Yrittäjyyden neuvottelukunta keskusteli Finnveran rahoituksesta, kasvuyrittäjyyden ohjelmasta ja mikroyrittäjyydestä

Yrittäjyyden neuvottelukunnan kokoontui 27.11.2024.Esillä olivat Finnveran rahoitus yrityksille, TEM:n kasvuyrittäjyyden ohjelma ja mikroyrittäjyyden kasvun mahdollisuudet.

Finnveran va. liiketoimintajohtaja Juha Ketola kertoi yhtiön roolista kasvun rahoittajana. Finnvera auttaa yrityksiä liiketoiminnan aloittamisessa, kilpailukyvyn parantamisessa ja liiketoiminnan kasvattamisessa, kaupan rahoituksessa, liiketoiminnan kansainvälistymisessä ja omistajavaihdoksissa. Uusimpana Finnveran rahoitustuotteena on pilotoitavana mikroyritysten kasvuun laina, jota voidaan myöntää kasvuun, tuottavuuteen tai kilpailukykyä edistäviin, tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin uusiin rahoitustarpeisiin. Pilotointiaika kestää maaliskuun 2025 loppuun, jonka jälkeen laina arvioidaan. 

Finnveralla on kaiken kaikkiaan noin 22 000 asiakasta, joista mikroyrityksiä on noin 85 prosenttia. Vuositasolla Finnvera tekee keskimäärin noin 6 000 myönteistä rahoituspäätöstä.  Pk-yritysten kasvuhakuisuus on kehittynyt viime vuosina valitettavan heikosti, joitain valoisia signaaleja on kuitenkin näkyvissä. 

Keskustelussa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen totesi, että yhteiskunta on perinteisesti panostanut  vahvasti yrityksiin,  joilla on selkeä kasvuhalu ja -kyky. Hänen mukaansa valtiovallan tulisi etsiä ja panostaa lisää yhtiöihin, joilla toinen tekijä (halu tai kyky) ei syystä tai toisesta ole vielä riittävä. Erikseen Salminen nosti esiin omistajanvaihdokset ja kiitteli Finnveran panostuksia omistajanvaihdosten edistämisessä. Samalla Salminen nosti esiin, että omistajanvaihdosten onnistumisella on suuri merkitys muun muassa alueiden elinvoiman ja tulevien verokertymien vuoksi. Salminen totesi, että Pk-yritysbarometrin mukaan tulevan 5 vuoden aikana omistajanvaihdoksia suunnittelee kolmasosa yrittäjistä. Mikäli nämä suunnitelmat toteutuisivat täysimääräisesti, tarkoittaisi se lähes 200 000 yrityksen omistajanvaihdosta. 

TEM:n neuvotteleva virkamies Jaana Lappi kertoi juuri lausuntokierrokselle lähetetystä  kasvuyrittäjyyden ohjelmaluonnoksesta (linkki tiedotteeseen alla). Tällä hetkellä ohjelman esityksenä on yhteensä 22 toimenpidettä. Kasvuyrittäjyyden ohjelman valmistelun taustalla on hallitusohjelman kirjaus siitä, että talouden ja viennin kivijalkaa vahvistetaan sitoutumalla toimenpiteisiin, joilla tuplataan  kasvuhakuisten keskisuurten yrittäjävetoisten yritysten (ns. Mittelstand) määrä vuoteen 2030 mennessä. Yrittäjyyden neuvottelukunta toi näkemyksiään ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin erityisesti kasvuun ja uudistamiseen kannustavan toimintaympäristön osalta. 

Kommenttipuheenvuorossa EK:n Anne Kangas  totesi, että kun toimintaympäristö on kannustava, kilpailukykyinen ja ennakoitava, saa se  yritykset helpommin kasvattamaan toimintaansa. Kasvuyrittäjyyden ohjelman lisäksi peräänkuulutetaan konkreettista toimenpideohjelmaa sekä selkeitä mittareita, jotta ohjelman edistymistä voi seurata. Kangas piti hyvänä myös sitä, että verotusteema on mukana ja kannusti jo muutama vuosi sitten tehdyn kotimaisen omistamisen ohjelman toteutukseen ja huomautti, että perintö- ja lahjavero on jo poistettu monista kilpailijamaista.

Mikro- ja yksinyrittäjien puheenjohtaja Liisa Hanén alusti  järjestönsä Mikroboosteri-kasvuohjelmasta, jonka tavoitteena on synnyttää 30 000 työpaikkaa lisää valtakunnallisesti ja eri toimialoilta. Ohjelmassa on kuusi toiminnan painopistettä: 1) mikroyritysten innovaatio- ja kansainvälistymisohjelma, 2) matalan koron joustavia mikroyrityslainoja, 3) työllistämisen valtakunnallinen HelpDesk, 4) julkisia hankintoja on avattava mikroyrityksille, 5) joustoa ja tukea paikalliseen sopimiseen 1-5 henkilöä työllistäville mikroyrityksille ja 6) yrittäjien eläke- ja sosiaaliturva uudistettava toimivaksi ja nykypäivään.

Kommenttipuheenvuorossa kasvun johtamisen professori Matti Muhos (Oulun yliopisto/Kerttu Saalasti Instituutti) totesi, että yrittäjyys muodostaa kivijalan Suomen taloudelle ja, että tarvitaan monipuolisempi elinkeinorakenne Suomen kasvun edistämiseksi. Tarvitsemme laajemman pohjan yrityksiä, jotka tähtäävät kasvuun ja kansainvälisyyteen. Suomalaisten start-up -yritysten määrä on ollut pidempään laskussa ja tähän täytyy kiinnittää huomiota. Mikroyritysten kansainvälistymistä ja suoraa vientiä tarvitaan Suomessa. Toistaiseksi mikroyritystemme väestöön suhteutettu vienti on Euroopan pienten kehittyneiden talouksien vertailussa alhainen. Tutkimuksessamme on kuitenkin todettu, että nopeaan kasvuun kykeneviä ”mikrogaselleja” ja vientimikroyrityksiä on kautta Suomen, hyvin erilaisilla alueilla eli potentiaalia niiden viennin kasvattamiseen on. Myös julkisia hankintoja olisi avattava mikroyrityksille, mikä mahdollistaisi paikallisten yritysten kasvun.

Yrittäjyyden neuvottelukunnassa on edustajina 13 yrittäjää sekä 10 muuta yrittäjyyden edustajaa kuntasektorilta, yliopistosta ja valtionhallinnosta. Neuvottelukunnan keskeisimpinä tehtävinä on toimia neuvoa-antavana elimenä yrittäjyyteen liittyvissä strategisissa kokonaisuuksissa sekä tuoda valmisteluun keskeisen sidosryhmän, yrittäjien näkökulmat ja palautteet sekä antaa ehdotuksia ministeriöille/valtioneuvostolle tarvittavista toimista. 

Lisätiedot: 
neuvottelukunnan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Natalia Härkin, TEM, p. 0295 047 168