Kysymyksiä ja vastauksia työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP)

TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on lakisääteinen yhteistoimintamalli, josta säädetään laissa työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014). Laki tuli voimaan 1.1.2015.

Laissa säädetään yhteistoimintamallista, toimintamallissa mukana olevien toimijoiden tehtävistä, asiakkaille tarjottavista palveluista ja asiakaskriteereistä. Keskeisenä asiakaskriteerinä on monialaisen yhteispalvelun tarve, millä TYP-laissa tarkoitetaan TE-palvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kuntoutuspalvelujen yhteensovittamista työllistymisen edistämiseksi.  

TYP-laissa säädettyjen tehtävien lisäksi asiakkaalle voi TYP-toimintamallissa tarjota myös muita palveluja, kuten kuntien vapaaehtoisesti järjestämiä työllistymistä tukevia palveluita tai osaamisen kehittämisen palveluja. 

Asiakaspalvelumalli astui voimaan 2.5.2022. Voimaantulon jälkeen työnhakunsa aloittaneet asiakkaat tulevat monialaiseen yhteispalveluun kartoitusjaksolle TE-toimiston tai kuntakokeilun kunnan laatimalla työllistymissuunnitelmalla.

Kartoitusjakso toteutetaan TYP-lain mukaisesti ja jakso sisältää muun muassa arviointeja, haastatteluja ja keskusteluja. Kartoitusjakson rinnalla ei järjestetä erillistä alkupalvelujaksoa tai täydentäviä työhakukeskusteluja. Kartoitusjakson aikana laadittavaan monialaiseen työllistymissuunnitelmaan tulee asettaa työnhakuvelvollisuus, joka voi olla 0–4.

TE-viranomainen eli TE-toimisto tai kuntakokeilun kunta seuraavat työnhakuvelvollisuuden toteutumista 3 kuukauden välein. TYP-toimijat tarkistavat monialaisen työllistymissuunnitelman ja arvioivat sen toteutumista yhdessä vähintään 6 kuukauden välein. 

Asiakkaille, joiden TYP- asiakkuus on alkanut ennen 2.5.2022 työnhakuvelvollisuus asetetaan seuraavan monialaisen työllistymissuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. 

Vanhojen TYP-suunnitelmien tarkistamiselle uuden asiakaspalvelumallin mukaiseksi ei ole säädetty määräaikaa. Olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista saattaa myös vanhat TYP-asiakkaat uuden asiakaspalvelumallin ja työnhakuvelvollisuuden arvioinnin piiriin ripeästi.

TYP-toimintamallissa olevat asiakkaat hyötyvät työnhaun edellytysten säännöllisestä ja systemaattisesta arvioinnista. Kun työnhakijan palvelutarve arvioidaan monipuolisesti heti työnhaun alkaessa, muiden kuin TE-palvelujen tarve tunnistetaan mahdollisimman ajoissa. 

Työnhakuvelvollisuuden määrä arvioidaan kaikkien työttömien kohdalla. Velvollisuuden määrä voi olla 0–4. Työnhakuvelvollisuuden muuttuminen kertoo osaltaan TYP-prosessin onnistumisesta ja asiakkaalle tarjotun tuen osuvuudesta. Asiakkaan palvelutarpeen mukainen työllistymisprosessin suunnittelu ja työllistymiseen tarjottava tuki ovat TYP-prosessin ydintä.

Kuntien työllisyyskokeilut vastaavat kokeilulain nojalla tietyistä TE-toimistolle kuuluvista tehtävistä. Uuden asiakaspalvelumallin toimeenpanossa kokeilukunnat vastaavat kokeilualueilla asiakasryhmänsä TE-palveluista ja toimivat siten TE-viranomaisina. 

Kokeilulain nojalla kunta hoitaa seuraavat TYP-laissa TE-toimistolle säädetyt tehtävät:

• monialaisen yhteispalvelun tarpeen arvioiminen 
• kartoitusjakson palvelut 
• monialaisen yhteispalvelun päättymisen arviointi
• monialaisen työllistymissuunnitelman laatiminen (ml. työnhakuvelvollisuuden asettaminen)

Kokeilukunnat vastaavat vuoden 2022 loppuun asti TE-palveluiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) järjestämisestä. Vuoden 2023 alusta sote-palvelut siirtyvät koko maassa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle (Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta). Kokeilukuntien TE-palvelutehtävän erottaminen eri nimikkeellä on TYP-toimintamallissa toimivallan ja vastuiden osalta tarpeen.

TYP-laissa ei säädetä täydentävistä työnhakukeskusteluista. TYP-prosessiin sisältyy lähtökohtaisesti yksilöllinen tuki työnhakuun ja työllistymiseen sekä eri toimijoiden tiivis vuorovaikutus asiakkaan kanssa. 

TYP-asiakkuus alkaa TYP-toimintamalliin ohjauksesta, jolloin asiakkaalla alkaa 3 kuukauden kartoitusjakso. Kartoitusjakson aikana asiakkaan tilannetta kartoitetaan tavoitteena monialaisen työllistymissuunnitelman laatiminen. Kartoitusjakson aikana asiakkaan kanssa voi järjestää erilaisia keskusteluja, mutta niitä ei kirjata täydentäviksi työnhakukeskusteluiksi.

Prosessin vaiheesta vastaava toimija voi aina asiakkaan palvelutarpeen edellyttämällä tavalla käydä keskusteluja asiakkaan kanssa prosessin tukemiseksi ja edistämiseksi. (Esimerkiksi kuntoutuskeskustelu, palkkatuetun työn tai työkokeilupaikan hakemisen tukeminen, neuvonta ja palveluohjaus.)

Työnhakuvelvollisuuden tarkistamisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista käydä työnhakukeskustelu asiakkaan kanssa ja tarjota asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti tukea työnhaussa. Vähintään kuuden kuukauden työttömyyden kohdalla monialainen työllistymissuunnitelma tarkistetaan yhdessä, jolloin käydään läpi monialaisen työllistymissuunnitelman toteutumista kokonaisuudessaan.

Monialaista työllistymissuunnitelmaa laadittaessa tulee arvioida ja asettaa myös työnhakuvelvollisuus. Asettaminen on TE-palveluista vastaavalle viranomaiselle säädetty uusi tehtävä. Monialaiseen työllistymissuunnitelmaan asetettava työnhakuvelvollisuus voi olla 0–4. 

Työnhakuvelvollisuus asetetaan kartoitusjakson päätteeksi eli viimeistään kolmen kuukauden kuluttua TYP-asiakkuuden alkamisesta.

TE-viranomainen tarkistaa työllistymissuunnitelman 3 kuukauden välein, vaikka asiakas odottaisi esimerkiksi pääsyä työttömien terveystarkastukseen tai muihin työkyvyn selvittelyihin. 

Mikäli asiakkaalle on määritelty työhakuvelvollisuus, on hän myös velvollinen hakemaan työpaikkoja asetetun velvollisuuden mukaisesti. Jos esimerkiksi asiakas olisi ohjattu työttömien terveystarkastukseen, mutta jonotusaika olisi 3 kuukautta, olisi asiakas odotusajan silti asiakaspalvelumallin mukaisissa toimissa mukana.

TYP-prosessissa TE-palveluista vastaava viranomainen eli TE-toimisto tai kuntakokeilun kunta huolehtii monialaisen työllistymissuunnitelman tarkistamisesta työnhakuvelvollisuuden osalta 3 kuukauden välein. Jos asiakkaan palvelutarve ei edellytä tarkistamista muiden palvelujen osalta, TE-toimisto tai kuntakokeilun kunta TE-palvelujen osalta tarkistaa suunnitelman yksin 3 kuukauden kohdalla suunnitelman laatimisesta. 

Kunta voi muiden kuin TE-palvelujen osalta halutessaan osallistua monialaisen työllistymissuunnitelman tarkistamiseen, vaikka työttömän palvelutarve ei sitä edellyttäisi. 

TYP-lain mukaiset toimijat tarkistavat monialaisen työllistymissuunnitelman yhdessä vähintään 6 kuukauden välein, mikä tarkoittaa kaikkien suunnitelmassa sovittujen palvelujen toteutumisen seurantaa ja suunnitelman päivittämistä. Tällöin tarkistetaan myös työnhakuvelvollisuus.

Suunnitelma voidaan tarkistaa aina myös asiakkaan pyytäessä, jos se on tarpeen.

TE-viranomainen voi tarkistaa ja allekirjoittaa monialaisen suunnitelman yksin, mutta vain työnhakuvelvollisuuden osalta. Tämän osalta suunnitelma on tarkistettava 3 kuukauden kohdalla.

Jos TE-viranomainen huomaisi työnhakuvelvollisuuden tarkistamisen yhteydessä, että asiakkaan tilanne on muuttunut ja monialainen palvelutarvearvio pitää tarkistaa, tulee järjestää uusi tapaaminen, johon myös muut TYP-toimijat osallistuvat.

TE-toimiston yksin tarkistama ja allekirjoittama suunnitelma on monialainen työllistymissuunnitelma, koska terminologia ei ole muuttunut.

TYP-lain mukaisesti monialaisen yhteispalvelun tarpeen päättymisen arvioivat toimijat yhdessä. Kun monialaisen yhteispalvelun tarve päättyy, TYP-lakia ei enää sovelleta asiakkaaseen. Jos työnhaku edelleen jatkuu, on huolehdittava asiakaspalveluprosessin sujuvasta jatkumisesta TE-toimistossa / kokeilussa. Asiakkaan palveluprosessiin sovelletaan lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta.

Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö on statukseltaan julkisessa työvoima- ja yrityspalvelulaissa tarkoitettu työtön, joten hänen kohdallaan arvioidaan työnhakuvelvollisuuden asettaminen kuten muillekin työttömille.

Aktivointisuunnitelmaan tulee merkitä työnhakuvelvollisuus, joka voi olla 0–4. Työnhakuvelvollisuuden asettaa TE-palveluista vastaava eli TE-toimisto tai kuntakokeilussa kunta. 

Jos aktivointisuunnitelmassa sovitaan kuntouttavasta työtoiminnasta, otetaan se osana asiakkaan kokonaistilanteen arviointia huomioon työnhakuvelvollisuuden määrittelyssä.

Aktivointisuunnitelma tarkistetaan työnhakuvelvollisuuden osalta 3 kuukauden välein kuten monialainen työllistymissuunnitelmakin. TE-palveluista vastaava tarkistaa suunnitelman työnhakuvelvollisuuden osalta. 

Työnhakuvelvollisuudesta aktivointisuunnitelmassa ja suunnitelman tarkistamisesta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa lain (189/2001) 8 ja 9 §:ssä.

Kuntoutuksella tarkoitetaan yhdenjaksoisia, tiiviitä kuntoutusjaksoja. Esimerkiksi viikoittain toistuvat yksittäiset tapaamiset eivät ole tässä tarkoitettuja kuntoutusjaksoja. Kelan kuntoutuksista esimerkiksi TEAK ja TAITO ovat niitä Kelan palveluja, joiden osalta määritelmä täyttyisi. 

TE-viranomainen voi kuitenkin myös harkintansa mukaan tapauskohtaisesti arvioida täyttääkö jokin toinen kuntoutus yhdenjaksoisuuden määritelmän pääsäännöstä poiketen.

