Hyppää sisältöön

Kestävä kasvu edellyttää TKI-panostusten lisäksi tehokasta TKI-järjestelmää, osaamisen kasvattamista ja osaavaa pääomaa

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 6.5.2022 11.02
Tiedote

Suomen talouskasvu on jäänyt selvästi jälkeen verrokeista ja ero uhkaa kasvaa entisestään. Pääongelmaksi on tunnistettu innovaatioiden heikko skaalautuminen sekä tuottavuuden hidas kasvu, todetaan Pekka Ala-Pietilän johtaman asiantuntijatyöryhmän loppuraportissa, joka luovutettiin elinkeinoministeri Mika Lintilälle 6.5.2022.

Ministeri Lintilä asetti kesäkuussa 2020 riippumattoman asiantuntijaryhmän tukemaan yritystoiminnan kykyä selviytyä koronapandemian aiheuttamista haasteista. Työn painopisteeksi muodostui kysymys siitä, miksi Suomi ei ole kyennyt hyödyntämään hyviä lähtökohtiaan yhteiskuntamme hyvinvoinnin turvaavan taloudellisen kasvun luomiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Loppuraportissa toimenpide-ehdotukset kohdistuvat seuraavalle hallituskaudelle eli vuosille 2023−2027.

”Loppuraportissa kootaan yhteen toimenpide-ehdotukset Suomen kestävän kasvun turvaamiseksi. Näitä ovat tutkimus- ja kehitysinvestointien tason nostaminen neljään prosenttiin BKT:sta, innovaatiojärjestelmän tehostaminen, osaajien ja osaamisen riittävyyden varmistaminen, riskinottoon kykenevän osaavan pääoman lisääminen sekä kannustavan investointiympäristön turvaaminen”, Ala-Pietilä sanoo.

”Investointihalukkuutta Suomessa ja Suomeen on vahvistettava nykyisestä. On huolehdittava, että yritysten toimintaympäristö on kilpailukykyinen, kannustava ja ennustettava sekä varmistettava osaajien ja osaamisen riittävyys. Nämä toimet lisäävät myös osaavan pääoman vetovoimaisuutta”, Lintilä toteaa. 

Kasvupolitiikan voimavarat on turvattava ja TKI-järjestelmää tehostettava

Innovaatioiden pohjana olevan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset ovat jääneet jälkeen verrokkimaista. Haasteeseen on vastattu, ja parlamentaarisen TKI-työryhmän työ on luonut poikkeuksellisen laajan poliittisen tuen T&K-panosten nostamiselle. 

On välttämätöntä, että päätetty T&K-menojen priorisointi toteutuu käytännössä, talouden vaihteluista ja muista menotarpeista huolimatta. Julkisen T&K rahoituksen hyödyt tuottavuuden parantamisessa riippuvat innovaatiopanosten tehokkaasta kohdentamisesta, kyvystä vivuttaa yksityistä T&K-toimintaa sekä yritysten kyvystä muuttaa innovaatiot investointien kautta tuotannoksi Suomessa. Näiden edellytysten toteutuminen parantaa mahdollisuuksia sovittaa erilaiset menotarpeet yhteen vastuullisen julkisen talouden hoidon kanssa.

Keskeisimmät innovaatiojärjestelmän heikkoudet liittyvät ennustettavuuden puutteeseen, radikaalien investointien ja soveltavan tutkimuksen vähäisyyteen ja järjestelmän siilomaiseen toimintamalliin. Lisäksi osaamista ei osata tarpeeksi hyvin siirtää yritysten käyttöön. T&K-rahoituksen lisäysten tehokas hyödyntäminen vaatii myös paljon työtä. 

Raportin mukaan innovaatiojärjestelmän toimivuudelle pitää asettaa strategiset ja toiminnalliset tavoitteet. TKI-rahoituksessa tulee lisäksi noudattaa viittä keskeistä kriteeriä: laatu, vaikuttavuus, uudistumiskyky, kansainvälisyys ja kilpailullisuus. Rahoituksen kasvaessa lisäyksiä tulee tehdä tasapainoisesti eri TKI-toiminnan vaiheisiin. 

