Kysymyksiä ja vastauksia työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP)

TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on lakisääteinen yhteistoimintamalli, josta säädetään laissa työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014). Laki tuli voimaan 1.1.2015 ja on voimassa vuoden 2024 loppuun.

Laissa säädetään yhteistoimintamallista, toimintamallissa mukana olevien toimijoiden tehtävistä, asiakkaille tarjottavista palveluista ja asiakaskriteereistä. Keskeisenä asiakaskriteerinä on monialaisen yhteispalvelun tarve, millä TYP-laissa tarkoitetaan TE-palvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kuntoutuspalvelujen yhteensovittamista työllistymisen edistämiseksi.  

TYP-laissa säädettyjen tehtävien lisäksi asiakkaalle voi TYP-toimintamallissa tarjota myös muita palveluja, kuten kuntien vapaaehtoisesti järjestämiä työllistymistä tukevia palveluita tai osaamisen kehittämisen palveluja. 

Asiakaspalvelumalli astui voimaan 2.5.2022. Voimaantulon jälkeen työnhakunsa aloittaneet asiakkaat tulevat monialaiseen yhteispalveluun kartoitusjaksolle TE-toimiston tai kuntakokeilun kunnan laatimalla työllistymissuunnitelmalla.

Kartoitusjakso toteutetaan TYP-lain mukaisesti ja jakso sisältää muun muassa arviointeja, haastatteluja ja keskusteluja. Kartoitusjakson rinnalla ei järjestetä erillistä alkupalvelujaksoa tai täydentäviä työhakukeskusteluja. Kartoitusjakson aikana laadittavaan monialaiseen työllistymissuunnitelmaan tulee asettaa työnhakuvelvollisuus, joka voi olla 0–4.

TE-viranomainen eli TE-toimisto tai kuntakokeilun kunta seuraavat työnhakuvelvollisuuden toteutumista 3 kuukauden välein. TYP-toimijat tarkistavat monialaisen työllistymissuunnitelman ja arvioivat sen toteutumista yhdessä vähintään 6 kuukauden välein. 

Asiakkaille, joiden TYP- asiakkuus on alkanut ennen 2.5.2022 työnhakuvelvollisuus asetetaan seuraavan monialaisen työllistymissuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. 

Vanhojen TYP-suunnitelmien tarkistamiselle uuden asiakaspalvelumallin mukaiseksi ei ole säädetty määräaikaa. Olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista saattaa myös vanhat TYP-asiakkaat uuden asiakaspalvelumallin ja työnhakuvelvollisuuden arvioinnin piiriin ripeästi.

TYP-toimintamallissa olevat asiakkaat hyötyvät työnhaun edellytysten säännöllisestä ja systemaattisesta arvioinnista. Kun työnhakijan palvelutarve arvioidaan monipuolisesti heti työnhaun alkaessa, muiden kuin TE-palvelujen tarve tunnistetaan mahdollisimman ajoissa. 

Työnhakuvelvollisuuden määrä arvioidaan kaikkien työttömien kohdalla. Velvollisuuden määrä voi olla 0–4. Työnhakuvelvollisuuden muuttuminen kertoo osaltaan TYP-prosessin onnistumisesta ja asiakkaalle tarjotun tuen osuvuudesta. Asiakkaan palvelutarpeen mukainen työllistymisprosessin suunnittelu ja työllistymiseen tarjottava tuki ovat TYP-prosessin ydintä.

Kuntien työllisyyskokeilut vastaavat kokeilulain nojalla tietyistä TE-toimistolle kuuluvista tehtävistä. Uuden asiakaspalvelumallin toimeenpanossa kokeilukunnat vastaavat kokeilualueilla asiakasryhmänsä TE-palveluista ja toimivat siten TE-viranomaisina. 

