Johtajat kokosivat vinkit suomalaisen johtamisen parantamiseksi

Yli 70 suomalaista johtajaa on koonnut yhdessä vinkkilistan, jolla pyritään parantamaan suomalaista johtamista. Laaja tutkimus paljasti viime vuonna, että suomalaisessa johtamisessa on kolme kipukohtaa: keskustelun lisääminen työpaikoilla, itseohjautuvuuden tukeminen sekä rohkeampi ajattelu.

 Johtajien nyt kokoamalla listalla on viisi vinkkiä kunkin haasteen ratkaisemiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus -tutkimuksessa paljastui viime kesänä, että suomalaisessa johtamiskulttuurissa on hyvien piirteiden lisäksi myös paljon parannettavaa. Tutkimuksessa ilmenneisiin haasteisiin tartuttiin heti, ja nyt on koottu 15 konkreettista vinkkiä suomalaisen johtajuuden parantamiseksi. Marras-tammikuun aikana yli 70 suomalaista johtajaa ja johtajuuden asiantuntijaa osallistui konkreettisten vinkkien työstämiseen.

- Tutkimus osoitti, että suomalaisilta johtajilta kaivattaisiin enemmän keskustelua, itsenäisen toiminnan tukemista sekä isompaa ja rohkeampaa ajattelua. Aloimme heti miettiä, miten ne korjattaisiin työpaikkojen arjessa, ja vinkit ovat hyvin konkreettisia, sanoo Työelämä 2020 -hankkeen johtaja Margita Klemetti.

Huipputiimejä yhdistää hyvä vuorovaikutus

Keskustelukulttuuriin paneutuneessa työpajassa todettiin, että usein huipputiimien suorituskyvyn takaa löytyy nimenomaan hyvä vuorovaikutus. Innovaatioita haetaan yhä useammin yhteiskehittelyn avulla, mikä vaatii keskustelutaitoja. Itseohjautuvuuden avaimet puolestaan nähtiin matalassa hierarkiassa, joka on suomalaisfirmojen erityispiirre. Vinkkien avulla matala hierarkia voidaan kanavoida itseohjautuvuudeksi ja sitä kautta kilpailueduksi. Rohkeudesta puhuttaessa todettiin, että poikkeuksellisten innovaatioiden tekemisessä ei usein ole kysymys uuden teknologian tai asian ymmärtämisestä, vaan koko ajattelutavan pelottomasta muutoksesta.

- Yhteistä kaikille vinkeille on, että kilpailuetu ja taloudellinen tuotto näyttävät vaativan perustakseen pehmeitä arvoja, kuten luottamusta, avoimuutta, läsnäoloa ja keskustelutaitoja, Klemetti sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Työelämä 2020 -hankkeen visiona on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Visio pohjautuu vuonna 2012 kolmikannassa laadittuun kansallisen työelämästrategiaan.

Suomalaisjohtajien vinkit keskustelukulttuurin parantamiseksi:

1. Varmista tiedonkulun avoimuus. Perustele kaikki päätökset ja takaa täydellinen läpinäkyvyys.
2. Valitse käyttöön nykyaikaiset viestintäkanavat ja tue niiden aktiivista käyttöä. Kannusta työyhteisöä keskustelemaan niissä muustakin kuin työasioista.
3. Luo mahdollisuus vaikuttaa aidosti yhteisiin asioihin. Tue yhteiskehittelyä ja aloitteen tekoa.
4. Anna lupa keskustella vaikeistakin asioista ja puutu keskusteluista nouseviin ongelmakohtiin.
5. Luo keskustelemiselle pelisäännöt. Sitoudu arvostavaan keskustelukulttuuriin ja puutu sen pelisääntöjen rikkomiseen.

Johtajien vinkit itseohjautuvuuden lisäämiseksi:

1. Määrittele, millainen itseohjautuvuus tuo juuri sinun yrityksellesi kilpailuetua.
2. Toista arvoja, teidän tapaanne tehdä, tarinaa ja tavoitetilaa. Vahvista draivia ja työn merkityksellisyyden kokemusta. Yhteinen kulttuuri vaatii jatkuvaa roihuttelua.
3. Unohda yksittäisten ihmisten itsenäisyys ja keskity yhteisön itseohjautuvuuteen.
4. Jaa tietoa ja opeta kaikki näkemään asiat helikopteriperspektiivistä. Luota.
5. Ole läsnä. Tue jokaista yksilöä ja jokaista tiimiä heidän matkallaan.

Johtajien vinkit rohkeampaan ajatteluun:

1. Ideoinnissa keskeistä ovat innostus, positiivisuus, ratkaisukeskeisyys ja leikkisyys.
2. Paikanna vahvuudet ja eritysosaaminen. Kartoita, missä kukin yrityksesi mahdollisista kumppaneista on maailman paras.
3. Muista visiota asettaessa, että jos tavoittelee pienempää, ei voi saavuttaa suurempaa.
4. Visiota ei ole aina tarpeen saavuttaa, mutta se saa meidät tekemään asioita, joita emme muuten tulisi tehneeksi.
5. Jos idea on oikeasti hyvä, joku ennen pitkää toteuttaa sen. Miksi se et olisi sinä?

Lisätietoja:

hankejohtaja Margita Klemetti, Työelämä 2020 -hanke, TEM. p. 029 504 7032, margita.klemetti(a)tem.fi