentarkastelua.
Työryhmän mukaan valtakunnallisen yhtenäisen sähköverkon kehittämisvastuu kuuluisi edelleen kantaverkkoyhtiö Fingridille. Ehdotuksen mukaan kantaverkonhaltijan kehittämisvastuu rajautuisi jatkossa valtakunnallisen yhtenäisen sähkön siirtoverkon ja valtakunnanrajan ylittävien rajayhdysjohtojen kehittämiseen. Fingridin vastuualueeseen kuuluisivat valtakunnan alue Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta ja Suomen talousvyöhyke. Ahvenanmaalla on oma sähkömarkkinalainsäädäntönsä ja maakunnan sähköhuolto on organisoitu eri tavalla kuin Manner-Suomessa.
Paikalliset ja alueelliset jakeluverkkoyhtiöt vastaisivat aikaisempaa selkeämmin oman toiminta-alueensa suurjänniteverkkojen kehittämisestä. Ehdotuksen mukaan yli 110 kilovoltin verkon johtoja ei pidettäisi enää jännitetason perusteella automaattisesti kantaverkkona, vaan tällainen johto voisi olla myös suurjännitteistä jakeluverkkoa, jos se on luonteeltaan paikallista tai alueellista verkkoa. Jakeluverkonhaltijoille mahdollistetaan alueellisen tai paikallisen järeän 400 kilovoltin verkon rakentaminen ja operointi suurjännitteisen jakeluverkon haltijana.
Sähkömarkkinalakiin ehdotetaan säännöstä, jonka perusteella jakeluverkonhaltijoille mahdollistettaisiin myös tuotantoa yhteen keräävien verkkojen tai verkon osien kehittäminen. Myös sähköntuottajat voisivat kuitenkin tietyin edellytyksin rakentaa ja operoida yhteisiä sähköntuotannon liittymisverkkoja ilman sähköverkkolupaa.
Sähkömarkkinalain sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuutta koskevia säännöksiä esitetään muutettavaksi siten, että erillisen linjan kautta tapahtuva sähkönjakelu olisi ei-luvanvaraista verkkotoimintaa riippumatta siihen liitetyn voimalaitoksen koosta.
Sähkön tuotannon ja kulutuksen alueelliseen tasapainoon tarvitaan kannusteita
Alueellisen tasapainon parantamiseksi kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj julkaisi kesällä 2024 ehdotuksen uudistuksista kantaverkkomaksujen rakenteeseenLinkki toiselle sivustolle. Siihen sisältyy liittymismaksu-uudistus, jonka tarkoituksena on kannustaa sähkön tuotantoa ja kulutusta sijoittumaan lähemmäs toisiaan. Työryhmä ehdottaa, että ministeriö tarkastelisi työryhmän ehdotusten lausuntokierroksen ja jatkovalmistelun yhteydessä myös Fingridin ehdotusta ja sen vaikutusarviointia. Näin menetellen on tarvittaessa mahdollista sisällyttää nämä muutokset keväällä annettavaan lopulliseen hallituksen esitykseen.
Lisäksi työryhmä ehdottaa, että työ- ja elinkeinoministeriö selvittäisi erikseen tarvittaisiinko lisäksi kulutuksen sijoittumista ohjaava viranomaislupamenettely erityisesti silmällä pitäen suuria liittymistehoja vaativia kulutuskohteita, jotka eivät ole sidottuja muilla perusteilla joihinkin tiettyihin sijaintipaikkoihin, kuitenkin myös hukkalämpöjen hyödyntämismahdollisuudet huomioon ottaen. Tällaisia liittyjiä voisivat olla esimerkiksi datakeskukset ja stand-alone energiavarastot.
Lisätiedot:
hallitusneuvos Arto Rajala, TEM, p. 0295 064 828
erityisasiantuntija Katariina Särkänne, TEM, p. 0295 047 440