Kilpailukieltosopimusten käyttö ja uuden sääntelyn vaikutukset -jälkiarvio

Tavoitteet ja tuotokset

Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut selvityksen, jonka tarkoitus on tuottaa tietoa eduskunnan edellyttämän työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle annettavan selvityksen laatimista varten. Selvityksessä vastataan ensisijaisesti seuraaviin kysymyksiin:

– mikä on kilpailukieltosopimusten arvioitu kokonaismäärä ja miten kilpailukieltosopimusten määrä on muuttunut lakimuutoksen myötä?
– millä toimialoilla kilpailukieltosopimuksia käytetään eniten ja minkä verran kilpailukieltosopimuksia on näillä toimialoilla?

Lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan selvittämään

– miten kilpailukieltosopimusten määrä jakautuu palkansaajaryhmittäin? –- minkä verran kilpailukieltosopimuksia on irtisanottu siirtymäkauden aikana uuden sääntelyn vuoksi?
– ovatko työnantajat muuttaneet käytäntöjään uuden sääntelyn vuoksi ja millä tavalla?
– Miten työntekijät ja työnantajat ovat kokeneet muuttuneet käytännöt?
– Muut mahdolliset asiaan liittyvät kysymykset

Selvitys on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriössä virkatyönä, ja tiedonkeruun osalta yhteystyössä Akavan, STTK:n, SAK:n, EK:n, SY:n ja Keskuskauppakamarin kanssa.

Lähtökohdat

Työsopimuslain ja merityösopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskeva sääntely on muuttunut. Työnantajan velvollisuutta maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvausta laajennetiin koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Korvauksen suuruus on joko 40 tai 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta kilpailukieltosopimuksessa sovitulta rajoitusajalta. Sellaisia tilanteita varten, joissa olosuhteet ja kilpailukieltosopimuksen tarve muuttuvat työsuhteen aikana, säädetään työnantajan oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus ja noudatettavasta irtisanomisajasta. Lainmuutokset tulivat voimaan 1.1.2022.

Lainmuutosten tavoitteena on vähentää laissa säädettyjen edellytysten vastaisia kilpailukieltosopimuksia erityisesti ennalta ehkäisemällä niiden tekemistä. Samalla säilytetään mahdollisuus kilpailukieltojen käyttöön silloin, kun ne ovat laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti perusteltuja.

Lakiin liittyy vuoden siirtymäaika, jonka jälkeen uudet säännökset tulevat sovellettaviksi myös ennen uuden lain voimaantuloa solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin. Siirtymäaika antaa työnantajille mahdollisuuden varautua sääntelyn muuttumiseen ja irtisanoa tarpeettomat kilpailukieltosopimukset.

Eduskunta on lain hyväksymisen yhteydessä antanut lausuman (EV 157/2021 vp). Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle lainsäädännön vaikutuksista vuoden 2023 loppuun mennessä.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi lakiehdotusta koskevassa mietinnössään (TyVM 14/2021 vp), että kattavampi tilasto- tai tutkimustieto kilpailukieltosopimusten yleisyydestä Suomessa on tarpeen. Lainsäädäntömuutosten vaikutuksia ja kilpailukieltojen käyttöä tulee seurata aktiivisesti lain voimaantulon jälkeen ja tarvittaessa toimenpiteisiin mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi tulee ryhtyä ripeästi.

Lisätietoja

• Valmistunut selvitysLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä