Hallitus esittää parannuksia vaihtelevalla työajalla työskentelevien asemaan ja ennakoitavampia työehtoja

Esityksellä vahvistettaisiin hallitusohjelman mukaisesti työajan vakiintumista vaihtelevan työajan työsopimuksissa. Lisäksi toteutettaisiin EU:n työehtodirektiivin edellyttämät muutokset muun muassa työehtojen ennakoitavuudesta. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 21.4.2022.

Vaihtelevan työajan työsopimuksilla tarkoitetaan nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa kiinteän työtuntimäärän sijasta työajan on sovittu vaihtelevan tiettyjen tuntimäärien välillä (esimerkiksi 0-30 tuntia viikossa). 

”Nollatuntisopimuksia ei voida käyttää, ellei niille ole todellista tarvetta. Työntekijän asema on jatkossa turvatumpi, kun vähimmäistyöaikaa on tarkasteltava säännöllisesti”, toteaa työministeri Haatainen.

Työntekijän vähimmäistyöaikaa olisi tarkasteltava 12 kuukauden välein

Työnantajalla olisi jatkossa vahvempi velvollisuus tarkastella vaihtelevan työaikaehdon vastaavuutta työnantajan työvoiman tarpeeseen. Työaikaehdolla tarkoitetaan tuntimäärää, joka työsopimuksessa on sovittu. Tarkastelu tulisi tehdä vähintään 12 kuukauden välein. 

Työntekijälle tulisi tarjota vähimmäistyöajan nostamista, jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoimatarve osoittavat, että työntekijän vähimmäistyöaika voitaisiin määritellä korkeammaksi. Jos esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevän työntekijän työtunnit ovat tarkastelujaksolla vakiintuneet 10-30 tuntiin viikossa ja työnantajan työvoiman tarpeen arvioidaan pysyvän samana, työntekijälle tulisi tarjota vähimmäistyöajan nostamista 10 tuntiin viikossa.

Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjaus vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumisen vahvistamisesta lainsäädännöllä. Muutos parantaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien asemaa. 

Avoimemmat ja ennakoitavammat työehdot työntekijälle

Hallituksen esityksellä toteutetaan lisäksi EU:n työehtodirektiivistä aiheutuvia muutostarpeita.

”Työehtodirektiivin muutokset vahvistavat reilun työelämän pelisääntöjä ja työntekijän asemaa. Avoimuus ja ennakoitavuus palvelevat sekä työntekijöiden että työnantajien etua”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. 

Työnantajan on nykyisinkin annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos tiedot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jatkossa työnantajan olisi annettava kirjallinen selvitys nykyistä nopeammin ja myös lyhyissä työsuhteissa. Lisäksi kirjalliseen selvitykseen olisi sisällytettävä tiedot muun muassa työantajan tarjoamasta koulutuksesta sekä siitä, missä vakuutuslaitoksessa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän esimerkiksi työtapaturman varalta. Lisäksi uudet tiedot koskisivat työvuorojen suunnitteluun liittyviä erityisiä vaatimuksia vaihtelevan työajan sopimuksissa.

Jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota koulutusta työntekijälle, koulutus olisi työntekijälle maksuton. Lisäksi koulutukseen käytetty aika luettaisiin työajaksi ja mahdollisuuksien mukaan sen olisi tapahduttava säännönmukaisten työvuorojen aikana.

Lisäksi määräaikaisen tai osa-aikatyötä tekevän työntekijän pyytäessä työnantajan olisi jatkossa annettava kirjallinen ja perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa. 

Työntekijä voisi saada korvauksen peruuntuneesta työvuorosta

Työaikalakiin ehdotetut muutokset liittyvät vaihtelevan työajan järjestelyihin. Laissa säädettäisiin missä tilanteissa työvuoron teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Tämä koskisi esimerkiksi tilanteita, joissa työnantaja haluaisi teettää työntekijällä työvuoroja työnteon keskeisiä ehtoja koskevassa selvityksessä ilmoitettujen viikonpäivien tai kellonaikojen ulkopuolella.
Lisäksi työvuoron peruuntuessa 48 tuntia ennen työvuoron alkua työntekijälle olisi maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuneesta haitasta. Muutos koskisi tilanteita, joissa tällaista korvausta tai palkkaa ei muutoin maksettaisi lain, työehtosopimuksen tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella. 

Ehdotetut muutokset tehtäisiin muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Lait tulisivat voimaan 1.8.2022. Ehdotukset on valmisteltu kolmikantaisesti. 

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 029 5047 372
erityisasiantuntija Elli Nieminen, p. 029 504 8247
hallitusneuvos Nico Steiner, p. 029 504 9001