Hyppää sisältöön

Hallitus teki periaatepäätöksen kansallisesta IPR-strategiasta

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 24.3.2022 14.15
Tiedote

Hallitus teki 24.3.2022 yleisistunnossaan periaatepäätöksen kansallisesta aineettomien oikeuksien strategiasta. Visiona on, että Suomessa on vuonna 2030 tehokkaasti innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä tukeva IPR-toimintaympäristö, joka kasvattaa taloudellista hyvinvointia ja kilpailukykyä siten, että perusoikeuksien toteutuminen ja eri yhteiskunnalliset intressit otetaan monipuolisesti huomioon.

Aineettomalla omaisuudella tarkoitetaan omaisuutta, joka ei ole fyysistä tai konkreettista. Se voi olla esimerkiksi tekninen keksintö, muoto tai brändi. Aineettomat oikeudet (IPR, engl. Intellectual Property Rights) suojaavat aineetonta omaisuutta. Aineettomia oikeuksia ovat siis esimerkiksi tekijänoikeus, mallioikeus, tavaramerkki ja patentti.

IPR-strategian tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus ehdottaa 15 toimenpidettä, joita ministeriöt sitoutuvat toteuttamaan vastuualueillaan vuosina 2022-2030 siinä määrin, kuin se on niiden resurssien puitteissa mahdollista. 

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa strategian täytäntöönpanon ohjausta ja koordinointia varten virkamiesohjausryhmän, joka raportoi puolivuosittain hallituksen osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmälle. Strategian toimenpiteiden toteuttamisen kannalta keskeiset sidosryhmät kytketään tiiviisti mukaan ohjausryhmän työhön ja strategian täytäntöönpanoon.

TEM käynnisti keväällä 2020 IPR-strategian valmistelun. Ministeriön asettama ohjausryhmä sai oman valmistelutyönsä päätökseen toukokuussa 2021. Periaatepäätöstä on valmisteltu yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, ulkoministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Tanja Müller, TEM, +358 295 04 7068
teollisuusneuvos Maija Lönnqvist, TEM, +358 295 04 7105
 

 
Sivun alkuun