Lähivuosina tulee panostaa erityisesti yrityslähtöisen soveltavan tutkimuksen avustusmuotoiseen rahoitukseen. Kestävän kasvun kannalta tärkeille kehittyville ekosysteemeille tarvitaan myös lisää panostamista ja pitkäjänteisyyttä.

Osaajien ja osaamisen riittävyys varmistettava 

Pula osaavasta työvoimasta muodostaa Suomen talouskasvun ja tuottavuuskehityksen merkittävän pullonkaulan. Kotimaisen osaamisen kasvattaminen ja ulkomaisen työvoiman saatavuuden parantaminen on kriittistä. Raportti esittää mm., että koulutuslisäykset kohdistetaan kestävän kasvun kannalta keskeisille aloille ja alueille. Tämän ohella opiskelupaikkoja tulee keskittää nykyistä vahvemmin ensikertalaisille. Lisäksi työryhmä näki, että korkeakoulujen rahoituspohjaa tulee laajentaa ottamalla käyttöön tarkoin valmistellut lukukausimaksut.

Työryhmän helmikuussa 2021 julkaistussa väliraportissa esitettiin useita toimia kansainvälisten osaajien saatavuuden lisäämiseksi. Toimenpiteiden osalta on edistytty, mutta tavoitteisiin nähden ei riittävästi. Työryhmä korostaa näiden tehokasta toimeenpanoa ja nostaa esiin mm. seuraavia kokonaisuuksia: talouspoliittisen tahtotilan määrittäminen osaajahoukutteluun, työperäisen maahanmuuton toimeenpanon tehostaminen sekä Work in Finland -toiminnon vakiinnuttaminen ja riittävä resursointi.

Kestävä kasvu edellyttää riskinottoon kykenevää pääomaa ja kannustavan ympäristön

Pääomasijoitusten määrä on kasvussa. Siitä huolimatta suomalaisissa myöhemmän vaiheen kasvuyrityksissä on puutetta kotimaisesta pääomasta. Kotimaisia sijoittajia tulisi saada lisää ja pääomien määrää tulisi kasvattaa sekä valtiollisin että yksityistä pääomaa motivoivin keinoin. Samalla ulkomaista pääomaa tarvitaan lisää yritysten rahoitukseen ja kansainvälistymiseen. Liiketoimintaympäristö vaikuttaa paljon siihen, kuinka paljon sekä suomalaiset että kansainväliset sijoittajat haluavat sijoittaa Suomeen. 

Regulaation tulee olla läpinäkyvää ja verotuksen ennakoitavaa ja kilpailukykyistä keskeisiin verrokkimaihin nähden. Työryhmä esittää erillisen selvityksen laatimista Suomen verotuksellisesta kilpailukyvystä suhteessa keskeisiin verrokkimaihin kuten Ruotsiin, näkökulmana osaavan pääoman houkuttelu

Kaikki raportin osa-alueet, eli tutkimus- ja kehitysinvestointien tason nostaminen, innovaatiojärjestelmän tehostaminen, osaajien ja osaamisen riittävyyden varmistaminen ja osaavan pääoman lisääminen, edistävät investointiympäristömme kilpailukykyä ja edesauttavat yritysten tuotannollisten investointipäätösten tekemistä. Näiden lisäksi työmarkkinoiden toimivuus on tärkeä tekijä investointiympäristön houkuttelevuudelle. Lisäksi valtiohallinnossa tulee kiinnittää huomiota lupaprosessien toimivuuteen sekä siihen, miten valtion toimet vaikuttavat Suomen houkuttelevuuteen investointipaikkana. 

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Mari Kokko, p. 040 521 2124
teollisuusneuvos Sampsa Nissinen, TEM, p. 029 50 47189
työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän haastattelupyynnöt Leea Tanner, p 040 754 9938 
 

 
Sivun alkuun