Kokeilulain nojalla kunta hoitaa seuraavat TYP-laissa TE-toimistolle säädetyt tehtävät:

• monialaisen yhteispalvelun tarpeen arvioiminen 
• kartoitusjakson palvelut 
• monialaisen yhteispalvelun päättymisen arviointi
• monialaisen työllistymissuunnitelman laatiminen (ml. työnhakuvelvollisuuden asettaminen)

Kokeilukunnat vastaavat vuoden 2022 loppuun asti TE-palveluiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) järjestämisestä. Vuoden 2023 alusta sote-palvelut siirtyvät koko maassa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle (Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta). Kokeilukuntien TE-palvelutehtävän erottaminen eri nimikkeellä on TYP-toimintamallissa toimivallan ja vastuiden osalta tarpeen.

TYP-laissa ei säädetä täydentävistä työnhakukeskusteluista. TYP-prosessiin sisältyy lähtökohtaisesti yksilöllinen tuki työnhakuun ja työllistymiseen sekä eri toimijoiden tiivis vuorovaikutus asiakkaan kanssa. 

TYP-asiakkuus alkaa TYP-toimintamalliin ohjauksesta, jolloin asiakkaalla alkaa 3 kuukauden kartoitusjakso. Kartoitusjakson aikana asiakkaan tilannetta kartoitetaan tavoitteena monialaisen työllistymissuunnitelman laatiminen. Kartoitusjakson aikana asiakkaan kanssa voi järjestää erilaisia keskusteluja, mutta niitä ei kirjata täydentäviksi työnhakukeskusteluiksi.

Prosessin vaiheesta vastaava toimija voi aina asiakkaan palvelutarpeen edellyttämällä tavalla käydä keskusteluja asiakkaan kanssa prosessin tukemiseksi ja edistämiseksi. (Esimerkiksi kuntoutuskeskustelu, palkkatuetun työn tai työkokeilupaikan hakemisen tukeminen, neuvonta ja palveluohjaus.)

Työnhakuvelvollisuuden tarkistamisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista käydä työnhakukeskustelu asiakkaan kanssa ja tarjota asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti tukea työnhaussa. Vähintään kuuden kuukauden työttömyyden kohdalla monialainen työllistymissuunnitelma tarkistetaan yhdessä, jolloin käydään läpi monialaisen työllistymissuunnitelman toteutumista kokonaisuudessaan.

Monialaista työllistymissuunnitelmaa laadittaessa tulee arvioida ja asettaa myös työnhakuvelvollisuus. Asettaminen on TE-palveluista vastaavalle viranomaiselle säädetty uusi tehtävä. Monialaiseen työllistymissuunnitelmaan asetettava työnhakuvelvollisuus voi olla 0–4. 

Työnhakuvelvollisuus asetetaan kartoitusjakson päätteeksi eli viimeistään kolmen kuukauden kuluttua TYP-asiakkuuden alkamisesta.

TE-viranomainen tarkistaa työllistymissuunnitelman 3 kuukauden välein, vaikka asiakas odottaisi esimerkiksi pääsyä työttömien terveystarkastukseen tai muihin työkyvyn selvittelyihin. 

Mikäli asiakkaalle on määritelty työhakuvelvollisuus, on hän myös velvollinen hakemaan työpaikkoja asetetun velvollisuuden mukaisesti. Jos esimerkiksi asiakas olisi ohjattu työttömien terveystarkastukseen, mutta jonotusaika olisi 3 kuukautta, olisi asiakas odotusajan silti asiakaspalvelumallin mukaisissa toimissa mukana.

TYP-prosessissa TE-palveluista vastaava viranomainen eli TE-toimisto tai kuntakokeilun kunta huolehtii monialaisen työllistymissuunnitelman tarkistamisesta työnhakuvelvollisuuden osalta 3 kuukauden välein. Jos asiakkaan palvelutarve ei edellytä tarkistamista muiden palvelujen osalta, TE-toimisto tai kuntakokeilun kunta TE-palvelujen osalta tarkistaa suunnitelman yksin 3 kuukauden kohdalla suunnitelman laatimisesta. 

Kunta voi muiden kuin TE-palvelujen osalta halutessaan osallistua monialaisen työllistymissuunnitelman tarkistamiseen, vaikka työttömän palvelutarve ei sitä edellyttäisi. 

TYP-lain mukaiset toimijat tarkistavat monialaisen työllistymissuunnitelman yhdessä vähintään 6 kuukauden välein, mikä tarkoittaa kaikkien suunnitelmassa sovittujen palvelujen toteutumisen seurantaa ja suunnitelman päivittämistä. Tällöin tarkistetaan myös työnhakuvelvollisuus.