Jos kuntoutus kestää arviolta yli kuukauden, työnhakijalle ei järjestetä pääsäännön mukaan työnhakukeskusteluja eikä täydentäviä työnhakukeskusteluja, ellei täydentävien keskustelujen järjestäminen jostakin syystä olisi tapauskohtaisesti tarpeellista esim. asiakkaan palvelutarpeen mukaan.

Työttömyysturvalain mukaan sairauspäivärahaa saavaa henkilöä pidetään työkyvyttömänä. Työllistymisen edistämisen näkökulmasta tulee myös huomioitavaksi, että sairauspäivärahaa saavan henkilön mahdollisuutta kuntoutukseen arvioidaan Kelan toimesta 60 ja 150 etuuspäivän jälkeen. 

Työnhakuvelvollisuus voidaan jättää asettamatta, kun työtön saa tai on hakenut työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta ja noudattaa työllistymissuunnitelmaansa, jos siinä on sovittu hakeutumisesta kuntouttaviin palveluihin.

Mikäli Työkanavaan soveltuvaksi arvioitu työnhakija on TYP-asiakas, toimitaan TYP-lain mukaisesti. TYP-laissa ei säädetä täydentävistä työnhakukeskusteluista. TYP-toimintamallin mukaisesta toiminnasta vastaava toimija voi kuitenkin aina asiakkaan palvelutarpeen edellyttämällä tavalla käydä keskusteluja asiakkaan kanssa prosessin tukemiseksi ja edistämiseksi. Monialaista työllistymissuunnitelmaa laadittaessa tulee arvioida ja asettaa myös työnhakuvelvollisuus, joka voi olla 0–4. (Katso tarkemmin seuraavien kysymysten vastaukset: Järjestetäänkö TYP-toimintamalliin ohjatuille asiakkaille työnhakukeskusteluja tai täydentäviä työnhakukeskusteluja? Tuleeko TYP-asiakkaille asettaa työnhakuvelvollisuus?)

Mikäli Työkanavaan soveltuva työnhakija ei ole TYP-asiakas, toimitaan JTYP-lain mukaisesti. Tällöin työnhakijan työnhakuvelvollisuutta tulee arvioida tarkastelujaksoittain työllistymissuunnitelmaan tarkistettaessa. Työkanavaan soveltuvaksi arvioitu työnhakija osallistuu asiakaspalvelumallin mukaisesti työnhakukeskusteluihin ja täydentäviin työnhakukeskusteluihin odottaessaan sopivan työtehtävän löytymistä Työkanavassa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2023. Voimassa olevaan TYP-lakiin on tehtävä muutoksia, jotta yhteensovitettavia palveluja tarvitsevat asiakkaat saavat jatkossakin sote-palvelut osana monialaista yhteispalvelua.  
 

TYP-lakiin tehtäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirron johdosta välttämättömät muutokset. 1.1.2023 alkaen TE-toimisto, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos arvioisivat työttömien palvelutarpeen, suunnittelisivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut kokonaisuuksiksi ja vastaisivat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. 

Kunta vastaisi jatkossakin toimintamallin paikallisesta johtamisesta ja organisoinnista. Kunta voi jatkossakin tarjota työttömille työllistymistä tukevia palveluja. Näiden palvelujen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. 
 

TYP-lakiin ehdotettavissa muutoksissa on kyse sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuten esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan, järjestämisvastuun siirrosta johtuvista välttämättömistä muutoksista. Muutos vaikuttaa sekä kokeilukuntiin että kokeilun ulkopuolella olevien kuntiin, koska sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kaikissa kunnissa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. 

