EU:n energiaministerit keskustelevat venäläisen energian tuontikielloista

EU:n energiaministerit kokoontuvat 16.6.2025 Luxemburgiin aiheinaan Venäjän tuontienergiasta irtautumisen etenemissuunnitelma ja päätelmät energiaunionin vahvistamisesta energiaturvallisuutta parantamalla. Suomea neuvostossa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Keskustelu Venäjän tuontienergiasta irtautumisen etenemissuunnitelmasta 

Komissio antoi keväällä 2022 REPowerEU-suunnitelman vastauksena Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa. Tavoitteena oli vähentää Euroopan riippuvuutta venäläisestä energiasta tehostamalla energiatehokkuutta, lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja monipuolistamalla energiatoimituksia. Sen jälkeen EU on hyväksynyt 17 pakotepakettia, joilla on kielletty mm. kivihiilen ja öljyn tuonti Venäjältä sekä venäläisen nesteytetyn maakaasun (LNG) jälleenlastaus EU-satamissa. EU on onnistunut vähentämään riippuvuutta venäläisestä energiasta, mutta ei vielä kokonaan lopettamaan sitä.

Energiaministerit keskustelevat komission suunnitelmasta Venäjän tuontienergiasta luopumiseksi. Siinä tähdätään maakaasun, öljytuotteiden sekä ydinpolttoaineiden ja niiden lähtöaineiden tuonnin vaiheittaiseen lopettamiseen. Tavoitteena on poistaa venäläinen energia EU-markkinoilta.

Valtioneuvosto toimitti 13.6. eduskunnalle tiedonantoa koskevan E-kirjeen. Suomi pitää suunnitelmaa tervetulleena askeleena kohti täydellistä irtautumista venäläisestä fossiilisesta energiasta. Irtautuminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa EU:n energian toimitusvarmuus, torjua energian käyttäminen sodankäynnin välineenä sekä estää Venäjää rahoittamaan hyökkäyssotaansa Ukrainassa.  

Suomeen ei tuoda enää lainkaan öljytuotteita tai maakaasua Venäjältä. Suomi suhtautuu myönteisesti myös eurooppalaisiin nesteytettyä maakaasua (LNG) koskeviin rajoitustoimiin. Suomi on laatimassa EU:n kaasuasetuksen mahdollistamaa kansallista lakia venäläisen kaasun tuontikiellosta.

Komissio ehdottaa myös toimia ydinenergia-alalla tunnistaen asiaan liittyvät haasteet ja ehdottaen siksi asteittaista etenemistä. Ydinpolttoainepalveluissa riippuvuus Venäjästä on edelleen varsin laajaa johtuen läntisen tuotantokapasiteetin pullonkauloista.

Suomi suhtautuu myönteisesti ydinpolttoaineeseen kohdistuviin toimiin. Tärkeää on, että niiden toteutus tapahtuu koordinoidusti ja asteittain. Eurooppalaisten toimijoiden siirtymä uusiin hankintakanaviin on mahdollistettava siten, että ydinturvallisuus eikä huolto- ja toimitusvarmuus vaarannu. Myös markkinavaikutukset tulisi ottaa huomioon.

Uuden ydinpolttoaineen kokonaisvaltainen käyttöönotto, luvitus ja käyttöönottovaiheen valvonta on pitkä prosessi. Suomessa tämä työ on jo aloitettu, kun Fortum on ladannut Loviisan ydinvoimalaan Westinghousen tehtaalla Ruotsissa valmistettua ydinpolttoainetta.  

Päätelmät energiaunionin vahvistamisesta energiaturvallisuutta parantamalla

Kokouksen on tarkoitus hyväksyä myös neuvoston päätelmät energiaunionin vahvistamisesta energiaturvallisuutta parantamalla. Päätelmät keskittyvät unionin energiapolitiikan strategisiin linjauksiin muuttuneessa geopoliittisessa ympäristössä, erityisesti Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. 

Toimitusvarmuuden vahvistaminen sekä puhtaan ja kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaaminen koko unionin alueelle nostetaan keskeiseen rooliin. 

Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmät. Suomi on korostanut neuvotteluissa merenalaisen kriittisen infrastruktuurin suojelun, resilienssin ja korjauskapasiteetin rahoittamista EU-varoin, mikä onkin päätelmissä huomioitu.  

Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. +358 50 431 6518
neuvotteleva virkamies Elina Johansson, TEM, p. +358 50 301 4607
erityisasiantuntija Sanna Ek-Husson, Suomen pysyvä edustusto, Bryssel, p. +32 470 206 178