Suunnitelma voidaan tarkistaa aina myös asiakkaan pyytäessä, jos se on tarpeen.

TE-viranomainen voi tarkistaa ja allekirjoittaa monialaisen suunnitelman yksin, mutta vain työnhakuvelvollisuuden osalta. Tämän osalta suunnitelma on tarkistettava 3 kuukauden kohdalla.

Jos TE-viranomainen huomaisi työnhakuvelvollisuuden tarkistamisen yhteydessä, että asiakkaan tilanne on muuttunut ja monialainen palvelutarvearvio pitää tarkistaa, tulee järjestää uusi tapaaminen, johon myös muut TYP-toimijat osallistuvat.

TE-toimiston yksin tarkistama ja allekirjoittama suunnitelma on monialainen työllistymissuunnitelma, koska terminologia ei ole muuttunut.

TYP-lain mukaisesti monialaisen yhteispalvelun tarpeen päättymisen arvioivat toimijat yhdessä. Kun monialaisen yhteispalvelun tarve päättyy, TYP-lakia ei enää sovelleta asiakkaaseen. Jos työnhaku edelleen jatkuu, on huolehdittava asiakaspalveluprosessin sujuvasta jatkumisesta TE-toimistossa / kokeilussa. Asiakkaan palveluprosessiin sovelletaan lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta.

Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö on statukseltaan julkisessa työvoima- ja yrityspalvelulaissa tarkoitettu työtön, joten hänen kohdallaan arvioidaan työnhakuvelvollisuuden asettaminen kuten muillekin työttömille.

Aktivointisuunnitelmaan tulee merkitä työnhakuvelvollisuus, joka voi olla 0–4. Työnhakuvelvollisuuden asettaa TE-palveluista vastaava eli TE-toimisto tai kuntakokeilussa kunta. 

Jos aktivointisuunnitelmassa sovitaan kuntouttavasta työtoiminnasta, otetaan se osana asiakkaan kokonaistilanteen arviointia huomioon työnhakuvelvollisuuden määrittelyssä.

Aktivointisuunnitelma tarkistetaan työnhakuvelvollisuuden osalta 3 kuukauden välein kuten monialainen työllistymissuunnitelmakin. TE-palveluista vastaava tarkistaa suunnitelman työnhakuvelvollisuuden osalta. 

Työnhakuvelvollisuudesta aktivointisuunnitelmassa ja suunnitelman tarkistamisesta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa lain (189/2001) 8 ja 9 §:ssä.

Kuntoutuksella tarkoitetaan yhdenjaksoisia, tiiviitä kuntoutusjaksoja. Esimerkiksi viikoittain toistuvat yksittäiset tapaamiset eivät ole tässä tarkoitettuja kuntoutusjaksoja. Kelan kuntoutuksista esimerkiksi TEAK ja TAITO ovat niitä Kelan palveluja, joiden osalta määritelmä täyttyisi. 

TE-viranomainen voi kuitenkin myös harkintansa mukaan tapauskohtaisesti arvioida täyttääkö jokin toinen kuntoutus yhdenjaksoisuuden määritelmän pääsäännöstä poiketen.

Jos kuntoutus kestää arviolta yli kuukauden, työnhakijalle ei järjestetä pääsäännön mukaan työnhakukeskusteluja eikä täydentäviä työnhakukeskusteluja, ellei täydentävien keskustelujen järjestäminen jostakin syystä olisi tapauskohtaisesti tarpeellista esim. asiakkaan palvelutarpeen mukaan.

Työttömyysturvalain mukaan sairauspäivärahaa saavaa henkilöä pidetään työkyvyttömänä. Työllistymisen edistämisen näkökulmasta tulee myös huomioitavaksi, että sairauspäivärahaa saavan henkilön mahdollisuutta kuntoutukseen arvioidaan Kelan toimesta 60 ja 150 etuuspäivän jälkeen. 