Kuntakokeilukuntien ja kokeiluihin kuulumattomien kuntien erilainen asema TYP-lain mukaisten tehtävien hoidossa perustuu työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin (1269/2020 kuntakokeilulaki). Kuntakokeilulain mukaan eräitä valtion TE-toimistojen tehtäviä on siirretty kokeilun ajaksi kuntien tehtäväksi laissa tarkemmin määriteltyjen ja osittain vaikeasti työllistyvien asiakasryhmien osalta.  Kokeilualueiden valikoimiseksi järjestettiin syksyllä 2019 kaikille kunnille avoin haku kokeilualueeksi. Kyseessä on kokeilulaki, joka on voimassa 31.12.2024 asti. Kokeilut kohdistetaan yleensä rajattuun joukkoon, mistä syystä kokeilut ovat usein merkityksellisiä perustuslaissa turvatun yhdenvertaisuuden kannalta. Kokeilujen suhteesta perustuslakiin voi lukea lisää hallituksen esityksestä HE 87/2020 vp. 

Myös 1.1.2023 alkaen kuntakokeiluihin kuuluvat kunnat hoitaisivat asiakkaidensa osalta TYP-lain mukaisia tehtäviä TE-toimiston asemasta kuntakokeilulain mukaisesti. Kokeilukunta vastaa siis TE-palvelujen järjestämisestä TYP-toimintamallissa sen mukaan, miten toimivallasta kokeilulaissa säädetään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaisi kokeilukunnissakin hyvinvointialue.

TYP-lain 7 §:ssä säädetään monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä ja valtakunnallisesta ohjauksesta. Sen mukaan jokaisen TE-toimiston alueella on monialaisen yhteispalvelun järjestämistä varten tarvittava määrä monialaisen yhteispalvelun johtoryhmiä, johon kuuluvat ainakin TE-toimisto, kunta tai kunnat ja KELA. Jatkossa myös hyvinvointialue osallistuisi johtoryhmän työskentelyyn. 

Johtoryhmien määrästä sovitaan paikallisesti. Jatkossa siitä, että ennen johtoryhmän asettamista TE-toimisto neuvottelee alueeseensa kuuluvien hyvinvointialueiden ja kuntien sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa, säädettäisiin TYP-laissa. Johtoryhmä tekee yhteistyösopimuksen TYP-toiminnan järjestämisestä toiminta-alueellaan. Johtoryhmään kuuluvat kunnat nimeävät henkilöt (TYP-johtajat), jotka johtavat yhteispalvelun järjestämistä johtoryhmän asettamissa puitteissa. TEM asettaa ohjausryhmän monialaisen valtakunnallista ohjausta varten.  

TYP-verkoston  organisoitumistapana säilyisi jatkossakin johtoryhmäpohjainen verkostoyhteistyö. TYP-johtoryhmän kunnat nimeäisivät jatkossakin henkilöt, jotka johtavat monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtoryhmän asettamissa puitteissa ja kunnat nimeäisivät myös TYP-johtoryhmän puheenjohtajan. Kuntien mahdollisuutta tarjota vapaaehtoisia työllistymistä tukevia palveluja muiden TYP-toimijoiden kanssa osana monialaista yhteispalvelua ei olla tällä ehdotuksella rajoittamassa.

Verkoston toiminnan organisoinnista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asetus (1377/2014) muutetaan vastaamaan toimijamuutosta.

Eduskunta on 3.5.2022 hyväksynyt hallituksen esityksessä työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 225/2021) ehdotetut lakimuutokset. TYP-lakiin tehtyjen muutosten (339/2022) johdosta asiakastietojen käsittelystä monialaisessa yhteispalvelussa säädetään jatkossa itsenäisesti eikä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain kautta. Lisäksi TYP-lakiin on tehty sääntelytekninen muutos siten, että asiakastietojärjestelmälähtöinen sääntely on korvattu tietojen ja käyttötarkoitusten sääntelyllä.

Voimassa olevan TYP-lain mukaan TE-toimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos voivat käsitellä työtöntä henkilöä koskevia tietoja niille TYP-laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Asiakastietojen käsittely edellyttää henkilökohtaista käyttöoikeutta. Käyttöoikeuksien myöntämisestä säädetään lain 9 a §:ssä.

