Yhteistyöllä vaikuttavampaa TKI-toimintaa – nyt on oikea hetki toimia

Suomi tavoittelee kunnianhimoisesti neljän prosentin tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) -menotasoa vuoteen 2030 mennessä. Julkiset panostukset ovat kasvaneet merkittävästi, ja edellytykset maailman kärkeen nousemiselle ovat olemassa. Saavutamme vaikuttavat tulokset vain, jos tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta kytkeytyy tiiviimmin yritysten rohkeaan uudistumiseen, osaamisen hyödyntämiseen ja uusien ratkaisujen yhä laajempaan käyttöönottoon.
Tänä kesällä julkaistu EU:n Policy Support Facility (PSF) tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisen yhteistyön arviointi sekä viime vuoden keväällä julkaistu TEM:n tilaama TUSKA-selvitys tutkimustulosten kaupallistamiskäytännöistä tarjoavat ajankohtaiset ja analyyttiset katsaukset siihen, miten Suomen TKI-järjestelmää voidaan vahvistaa vaikuttavuuden näkökulmasta.
Yhteinen viesti on selvä: järjestelmän perusrakenne toimii, mutta ”rattaissa on hiekkaa”. Nyt tarvitaan hienosäätöä – erityisesti kannusteiden, käytäntöjen ja yhteistyökulttuurin tasolla.
Kulttuuri, kannusteet ja koordinaatio keskiöön
EU:n PSF:n riippumaton asiantuntijapaneeli arvioiLinkki toiselle sivustolle, miksi yhteistyö tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä ei vielä hyödynnä koko potentiaaliaan. Arvio osoittaa, että Suomi on monella mittarilla edelläkävijä, samalla kehityksen esteinä toimivat mm. seuraavat tekijät:
- julkisen ja yksityisen sektorin kulttuurierot ja eritahtiset tavoitteet,
- puutteelliset kannusteet tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille yhteistyöhön,
- tiedon ja osaamisen siiloutuminen sekä liikkuvuuden esteet,
- vaihteleva palvelukyky korkeakouluissa ja tulosten sekä teknologioiden siirtokäytännöissä,
- sektorirajat ylittävän politiikkaohjauksen ja resurssien koordinoinnin haasteet.
Arvio esittää joukon kohdennettuja suosituksia, joihin lukeutuvat mm. pk-yritysten tuki-instrumenttien ja tutkijoiden urakannusteiden vahvistaminen, tutkimustulosten kaupallistamisen tehostaminen ja rahoittajien välisten ohjelmien parempi yhteensovittaminen.
Kaupallistamisen käytännöissä on hajontaa – mutta myös kehitysaskelia
Työ- ja elinkeinoministeriön 2023–24 toteuttama Tutkimustulosten siirto- ja kaupallistamisehdot eli TUSKA-selvitys kokosi suomalaisten tutkimusorganisaatioiden käytössä olevia sopimustutkimuksen, IPR:n hallinnon ja siirtojen sekä kaupallistamisen käytäntöjä.
Selvityksessä ilmeni, että:
- toiminta on monissa organisaatioissa kehittynyt ammattimaisempaan suuntaan,
- käytänteet, sopimuspohjat ja omistajuusratkaisut vaihtelevat suuresti organisaatioiden välillä,
- erityisesti spin-out-yrityksiin osallistumisen ja sijoitustoiminnan periaatteet ovat hajanaisia, ja että
- tukipalveluiden resurssit ovat kasvaneet, mutta osaamisessa ja prosesseissa on edelleen eroja.
Selvitys suosittelee käytäntöjen yhtenäistämistä, osaamisen jakamista ja uusien liiketoimintojen synnyttämiseen tähtääviä kannusteita – erityisesti syväteknologian aloilla, joissa kasvuyritysten määrä on toistaiseksi vaatimaton. Yhteistyön vaikuttavuuden vahvistaminen edellyttää sekä tutkimusorganisaatioiden, että yritysten toimia: avoimuutta, pitkäjänteisyyttä ja halukkuutta kehittää omia sopimus- ja yhteistyöprosesseja.
Kohti parempaa TKI-toiminnan vaikuttavuutta
Kokonaiskuva on selkeä: Suomella on mahdollisuus rakentaa TKI-järjestelmä, joka perustuu kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja käytännönläheiseen yhteistyöhön, sekä vahvaan tietopohjaan ja yhteisiin pelisääntöihin. TKI-toiminnan vaikuttavuus ei synny yksin hallinnollisista uudistuksista – se syntyy arjen yhteistyöstä, uuden tiedon hyödyntämisestä ja ihmisten kyvystä rakentaa luottamusta.
Kutsumme mukaan kaikki TKI-toimijat - nyt jos koskaan on oikea hetki päivittää yhteistyön malleja, vahvistaa käytäntöjä ja varmistaa, että jokainen euro ja toimenpide tukee uudistumista, kilpailukykyä ja kestävää kasvua.
Ollaan silti realisteja. Tunnistetun hiekan määrää saadaan vähennettyä, kun niin halutaan ja sen edestä toimitaan. Samalla asiat ja toimintaympäristö kehittyvät vauhdilla. Jatkuva liike tuo uusien mahdollisuuksien rinnalla uutta hiekkaa rattaisiin – tunnistetaan se nopeasti ja toimitaan viipymättä kokonaisuuden ajantasaisuus varmistaen. Näin rattaat pyörivät riittävän hyvin soraäänistä huolimatta.
johtava asiantuntija Harri Länsipuro, työ- ja elinkeinoministeriö