Yhteisötalouden toimijoille entistä paremmat mahdollisuudet lisätä työllisyyttä ja osallisuutta

Yhteisötalouden toimijat osallistuvat jo nyt monin tavoin työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskeviin toimiin. Nyt näitä mahdollisuuksia halutaan parantaa koko Euroopassa. Selkänojaa tälle työlle antaa EU:n komission tuore suositus jäsenmaille.

Suositukset ovat laaja kokonaisuus toimenpiteitä, jotka toteutuessaan parantavat yhteisötalouden toimintaympäristöä. Osa suositelluista toimista on strategisia, osa hyvinkin yksityiskohtaisia.

Yhteisötaloudella tarkoitetaan toimijoita, jotka asettavat ihmisten hyvinvoinnin sekä sosiaaliset ja ympäristöasiat voitontavoittelun edelle. Tyypillisiä yhteisötalouden toimijoita ovat osuuskunnat, keskinäiset etuyhtymät, yhdistykset, säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset. Ihmisten ja maapallon hyvinvoinnin ensisijaisuuden korostamisen lisäksi näillä yhteisöillä on myös muita keskeisiä yhteisen hyvän periaatteita. Näitä ovat esimerkiksi voittojen uudelleen sijoittaminen yhteistä etua tai yhteiskuntaa palveleviin toimintoihin sekä demokraattinen ja osallistava hallinto.

Yhteisötalouden organisaatioiden on usein vaikea kehittää ja laajentaa toimintaansa. Tämä johtuu siitä, ettei niiden liiketoimintamalleja ymmärretä eikä tunnusteta. Komission suositusten taustalla on puuttuminen juuri tähän: tilanteeseen halutaan muutos. Suositusta koskevassa ehdotuksessa kehotetaan jäsenmaita mm. ajantasaistamaan yhteisötaloutta koskevat strategiansa siten, että toimintaympäristö olisi mahdollisimman suotuisa yhteisötalouden toimijoille. 

Yhteistyötä tarvitaan lisää – rahoituksen saatavuus varmistettava

Erityisen vahvasti komissio korostaa sitä, että yhteisötalouden toimijoiden roolia vahvistetaan heikommassa työmarkkinatilanteessa olevien auttamiseksi ja heidän työllistymisensä edistämiseksi. Yhteistyötä pitää lisätä niin työllisyyspolitiikan suunnittelussa kuin erilaisissa kumppanuuksissa työvoimaviranomaisten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. 

Komissio suosittaa jäsenmaille myös sitä, että nämä edistävät yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Niin ikään yhteisötaloudella on tärkeä rooli tuotettaessa esteettömiä ja laadukkaita sosiaali- ja hoivapalveluja sekä asuntojen tarjoamisessa erityisesti heikommassa asemassa oleville ryhmille.

Yhteisötaloudella on kiistatta iso merkitys, kun Euroopassa edistetään kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää. Tätä voidaan komission mukaan edistää esimerkiksi rakentamalla sosiaalisten ja ekologisten innovaatioiden keskittymiä. Yksi keino on esimerkiksi lisätä yhteistyötä kiertotalousyksiköiden, yritysten, rahoittajien, paikallishallintojen ja muiden sidosryhmien välillä. Ylipäänsä yhteisötaloutta koskevan politiikan olisi kytkeydyttävä aiempaa tiiviimmin niin teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaan, kiertotalouteen kuin digisiirtymään.

Rahoituksen saatavuus on luonnollisesti tärkeää yhteisötalouden toimijoille. Jäsenvaltioita kehotetaan varmistamaan, että yhteisötalouden yrityksillä on mahdollisuus saada rahoitusta kehitystasonsa oikeassa vaiheessa. Rahoitusmuodot on räätälöitävä tarpeiden mukaisesti. Komission suosittaa myös, että yksityisten sijoittajien mahdollisuuksia tarjota rahoitusta lisättäisiin. EU:n erilaiset rahoitusinstrumentit olisi saatava yhteisötalouden toimijoiden täysimääräiseen käyttöön. On tarpeen arvioida uudelleen nykyiset rahoitusrakenteet ja niiden tehokkuus tästä näkökulmasta katsottuna. 

Julkiset hankinnat, valtiontukisäännökset ja verotus avainasemassa 

Julkisten hankintojen suuntaaminen on keskeinen keino helpottaa yhteisötalouden toimijoiden markkinoille pääsyä. Hankintaviranomaisia pitäisi kannustaa ostamaan tavaroita ja palveluja strategisesti sekä tavoittelemaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tukemaan sosiaalista innovointia. Tietoisuutta sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen lisäarvosta on levitettävä.
 
Yhteisötalouden toimijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä voitaisiin lisätä kannustamalla yrityksiä ottamaan yhteiskunnalliset yritykset mukaan pitkäaikaisiin tarjonta- ja arvoketjuihin (”buy social”).

Komissio muistuttaa suosituksissaan jäsenvaltioita hyödyntämään valtiontukisääntöjen tarjoamia mahdollisuuksia tukea yhteisötaloutta. Näitä voivat olla esimerkiksi yritysten perustamistuki, epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden uudelleentyöllistäminen ja paikallisen infrastruktuurin tukeminen. Samoin komissio kehottaa varmistamaan, että verotusjärjestelmät tukevat yhteisötaloutta. Keinoina komissio mainitsee mm. hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamisen ja asianmukaisesti suunniteltujen verokannustimien käytön.

Yhteiskunnallisten vaikutusten mittaaminen ja arviointi haastavat yhteisötalouden toimijat. Tähän pitäisi panostaa ja kehittää työkaluja ja menetelmiä. Lisäksi on välttämätöntä satsata tutkimukseen sekä systemaattiseen datankeruuseen ja tilastointiin. 

Miten tästä eteenpäin?

Komissio antoi ehdotuksesta suositukseksi yhteisötaloudesta 13. kesäkuuta. Seuraavaksi jäsenmaat käyvät komission ehdotuksesta keskustelua eri foorumeilla. Tämän jälkeen suositus etenee Euroopan unionin ministerineuvoston hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen jäsenmailla on 18 kuukautta aikaa päivittää yhteisötaloutta koskevat strategiansa.

Meillä Suomessa yhteisötalouden suosituksen toimeenpanoa on edistetty jo edellisellä hallituskaudella. Yhteiskunnallisten yritysten strategia hyväksyttiin vuonna 2021. Samana vuonna perustettiin myös Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO. Sen toimintaa laajennetaan alueellisesti kattavaksi Euroopan sosiaalirahaston varoin vuosina 2023–2027. Tämän valtakunnallisen koordinaatiohankkeen tarkoituksena on myös toteuttaa yhteisötalouden suosituksia käytännön toimenpitein. Hankkeen toimeenpanoa valvoo työ- ja elinkeinoministeriön johtama monihallinnollinen johtoryhmä.

Luonnollisesti komission suosituksissa ehdotetut muun muassa valtiontukiin, verotukseen, julkisiin hankintoihin sekä hallintorakenteisiin vaikuttavat esitykset vaativat poliittisia kannanottoja. Kantoja valmistellaan laajassa yhteistyössä elokuussa. Eduskunnalle on tarkoitus antaa komission suosituksesta kirjelmä alkusyksystä. Myös kansallinen yhteiskunnallisten yritysten strategiamme vaatinee tarkistamista.

Työmarkkinaneuvos Tuija Oivo
työ- ja elinkeinoministeriö