Työnhakuvelvollisuus voidaan jättää asettamatta, kun työtön saa tai on hakenut työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta ja noudattaa työllistymissuunnitelmaansa, jos siinä on sovittu hakeutumisesta kuntouttaviin palveluihin.

Mikäli Työkanavaan soveltuvaksi arvioitu työnhakija on TYP-asiakas, toimitaan TYP-lain mukaisesti. TYP-laissa ei säädetä täydentävistä työnhakukeskusteluista. TYP-toimintamallin mukaisesta toiminnasta vastaava toimija voi kuitenkin aina asiakkaan palvelutarpeen edellyttämällä tavalla käydä keskusteluja asiakkaan kanssa prosessin tukemiseksi ja edistämiseksi. Monialaista työllistymissuunnitelmaa laadittaessa tulee arvioida ja asettaa myös työnhakuvelvollisuus, joka voi olla 0–4. (Katso tarkemmin seuraavien kysymysten vastaukset: Järjestetäänkö TYP-toimintamalliin ohjatuille asiakkaille työnhakukeskusteluja tai täydentäviä työnhakukeskusteluja? Tuleeko TYP-asiakkaille asettaa työnhakuvelvollisuus?)

Mikäli Työkanavaan soveltuva työnhakija ei ole TYP-asiakas, toimitaan JTYP-lain mukaisesti. Tällöin työnhakijan työnhakuvelvollisuutta tulee arvioida tarkastelujaksoittain työllistymissuunnitelmaan tarkistettaessa. Työkanavaan soveltuvaksi arvioitu työnhakija osallistuu asiakaspalvelumallin mukaisesti työnhakukeskusteluihin ja täydentäviin työnhakukeskusteluihin odottaessaan sopivan työtehtävän löytymistä Työkanavassa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2023. Voimassa olevaan TYP-lakiin on tehtävä muutoksia, jotta yhteensovitettavia palveluja tarvitsevat asiakkaat saavat jatkossakin sote-palvelut osana monialaista yhteispalvelua.

TYP-lakiin tehdään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirron johdosta välttämättömät muutokset. 1.1.2023 alkaen TE-toimisto, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos arvioivat työttömien palvelutarpeen, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut kokonaisuuksiksi ja vastaavat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. 

Kunta vastaa jatkossakin toimintamallin paikallisesta johtamisesta ja organisoinnista. Kunta voi jatkossakin tarjota työttömille työllistymistä tukevia palveluja. Näiden palvelujen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista.

TYP-lain muutoksissa on kyse sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuten esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan, järjestämisvastuun siirrosta johtuvista välttämättömistä muutoksista. Muutos vaikuttaa sekä kokeilukuntiin että kokeilun ulkopuolella olevien kuntiin, koska sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kaikissa kunnissa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. 

Kuntakokeilukuntien ja kokeiluihin kuulumattomien kuntien erilainen asema TYP-lain mukaisten tehtävien hoidossa perustuu työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin (1269/2020 kuntakokeilulaki). Kuntakokeilulain mukaan eräitä valtion TE-toimistojen tehtäviä on siirretty kokeilun ajaksi kuntien tehtäväksi laissa tarkemmin määriteltyjen ja osittain vaikeasti työllistyvien asiakasryhmien osalta.  Kokeilualueiden valikoimiseksi järjestettiin syksyllä 2019 kaikille kunnille avoin haku kokeilualueeksi. Kyseessä on kokeilulaki, joka on voimassa 31.12.2024 asti. Kokeilut kohdistetaan yleensä rajattuun joukkoon, mistä syystä kokeilut ovat usein merkityksellisiä perustuslaissa turvatun yhdenvertaisuuden kannalta. Kokeilujen suhteesta perustuslakiin voi lukea lisää hallituksen esityksestä HE 87/2020 vp. 

Myös 1.1.2023 alkaen kuntakokeiluihin kuuluvat kunnat hoitavat asiakkaidensa osalta TYP-lain mukaisia tehtäviä TE-toimiston asemasta kuntakokeilulain mukaisesti. Kokeilukunta vastaa siis TE-palvelujen järjestämisestä TYP-toimintamallissa sen mukaan, miten toimivallasta kokeilulaissa säädetään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaa kokeilukunnissakin hyvinvointialue.