Vuoden 2023 alusta voimaan tarkoitettavaksi tulevilla ehdotuksilla ei muutettaisi tietojen käsittelyn tarkoitusta, vaan päivitettäisiin tietojen käsittelyä koskevat säännökset vastaamaan TYP-toimintamallin toimijamuutosta. Kuntakokeilukuntien oikeudesta henkilötietojen käsittelyyn säädettäisiin jatkossa kuntakokeilulaissa.

Hyvinvointialueiden käynnistymisen jälkeen tiedonsaanti TYP-lain nojalla muuttuu eli kunnat eivät TYP-lain nojalla saa tietoa työttömistä. Kunnat saavat kuitenkin edelleen tietoa työttömistä työttömyysturvalain nojalla. Työttömyysturvalaissa säädetty kuntien tiedonsaantioikeus sisältää muun muassa tiedot henkilöistä, joille on maksettu 200 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella ja tiedot työttömistä, joiden työttömyyspäivärahakausi on päättynyt. 

TYP-lain nojalla saa luovuttaa tiedot monialaisen yhteispalvelun tarpeen arvioimiseksi niistä työttömistä, joille on maksettu työmarkkinatukea 300 päivältä. Tiedot saa luovuttaa sosiaalihuollon tehtäviä hoitavalle ja tämä tiedonsaantioikeus siirtyy vuoden 2023 alussa hyvinvointialueelle.

Asiakkaan näkökulmasta ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta TYP-laissa säädettyyn palveluun. Palvelun asiakaskriteereihin, palveluprosessiin tai tarjottaviin palveluihin ei ehdoteta muutoksia. Jatkossa hyvinvointialue järjestää TYP-asiakkaiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointialue osallistuu myös työttömän monialaisen palvelutarpeen arviointiin, monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen ja seurantaan. Sosiaalipalveluista tai terveyspalveluista vastaava työntekijä voi kuitenkin olla sama henkilö kuin ennenkin eli hyvinvointialueen toiminnan käynnistyminen ei välttämättä näy asiakkaalle. 

Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnassa on ollut haasteita, hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen ja hyvinvointialueiden mukaantulo TYP-johtoryhmään voivat parantaa TYP-asiakkaiden tarpeenmukaisten sote-palvelujen saantia. Jos TYP-asiakkaalle on ollut tarjolla esimerkiksi kuntien vapaaehtoisesti järjestämiä palveluja, niitä kunta voi tarjota jatkossakin yhteistyössä TYP-toimijoiden kanssa.

TYP-lain toimeenpanoa on arvioitu valmisteluryhmässä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kelan kanssa. Valmisteluryhmä on hyödyntänyt myös tutkimuksia ja kyselyjä. 

Arvioinnin perusteella nykyistä TYP-lakia ehdotetaan muutettavaksi asiakaskriteerien, organisoinnin ja toimipisteistä säätämisen sekä nuorten monialaisen tuen osalta. Tarkoituksena on säätää uusi laki työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoiminnasta. Laki sisältäisi säännökset monialaisen tuen yhteistoimintamallista (nykyisen TYP-toimintamallin kaltainen) sekä nuorten monialaisen tuen yhteispalvelusta (nykyisen Ohjaamo-toiminnan kaltainen). 

Ehdotuksilla tavoitellaan nykyistä varhaisempaa tukea työnhakijoille sekä työttömyyden pitkittymisestä johtuvien haasteiden kasautumisen ehkäisyä ja nuorten Ohjaamo-toiminnan kaltaisesta toiminnasta säätämistä. 

Lakiehdotuksen valmistelu on kesken. Hallituksen esitysluonnos on tulossa lausuttavaksi keväällä 2022 yhdessä TE-palveluiden uudistusta koskevan ehdotuksen kanssa. Hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle syysistuntokaudella 2022 ja laki tulisi voimaan vuonna 2024 samanaikaisesti TE-palvelu-uudistuksen kanssa.

