Väliraportti yhteiskunnallisista yrityksistä Suomessa julkaistu

Kuulemistilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua muun muassa siitä, edistetäänkö yhteiskunnallisten yritysten asemaa parhaiten keskittymällä alan erityispiirteisiin vai samankaltaisuuksiin muun yritystoiminnan kanssa.

Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen on hallitusohjelmaan kirjattu keino työllisyyden vahvistamiseksi. Tavoitteena on parantaa erityisesti osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Hallitusohjelma sisältää silti muitakin yhteiskunnallisen yrittäjyyden kannalta tärkeitä kirjauksia, kuten kirjauksen yrittäjyysstrategian luomisesta.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija Harri Kostilainen laatii TEM:n toimeksiannosta parhaillaan selvitystä yhteiskunnallisista yrityksistä Suomessa. Selvityksen väliraportti on juuri julkaistu. Väliraportti kartoittaa yhteiskunnallisten yritysten määrää, kokoa, toimialoja ja työllistävyyttä.

Raportissa esitetyn määritelmän mukaan Suomessa toimii vajaat 1700 yhteiskunnallista yritystä, joista suurin osa (964) on sote-alalla toimivia yhdistyksiä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 5,8 miljardia euroa. Työpaikkoja yhteiskunnallisissa yrityksissä on hiukan yli 50 000, ennen kaikkea yhteiskunnallinen yritys -merkin omaavissa yrityksissä (22 500) ja soteyhdistyksissä (26 500). Potentiaalia osatyökykyisten työllistämiseen löytyy näistä kahdesta ryhmästä, mutta näiden lisäksi myös muut yritykset voivat työllistää merkittävän määrän osatyökykyisiä.

Painottuuko yhteiskunnallisuus vai yrittäjyys?

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti väliraportin esittelyn yhteydessä kuulemistilaisuuden. Aihe kiinnostaa, sillä tilaisuus oli viimeistä paikkaa myöten täynnä yritysten, järjestöjen, yhdistysten ja korkeakoulujen edustajia.

Tilaisuudessa käytiin monipuolista keskustelua yhteiskunnallisen yrittäjyyden vaikuttavuudesta, markkinoillepääsystä, instituutioista ja lainsäädännöstä. Keskustelu käytiin Euroopan komission työllisyyspääosaston virkamiehen Risto Raivion johdolla, hyödyntäen komission ja OECD:n Better Entrepreneurship -työkalua, jota kautta osallistujat olivat etukäteen arvioineet yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintaympäristöä Suomessa.

Keskustelussa korostuivat muun muassa seuraavat näkökulmat:

Tuleeko yhteiskunnallinen yrittäjyys määritellä tiukasti vai väljästi? Väliraportin tuloksissa herätti huomiota yhteiskunnallisen yrittäjyyden rajaus, joka pohjautui Euroopan komission käyttämään yhteiskunnallisen yrityksen käsitteeseen. Osa keskustelijoista katsoi, että yhteiskunnallisten yritysten määrä jää arviossa pieneksi ja toiminta keskittyy sote-sektorille. Erityisesti pk-yritykset tulisi saada määritelmään paremmin mukaan, esitettiin yleisöstä. Jos yhteiskunnallinen yrittäjyys määritellään liian kapeasti, myös niiden työllistävä vaikutus tulee jäämään pieneksi. 

Kun yrittäjyydelle on erityisiä tavoitteita, tarvitaanko erityisiä tukia? Palvelutaso eriytyy eri puolilla Suomea, mikä näkyy etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä tarvitaan lähipalveluiden tuottamiseen ja ihmisten työllistymiseen, mutta tähän tarvitaan tukea, yleisöstä todettiin.

Toisten näkemysten mukaan keskeistä on integroida yhteiskunnallisten yritysten sektori markkinaehtoisempaan toimintaan. Vaikka on erityiskysymyksiä, joita yhteiskunnalliset yritykset ratkovat paremmin kuin muut, on tärkeää olla eristämättä yhteiskunnallisia yrityksiä omaksi yritysjoukokseen.

Tarvitaanko lisää tutkimustietoa vai toimenpiteitä? Molempia tarvitaan, mutta painotukset vaihtelivat eri puheenvuoroissa. Tutkitun tiedon osalta korostettiin korkeakouluissa annettavan opetuksen merkitystä yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuuden kannalta sekä tietoa yhteiskunnallisten yritysten kasvusta ja vaikuttavuudesta. Tutkimuksen vastapainona peräänkuulutettiin toimintaa: kun yhteiskunnallinen yrittäjyys on linjattu hallitusohjelmassa, nyt on tekemisen paikka.

Vaikuttavuus saatava julkisten hankintojen kriteeriksi kuten lainsäädäntö sen sallii. Se vaatii toimintaa etenkin kunnissa, puheenvuoroissa todettiin. Vaikuttavuuden ottaminen julkisten hankintojen kriteeriksi parantaisi selvästi myös yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhteiskunnallisten yritysten tilannetta ja sen parannusehdotuksia koskevaan kyselyyn voi osallistua verkkokuulemisen kautta. Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut kaikille avoimen kuulemismahdollisuuden otakantaa.fi -palvelussa. Kuulemiseen voi osallistua 1.12. asti. 

Harri Kostilaisen selvityksen toinen vaihe valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Loppuraportissa tullaan esittämään politiikkasuosituksia ja käytännön toimenpide-ehdotuksia, miten yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan ja työllistämisen edellytyksiä voitaisiin Suomessa parantaa. 

Lisätietoja: 
hallitusneuvos Lippe Koivuneva, TEM, p. 0295 049 236