TYP-lain 7 §:ssä säädetään monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä ja valtakunnallisesta ohjauksesta. Sen mukaan jokaisen TE-toimiston alueella on monialaisen yhteispalvelun järjestämistä varten tarvittava määrä monialaisen yhteispalvelun johtoryhmiä. Jatkossa siitä, että ennen johtoryhmän asettamista TE-toimisto neuvottelee alueeseensa kuuluvien hyvinvointialueiden ja kuntien sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa, säädetään TYP-laissa. TYP-johtoryhmän kunnat nimeävät jatkossakin henkilöt, jotka johtavat monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtoryhmän asettamissa puitteissa.

TYP-verkoston organisoitumistapana säilyy jatkossakin johtoryhmäpohjainen verkostoyhteistyö. Verkoston toiminnan organisoinnista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (1377/2014). Asetusta ehdotetaan muutettavaksi TYP-lakiin tehtyjen muutosten johdosta. Muutokset tulisivat voiman 1.1.2023. 

Johtoryhmien määrästä sovitaan paikallisesti. Asetuksen mukaan johtoryhmä tekee yhteistyösopimuksen TYP-toiminnan järjestämisestä toiminta-alueellaan. Jatkossa myös hyvinvointialue olisi johtoryhmän jäsen. Kunta nimeäisi jatkossakin monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavan henkilön (TYP-johtaja). Johtoryhmässä edustettuina olevat kunnat nimeäisivät keskuudestaan johtoryhmän puheenjohtajan ja hyvinvointialueet varapuheenjohtajan. 

TEM asettaa ohjausryhmän monialaisen yhteispalvelun valtakunnallista ohjausta varten. Ohjausryhmän jäsenenä olisi jatkossa myös hyvinvointialueiden nimeämä henkilö.

Voimassa olevan TYP-lain mukaan TE-toimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos voivat käsitellä työtöntä henkilöä koskevia tietoja niille TYP-laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Asiakastietojen käsittely edellyttää henkilökohtaista käyttöoikeutta. Käyttöoikeuksien myöntämisestä säädetään lain 9 a §:ssä.

Vuoden 2023 alusta tietojen käsittelyn tarkoitus ei muutu, vaan tietojen käsittelyä koskevat säännökset vastaavat TYP-toimintamallin toimijamuutosta. Kuntakokeilukuntien oikeudesta henkilötietojen käsittelyyn säädettään jatkossa kuntakokeilulaissa.

Hyvinvointialueiden käynnistymisen jälkeen tiedonsaanti TYP-lain nojalla muuttuu eli kunnat eivät TYP-lain nojalla saa tietoa työttömistä. Kunnat saavat kuitenkin edelleen tietoa työttömistä työttömyysturvalain nojalla. Työttömyysturvalaissa säädetty kuntien tiedonsaantioikeus sisältää muun muassa tiedot henkilöistä, joille on maksettu 200 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella ja tiedot työttömistä, joiden työttömyyspäivärahakausi on päättynyt. 

TYP-lain nojalla saa luovuttaa tiedot monialaisen yhteispalvelun tarpeen arvioimiseksi niistä työttömistä, joille on maksettu työmarkkinatukea 300 päivältä. Tiedot saa luovuttaa sosiaalihuollon tehtäviä hoitavalle ja tämä tiedonsaantioikeus siirtyy vuoden 2023 alussa hyvinvointialueelle.

Asiakkaan näkökulmasta muutoksilla ei ole vaikutusta TYP-laissa säädettyyn palveluun. Palvelun asiakaskriteerit, palveluprosessi tai tarjottavat palvelut eivät muutu.. Jatkossa hyvinvointialue järjestää TYP-asiakkaiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointialue osallistuu myös työttömän monialaisen palvelutarpeen arviointiin, monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen ja seurantaan. Sosiaalipalveluista tai terveyspalveluista vastaava työntekijä voi kuitenkin olla sama henkilö kuin ennenkin eli hyvinvointialueen toiminnan käynnistyminen ei välttämättä näy asiakkaalle. 

Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnassa on ollut haasteita, hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen ja hyvinvointialueiden mukaantulo TYP-johtoryhmään voivat parantaa TYP-asiakkaiden tarpeenmukaisten sote-palvelujen saantia. Jos TYP-asiakkaalle on ollut tarjolla esimerkiksi kuntien vapaaehtoisesti järjestämiä palveluja, niitä kunta voi tarjota jatkossakin yhteistyössä TYP-toimijoiden kanssa.

Nuorten monialaisen tuen yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintaa, jossa viranomaiset ja muut toi-mijat tarjoavat matalan kynnyksen neuvontaa, ohjausta, tukea ja valmennusta alle 30-vuotiaille nuorille opiskelumahdollisuuksista, työllistymisestä ja elämänhallinnasta. 

Tavoitteena on tukea nuoren osallisuutta, arjessa pärjäämistä ja toimijuutta, koulutukseen siirty-mistä ja työllistymistä sekä tarvittaessa monialaista asiakasprosessia. 

Nuorten monialainen yhteispalvelu eroaa yhteistoimintamallista muun muassa asiakaskriteerien, velvoittavuuden, tarjolla olevien palvelujen ja organisoitumisen osalta. Nuori voi olla myös yhteis-toimintamallin asiakas, jos hänen palvelutarpeensa edellyttää yhteistoimintamallin mukaista pal-velujen yhteensovittamista. 

Monialaisen tuen yhteistoimintamalli on tarkoitettu työnhakijoilla ja asiakkuus perustuu palvelu-tarvearvioon. Palvelutarvetta arvioidaan esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatimisen yhtey-dessä. Työvoimaviranomainen, hyvinvointialue tai Kansaneläkelaitos ohjaa asiakkaan monialaiseen palvelutarvearvioon, jossa nämä viranomaiset arvioivat, millä palveluilla työllistymistä voidaan edistää ja laativat yhdessä asiakkaan kanssa monialaisen työllistymissuunnitelman. Asiointi yhteistoimintamallin mukaisissa palveluissa tapahtuu pääsääntöisesti ajanvarauksella.

Nuorten työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on matalan kynnyksen palvelu, jossa voi asioida ilman ajanvarausta ja myös anonyymina. Asiakkaan ei tarvitse olla työnhakija. 

Monialaisen tuen yhteistoimintamalli sovittaa yhteen työvoimapalveluita, sosiaali- ja terveyden-huollon palveluita sekä kuntoutuspalveluita työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen ja Kansan-eläkelaitoksen (Kela) toimesta. Mallista säädetään laissa työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023).

Monialaisen tuen yhteistoimintamallin tavoite on edistää työttömien työllistymistä avoimille työ-markkinoille tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia työvoimapalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä Kelan kuntoutuspalveluja sekä muita palvelutarpeen mukaisia työllistymistä tukevia palveluita.

Nykyisen TYP-lain mukaisista työttömyyden tai työmarkkinatuen kestoa ja ikää koskevista rajauksista luovutaan. Monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakas olisi jatkossa työtön henkilö, joka tarvitsee osaamisen ja työllistymisen tukemiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi intensiivistä ja pitkäkestoista useamman viranomaisen yhteensovitettua tukea. 

Palvelujen yhteensovittaminen on tarpeen silloin, kun työttömän työllistymisvaikeudet eivät johdu yksinomaan avointen työpaikkojen tai ammatillisen osaamisen puutteista, vaan hänellä on lisäksi sellaisia työllistymiseen vaikuttavia työ- tai toimintakyvyn rajoitteita tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, jotka eivät ratkea yksinomaan viranomaisten välisellä konsultaatiolla, vaan edellyttävät pitkäkestoisempaa monialaista yhteistyötä. 

Monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakkuus ei olisi tarkoituksenmukainen, mikäli asiakkaan palvelutarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan kahdenvälisellä viranomaisyhteistyöllä tai tuen tarve olisi luonteeltaan lyhytkestoista tai kevyttä. Tällaisesta yhteistyöstä säädetään kunkin viranomai-sen järjestämisvastuulla olevia palveluja koskevissa laeissa (esimerkiksi laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023), sosiaalihuoltolaki 1301/2014).