Ehdotettavassa laissa työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoiminnasta, säädettäisiin monialaisen tuen yhteistoimintamallista. Monialaisen tuen yhteistoimintamalli sovittaisi yhteen työvoimapalveluita, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä kuntoutuspalveluita työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen ja Kansaneläkelaitoksen (Kela) toimesta. 

Monialaisen yhteistoimintamallin tavoite olisi edistää työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille tarjoamalla heille palvelutarpeensa mukaisia työllisyys-, sote- ja Kelan palveluja sekä muita palvelutarpeen mukaisia työllistymistä tukevia palveluita.

Nykyisen TYP-lain mukaisista työttömyyden tai työmarkkinatuen kestoa ja ikää koskevista rajauksista luovuttaisiin. Monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakas olisi jatkossa työtön henkilö, joka tarvitsee osaamisen ja työllistymisen tukemiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi intensiivistä ja pitkäkestoista useamman viranomaisen yhteensovitettua tukea. 

Palvelujen yhteensovittaminen olisi tarpeen silloin, kun työttömän työllistymisvaikeudet eivät johdu yksinomaan avointen työpaikkojen tai ammatillisen osaamisen puutteista, vaan työttömällä on lisäksi sellaisia työllistymiseen vaikuttavia työ- tai toimintakyvyn rajoitteita tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, jotka eivät ratkea yksinomaan viranomaisten välisellä konsultaatiolla, vaan edellyttävät monialaista yhteistyötä. 

Monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakkuus ei olisi tarkoituksenmukainen, mikäli asiakkaan palvelutarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan kahdenvälisellä viranomaisyhteistyöllä tai tuen tarve olisi luonteeltaan lyhytkestoista tai kevyttä. Tällaisesta yhteistyöstä säädetään kunkin viranomaisen järjestämisvastuulla olevia palveluja koskevissa laeissa (esimerkiksi laki julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta 916/2012, sosiaalihuoltolaki 1301/2014).

Monialaisen tuen yhteistoimintamallin toimijoita olisivat työvoimapalveluista vastaavat kunta tai kunnat, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaavat hyvinvointialueet sekä kuntoutuspalveluista vastaava Kansaneläkelaitos (Kela). 

Toimijoiden tehtävä olisi arvioida yhdessä monialaista tukea tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnitella työttömien palvelut ja vastata työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Monialaisen tuen yhteistoimintamallin maantieteelliseksi lähtökohdaksi ehdotetaan hyvinvointialueen toiminta-aluetta. Työllisyyttä edistävä monialaisen tuen verkosto tai verkostot koostuisivat tietyllä hyvinvointialueella sijaitsevista kunnista, hyvinvointialueesta ja Kelasta. Kunnat toimisivat verkoston työvoimaviranomaisena joko yksin tai sopimansa yhteistoiminta-alueen mukaisesti (työllisyysalue).  

Hyvinvointialueen maantieteelliseen toiminta-alueeseen kuuluvat työvoimaviranomaiset asettaisivat hyvinvointialueelle riittävän määrän johtoryhmiä neuvoteltuaan Kelan ja hyvinvointialueen kanssa. Jos jonkin työvoimaviranomaisen toiminta-alue jakaantuisi kahden hyvinvointialueen maantieteelliselle alueelle, toimijat sopisivat keskenään, miten asiassa menetellään. 

Johtoryhmän puheenjohtajan nimeäisi työvoimaviranomainen ja varapuheenjohtajan hyvinvointialue. Yhteistoimintamallin koordinointia johtavan henkilön (vrt. nykyinen TYP-johtaja) nimeäisi lähtökohtaisesti työvoimaviranomainen, elleivät toimijat toisin sopisi. 

Johtoryhmän tehtäviin kuuluisivat ainakin resursseista, toteutuksesta, yhteistyöstä ja kehittämisestä sopiminen sekä alueen työvoimapohjan palvelutarpeen tarkastelu.

