Kansallisia vahvuuksia vivuttaen globaaliin kärkeen

Suomen talouden kehitys on jo pitkään ollut onnetonta. Markkinoiden tai valtion tähänastiset korjaavat toimet eivät ole toimineet riittävän tehokkaasti. Julkiselta sektorilta on aika vaatia määrätietoisia toimia ja edellyttää saavutuksia. Olemme valintojen edessä, kilpailua kuitenkaan vääristämättä.

Suomen talouskasvu suhteessa verrokkimaihin on karua kerrontaa. Tuottavuus ei ole kasvanut kohta kahteen vuosikymmeneen. Olemme jääneet käytännössä jälkeen lähes kaikista kilpailijoista, kuten Ruotsista ja USA:sta. Finanssi- ja eurokriisi iskivät Suomen talouteen kovaa, ja taloudesta menetettiin käytännössä sen tuottavimmat osat. 

2020-luvun kriisit, pandemia ja erityisesti Venäjän hyökkäyssota, ovat vaikuttaneet Suomen talouteen enemmän kuin useimpiin verrokkimaihin. Myös viimeaikaiset muutokset globaalissa toimintaympäristössä vaikuttavat suomalaisten yritysten kilpailuasetelmaan merkittävästi.  

Samalla voidaan myöntää, että markkinoiden tai valtion korjaavat toimet eivät ole toimineet riittävän tehokkaasti. Julkiselta sektorilta on aika vaatia määrätietoisia toimia ja edellyttää saavutuksia. 

Synkkä tilannekuva on osaltaan vauhdittanut valtion pääomasijoitustoiminnan ja Finnveran lainsäädännön perusteellista uudistamista sekä t&k-rahoituksen määrän kasvattamista. Myös aikaisempaa vahvemmat teollisuuspoliittiset linjaukset ovat seurausta merkittävistä muutoksista kansainvälisessä toimintaympäristössä. Uskon siihen, että julkisen sektorin tulee uskaltaa tehdä nykyisessä tilanteessa vielä entistä enemmän rohkeita valintoja. 

Valinnat pitää kohdistaa toimintaan, jolla rakennamme kasvua ja parannamme suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Avainalojen määrittelyssä kansallisten vahvuuksiemme ja osaamisen rinnalla mukana ovat geopoliittiset ja kansalliset turvallisuuden näkökulmat. Korostan sitä, että valintojen ei pidä kohdistua yksittäisiin yrityksiin, vaan Suomen menestymisen kannalta keskeisimpiin strategisiin toimialoihin ja osaamiskeskittymiin. Valinnat eivät myöskään saa vääristää kilpailua.

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamien yritysten ja virastojen on syytä toimia myös nykyistä vahvemman hallitusohjelman mukaisesti kasvun edistämisen ja vahvemman teollisuuspolitiikan instrumentteina. Edellytykset tähän ovat hyvät, sillä Business Finlandin, Finnveran, GTK:n, Tesin, ELY:en ja VTT:n kautta yrityskenttään ja elinkeinoelämän edistämiseen kanavoituu vuosittain satoihin miljooniin euroihin nouseva rahoitus.

Elinkeinoministeri Wille Rydman on pitänyt välttämättömänä, että ministeriö uudistaa ohjaamiensa yritysten ja virastojen ohjausta strategisempaan ja vaikuttavampaan suuntaan painottaen toimijoiden nykyistä tiiviimpää ja vaikuttavampaa yhteistyötä yhteisten keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tavoite mielessä ministeri kutsui yhtiöiden ja virastojen johdon tammikuussa 2025 keskustelemaan kevään kehysriiheen valmistautumisesta sekä yhteistyön vahvistamisesta. Seuraavaa ministerivetoinen yhteinen tapaaminen toteutetaan kehysriihen jälkeen 20 toukokuuta.

Uuden toimintatavan omaksuminen edellyttää ministeriöltä ennakkoluulotonta omistajan tahtotilan kristallisointia. Tarkoituksena on sekä yhtenäistää että vahvistaa omistaja- ja tulosohjausta, tiivistää hallinonalan toimijoiden yhteistyötä sekä parantaa yhteistä tilannekuvaa ja reagointikykyä jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. 

Hanke aloitettiin alkusyksystä 2024 hallitusten ja johtokuntien huolellisella nimeämisprosessilla ja jäsenten ”ristiinpölytyksellä”, jonka tuloksensa hallituksissa ja johtokunnissa on edustus konsernin toisista toimijoista. Avauksella varmistettiin tavoitteellisesti vahvempi yhteinen näkemys ja yhteistyö, toimijoiden strategioiden yksityiskohtainen tuntemus ja ministeriön strategisten, erityisesti teollisuuspoliittisten tavoitteiden saavuttaminen. 

Samalla valmistelun keskiöön nousi ohjaus- ja tulossopimusasiakirjojen läpikotainen uudistaminen ja yhdenmukaistaminen. Yhtiöille muun muassa laadittiin ohjauskirjeiden sijaan yhtenäiset omistajastrategiat. Myös keskeisten vaikuttavuus- ja tavoitemittareiden määrittely sisältyi kokonaisuuteen. 

Vahvistuvan teollisuuspolitiikan ytimeen kuuluu keskeisesti elinkeinorakenteen uudistaminen sekä strategisesti merkittävien toimialojen että osaamiskeskittymien toimintaedellytysten vahvistaminen ja luominen. Ministeri Rydman lähetti toimijoille huhtikuussa yhteisen kirjeen, jossa määriteltiin strategiset painopisteet ja ohjeistettiin entisestään vahvistamaan yhteistyötä. Painopisteet kattavat niin valmistavan teollisuuden kuin korkean jalostusarvon skaalautuvat palvelut mukaan lukien datan ja aineettoman arvonluonnin. 

Valinnat kohdistuvat kansallisen kilpailukyvyn vahvuuksiin perustuviin kriittisiin avainaloihin. Valintojen taustalla on lisäksi kansallista turvallisuutta, kuten myös huoltovarmuutta vahvistava näkökulma. Valinnat elävät ajassa, ja linjausta päivitetään tarpeen mukaan. 

Hyviä esimerkkejä TEM-toimijoiden vahvistuneesta yhteistyöstä löytyy teollisen mittakaavan laitoshankkeista sekä kaksikäyttö- ja puolustusteollisuudesta. Myös kasvu- ja skaalausvaiheen sekä Mittelstand-yritysten kasvun sekä aineettoman arvonmuodostuksen edistäminen kuuluvat yhteisen tekemisen ytimeen.

Haluan vielä korostaa, että tekemisen lähtökohtana on keskittyminen saavutuksiin. Tavoitteet saavutetaan parhaiten yhteisenä tiiminä kaikkien konsernitoimijoiden kesken. 

Työ- ja elinkeinoministeriön, samoin kuin koko TEM-konsernin on kyettävä näyttämään, että meille osoitetut varat käytetään tuloksekkaasti. Meillä on näytön paikka siitäkin syystä, että rahoitustamme on kasvatettu samaan aikaan, kun muualla valtionhallinnossa menoja on leikattu. Myös puoliväliriihi toi meille runsaasti uutta tekemistä. Saavutustemme tulee jopa ylittää toimintaamme osoitetun luottamuksen määrä.

Juhapekka Ristola, TEM:n Innovaatiot ja yritysrahoitusosaston ylijohtaja