Kyllä. Monialaisen tuen yhteistoimintamallin toimijoita ovat työvoimaviranomainen, hyvinvointi-alue ja Kela. Työvoimaviranomainen eli kunta tai kunnat yhdessä vastaa työvoimapalveluista, hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja  Kansaneläkelaitos (Kela) kun-toutuspalveluista.

Toimijoiden tehtävä on arvioida yhdessä monialaista tukea tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnitella työttömien palvelut ja vastata työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Yhteistoimintamalli perustuu nykyisen TYP-lain mukaiseen johtoryhmävetoiseen verkostoyhteis-työhön. Yhteistoimintamalli ei ole organisaatio, vaan verkosto.

Yhteistoimintamallin mukaisia johtoryhmiä on oltava hyvinvointialueen alueella vähintään yksi. Työvoimaviranomainen neuvottelee toimialueensa hyvinvointialueen, kuntien ja Kelan kanssa johtoryhmien määrästä ja asettaa johtoryhmän. Johtoryhmään kuuluvat kunnat nimeävät henkilöt, jotka johtavat yhteistoimintamallin käytännön organisointia johtoryhmän asettamissa puitteissa. Johtoryhmä tekee yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan toiminnan organisoitumisesta tarkemmin (mm. henkilöresurssit, palvelut, toimipisteet).

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin johtoryhmän asettamisesta ja tehtävistä sekä johtavan henkilön tehtävistä. Asetus annetaan syksyllä 2024.

Laissa ei säädetä velvoittavasti monialaisen tuen yhteistoimintamallin yhteisistä toimipisteistä. Tavoitteena on tukea monimuotoista ja paikallisiin olosuhteisiin mahdollisimman hyvin vastaavaa toteutusta, joten palveluiden yhteensovittamisen toimintatapa voi olla toimipisteen lisäksi esimer-kiksi virtuaalinen toimipiste, moniammatillinen tiimi, moniammatillisuudesta vastaava koordi-naattori tai muu vastaava toimintatapa.

Nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun osalta työvoimaviranomaisen on huolehdittava, että sen toimialueella on matalan kynnyksen palvelupiste. 

Yhteistoimintamallin toteutuksen lähtökohta on johtoryhmävetoinen verkostomainen toimintamal-li. Työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kela neuvottelevat johtoryhmien (eli verkostojen) määrästä ja sopivat yhdessä toimintamallin organisoinnista. Jos toimijat niin haluavat ja yhteistyö-sopimuksissa paikallisesti sopivat, myös yhteisiä toimipisteitä voisi jatkossakin olla.

Laissa ei käytetä käsitettä TYP tai TYP-verkosto. Verkostolle voi olla tarkoituksenmukaista luoda uusi yhteinen nimi ja sen lyhenne.

Nuorten monialaisen tuen yhteispalvelu on verkosto eli ei organisaatio.  Työvoimaviranomainen organisoi alueensa alle 30-vuotiaille nuorille riittävän ja nuorten tarpeisiin vastaavan matalan kyn-nyksen monialaisen tuen palvelupistein. Palvelupisteet voivat olla Ohjaamoja tai nykyisten Oh-jaamojen kaltaisia. Yhteispalvelu organisoidaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten nuorille palvelu-ja tarjoavien toimijoiden kanssa. Toiminnan toteuttamisesta voisivat vastata eri hallintokunnat tai hyvinvointialue, mutta viimekädessä työvoimaviranomainen varmistaisi ja perustelisi riittävän palvelun olemassaolon.  

Yhteispalvelussa tulisi  Ohjaamo-toiminnan tapaan olla käytettävissä osaamista palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluohjauksessa, osaamisen kehittämisessä ja koulutusmahdollisuuksissa, ura-suunnittelussa ja työnhaussa, elämän- ja arjenhallinnassa, fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnis-sa, osallisuuden tukemisessa sekä toimeentulossa ja asumisessa.

Työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain asiakastietojen käsittelyä koskevat sään-nökset ja yhteisrekisteri koskevat vain monialaisen tuen yhteistoimintamallia. TYPPI- tai muun yhteisrekisterin käyttöön ottaminen nuorten monialaisessa yhteispalvelussa ei ole valmistelussa.