Uraohjaajilla paljon osaamista – kehittämistarvetta osaamisen tunnistamisessa ja digitaalisten työkalujen käytössä
Suuri osa yksilön osaamisesta kertyy erilaissa epämuodollisissa tilanteissa kuten työn arjessa, vapaa-ajalla tai harrastuksissa. Useimpien ihmisten on kuitenkin vaikea havaita, sanoittaa ja tehdä tällaista osaamistaan näkyväksi. Piilossa olevaa osaamista näkyväksi tekemällä voidaan tuottaa monipuolisesti hyvinvointia sekä yksilöille että yhteiskunnalle ja merkittävästi edistää työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamista.
Uraohjauksella voidaan auttaa yksilöitä tekemään omaa osaamistaan näkyväksi ja sitä toteutetaankin monissa ympäristöissä kuten työllisyyspalveluissa, oppilaitoksissa, monialaisissa palveluissa, työpajoilla, kotoutumispalveluissa ja hyvinvointialueilla. Myös ammattiliitot tarjoavat usein jäsenilleen uraohjauspalveluita, ja osalla työpaikoista uraohjausta on hyödynnetty yhtenä keinona työntekijöiden osaamisen johtamisessa. Erityisen tärkeää ammattitaitoinen uraohjaus on yksilön siirtymätilanteissa kuten opintojen päättyessä tai työn loppuessa.
Uraohjaustyötä tehdään monipuolisella osaamisella
Työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuussa 2023 toteuttama, uraohjaustyötä tekeville ammattilaisille kohdistettu kysely selvitti uraohjaustehtävissä työskentelevien kokemusta omasta osaamisestaan asiakkaidensa osaamisen tunnistamisessa. Kyselyssä selvitettiin lisäksi millaiseen koulutukseen he ovat aihepiirissä osallistuneet ja millä muulla tavoin he ovat kehittäneet omaa osaamistaan. Kyselyyn vastasi 326 uraohjaustehtävissä työskentelevää.
Kyselyn tuloksista selviää, että uraohjaustyötä tekevien koulutustausta on monipuolinen. Yli puolella (58 %) kaikista kyselyyn vastanneista oli ylempi korkeakoulututkinto, yleisimpinä aloina olivat kasvatustieteet, yhteiskuntatieteet, sosiaali- ja terveysala, kaupalliset alat ja psykologia. Lisäksi 39 prosentilla vastaajista oli alempi korkeakoulututkinto eri aloilta. Opinto-ohjaajan pätevyys oli 17 prosentilla vastanneista, mikä oli muita työpaikkoja yleisempää oppilaitosten tai korkeakoulujen uraohjaus- tai rekrytointipalveluissa tai muissa koulutusorganisaatioiden ohjaustehtävissä työskentelevillä. Heistä yli puolella (54 %) oli opinto-ohjaajan pätevyys. Muita melko yleisiä tutkintoja täydentäviä opintoja olivat muun muassa ammatillisen opettajan tai erityisopettajan pätevyys, työvalmentajan erikoisammattitutkinto ja uraohjauksen erikoistumisopinnot.
Pääosin vastaajat pitivät omaa osaamistaan varsin hyvänä tukiessaan yksilöitä tunnistamaan omaa osaamistaan. Kaikista vastanneista neljä viidestä piti osaamistaan vähintäänkin riittävänä työn vaatimuksiin nähden. Viidesosa koki tarvetta kehittää osaamistaan aihepiirissä. Muita vastaajia enemmän kehitettävää omassa osaamisessaan kokivat TE-palveluissa työskentelevät.