Nykyisessä TYP-laissa säädetään toimitiloista yhteispalvelun tarjoamiseksi siten, että kullakin TYP-verkostolla tulee olla vähintään yksi yhteinen toimipiste. Jatkossa yhteisistä toimipisteistä ei säädettäisi velvoittavasti. Tavoitteena on tukea monimuotoista ja paikallisiin olosuhteisiin mahdollisimman hyvin vastaavaa toteutusta, joten palveluiden yhteensovittamisen toimintatapa voisi olla toimipisteen lisäksi esimerkiksi virtuaalinen toimipiste, moniammatillinen tiimi, moniammatillisuudesta vastaava koordinaattori tai muu vastaava toimintatapa.

Lainvalmistelun lähtökohta on, että nykyisen TYP-toiminnan kaltainen verkostomainen toimintamalli olisi mahdollinen. Jos toimijat niin haluavat ja yhteistyösopimuksissa paikallisesti sopivat, myös yhteisiä toimipisteitä voisi jatkossakin olla. Nykyisen TYP-lain keskeisenä ideana on tarjota tietylle asiakasryhmälle palveluja yhteensovitettuna kokonaisuutena. Palvelujen ja asiakkaan palvelutarpeen yhteensovittaminen on olennaista jatkossakin. 

Tarkoituksena on säätää monialaisen tuen yhteistoimintamallin toimijoista sekä yhteensovitettavista palveluista. Kunnat, Kela ja hyvinvointialueet neuvottelisivat yhdessä verkoston kokoonpanoista ja toiminnasta.

Ohjaamo-toiminnasta ei säädetä nykyisessä tilanteessa lainkaan. Osana esitystä laiksi työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoiminnasta esitetään säädettäväksi nuorten monialaisen tuen yhteispalvelusta. Tavoitteena on tukea nuoren osallisuutta, arjessa pärjäämistä ja toimijuutta, koulutukseen siirtymistä ja työllistymistä sekä tarvittaessa monialaista asiakasprosessia. 

Nuorten matalan kynnyksen monialaisen tuen yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintaa, jossa viranomaiset ja muut toimijat tarjoavat matalan kynnyksen monialaista neuvontaa, ohjausta, tukea ja valmennusta alle 30-vuotialle nuorille opiskelumahdollisuuksista, työllistymisestä ja elämänhallinnasta. 

Laissa ei säädettäisi suoraan Ohjaamo-toiminnasta, vaan nuorten työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteispalvelusta. Nykymuotoista Ohjaamo-toimintaa on käytetty pohjana valmistelussa.

Esityksen mukaan työvoimaviranomainen organisoisi alueensa alle 30-vuotiaille nuorille riittävän ja nuorten tarpeisiin vastaavan matalan kynnyksen monialaisen tuen palvelupistein. Palvelupisteet olisivat Ohjaamoja tai ohjaamokaltaisia. Työllisyysalueilla tehtäisiin analyysi siitä, tarvitaanko alueella Ohjaamoja.  

Yhteispalvelu organisoitaisiin tiiviissä yhteistyössä paikallisten nuorille palveluja tarjoavien toimijoiden kanssa. Toiminnan toteuttamisesta voisivat vastata eri hallintokunnat tai hyvinvointialue, mutta viimekädessä työllisyyspalveluista vastaava alue varmistaisi ja perustelisi riittävän palvelun olemassaolon.  

Yhteispalvelussa tulisi olla ohjaamotoiminnan perusteiden mukaisesti käytettävissä osaamista palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluohjauksessa, osaamisen kehittämisessä ja koulutusmahdollisuuksissa, urasuunnittelussa ja työnhaussa, elämän- ja arjenhallinnassa, fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, osallisuuden tukemisessa sekä toimeentulossa ja asumisessa.

TYPPI-rekisterin käyttöön ottaminen nuorten monialaisessa yhteispalvelussa ei ole valmistelussa.