Kyselyyn vastanneet uraohjauksen ammattilaiset olivat kehittäneet omaa osaamistaan osaamisen tunnistamisen aihepiirissä monin tavoin. Yleisimmät osaamisen kehittämisen tavat olivat omaehtoinen tiedon etsiminen ja itsenäinen opiskelu, kollegan kanssa tai verkostoissa työskentely ja työssä kokeileminen ja oppiminen työtä tekemällä. Näitä osaamisen kehittämisen tapoja oli hyödyntänyt vähintään kolme neljästä vastanneesta. Ohjausalan täydennyskoulutukseen oli osallistunut joka kolmas ja muuhun täydennyskoulutukseen 17 prosenttia. Neljäsosa vastaajista ei ollut osallistunut edellisen kahden vuoden aikana lainkaan sellaiseen koulutukseen, joka olisi vahvistanut heidän osaamistaan asiakkaiden osaamisen tunnistamisessa. Tämä oli muita yleisempää niiden keskuudessa, jotka työskentelivät TE-palveluissa, kunnan työllisyyspalveluissa tai kuntakokeiluissa. Eniten oli osallistuttu Opetushallituksen, Into ry:n ja Paikon järjestämiin koulutuksiin. Myös uraohjauksen erikoistumisopinnot, valtakunnalliset uraohjauspäivät ja KEHA-keskuksen koulutukset saivat useita mainintoja.
Haasteena koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen
Kysely osoitti, että osaamisen tunnistamiseen liittyvälle osaamiselle ja sen kehittämiselle on uraohjaajien työssä monenlaista tarvetta. Avoimissa vastauksissa kerrottiin, että osaamisen kehittämisen tarpeet liittyvät muun muassa työelämässä kertyneen osaamisen tunnistamiseen ja muun epämuodollisen osaamisen tunnistamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen suhteessa eri työtehtävien vaatimuksiin. Varsin yleiseksi haasteeksi koettiin, miten tunnistaa sellaista osaamista, mikä ei liity koulutusjärjestelmään vaan on kertynyt esimerkiksi pitkän työuran aikana. Tähän liittyi myös alan vaihtajien tilanne, jolloin henkilöllä voi olla paljon työelämässä kertynyttä osaamista, mutta sitä voi olla hankala sanoittaa uudelle alalle hakeutuessa. Vastauksissa näkyi myös osaamisen tunnistamisen ja näkyväksi tekemisen haasteet erityisesti pitkään työtä vailla olleilla, jolloin voi olla hankala motivoida ja saada yksilö uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Myöskin maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen tukemisessa tarvitaan monipuolista osaamista. Uraohjaajat kertoivat myös oman osaamisen kehittämisen tarpeista liittyen erityistä tukea tarvitseviin tai osatyökykyisiin asiakkaisiin.
Osaamisen kehittämisen tarve koski myös erilaisten saatavilla olevien menetelmien, välineiden ja digitaalisten työkalujen hyödyntämistä työssä. Kolme neljästä vastaajasta kertoi, että hyödyntää työssään verkossa avoimesti ja maksutta saatavilla olevia työkaluja ja välineitä. Kuitenkin lähes joka neljäs koki, ettei heillä ole riittävästi osaamista työkalujen ja välineiden käyttöön ja yhtä suuri osa koki, että heillä ei ylipäätään ole riittävästi tietoa eri tilanteisiin sopivista digitaalisista ja muista osaamisen tunnistamisen työkaluista ja välineistä.
Mahdollisista koulutusmuodoista osaamisen tunnistamista koskevien uraohjaustaitojen kehittämiseksi eniten kannatusta saivat joko verkko- ja lähikoulutusta yhdistävät tai verkossa toteutettavat koulutusmuodot. Itsenäisesti opiskeltava verkkokoulutus sopi aihepiiriin 47 prosentin mielestä. Toteutustavasta riippumatta moni kannatti sellaista koulutusmuotoa, johon sisältyy vuorovaikutusta joko muiden opiskelijoiden tai ohjaajan kanssa.
Kysyttäessä osaamisen kehittämisen tulevaisuuden suunnitelmista, moni vastaaja kertoi olevansa kiinnostunut lisäkoulutuksesta ja suunnitteli osallistumista jatko-opintoihin tai lyhyisiin koulutuksiin sekä tapahtumiin. Moni kertoi myös jatkavansa kehittymistä alaa seuraamalla, omaa työtä tekemällä, verkostoyhteistyön avulla sekä muilta oppimalla ja omaa osaamistaan jakamalla. Usea vastaaja myös mainitsi, että uraohjauksen erikoistumisopinnot tai opinto-ohjaajan opinnot kiinnostaisivat tulevaisuudessa.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Jenni Larjomaa, p. 029 504 7028, jenni.larjomaa@gov.fi