Selvitys: Valtion ja alueiden välisillä siltasopimuksilla myönteisiä vaikutuksia alueiden kehittämiseen 

Valtio on solminut Lounais-Suomen, Kainuun, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon kanssa vuosina 2018–2020 siltasopimuksia, joissa molemmat osapuolet pyrkivät yhteistyössä tunnistamaan ja ratkomaan alueen kasvun pullonkauloja, erityisesti osaavan työvoiman saatavuutta. 28.9. julkaistun selvityksen mukaan sopimuksilla on ollut paljon myönteisinä koettuja vaikutuksia, kuten valtion ja alueiden yhteistyön tiivistymistä.

Siltasopimukset ovat aluekehittämisen kokonaisuudessa uusi työkalu, jonka malli on vielä vakiintumaton. Työ- ja elinkeinoministeriön MDI:ltä tilaamassa selvityksessä on arvioitu siltasopimusten toimintamallia, prosessia ja vaikutuksia. Lisäksi selvityksessä annetaan ehdotuksia toimintamallin kehittämiseksi ja uusien alueiden valintakriteereiksi.

Siltasopimukset lisänneet aluekehittämisen tavoitteellisuutta ja johdonmukaisuutta

Selvityksen perusteella myönteisenä pidettiin ministeriöiden ja alueen välistä yhteistyössä tehtävää ilmiöpohjaista ongelmanratkaisua, yhteisen tilannekuvan muodostamista ja asioiden edistämistä nopeammin, mitä tavanomaisesti olisi mahdollista. Siltasopimusten hankkeista suurin osa on keskittynyt tavoitteisiinsa nähden oikeanlaisiin asioihin, kuten saavutettavuuteen (liikennehankkeisiin), koulutukseen ja työvoiman saatavuuteen. Siltasopimusten ”virallisuus” on vaikuttanut niin, että tuloksia saadaan aikaan ja aluekehittäminen on ollut johdonmukaisempaa. Siltasopimukset eivät ole sitovia, mutta sopimuksellisuus on tehnyt toiminnasta tavoitteellisempaa. Positiivisena nähtiin myös alueiden yhteistoiminnallisuuden lisääntyminen.

”Valtion ja alueiden tiiviillä yhteistyöllä on ollut selvästi myönteisiä vaikutuksia alueiden kehittämiseen. Esimerkiksi työvoiman saatavuus on selvityksen mukaan Lounais-Suomessa parantunut ja työttömiä on työllistynyt odotettua enemmän. Juuri tällaisia työllisyysvaikutuksia siltasopimuksilla on tavoiteltu”, siltatyöryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen toteaa.

Tutkimusaineistosta nousi esiin myös siltasopimusten vaikuttavuuteen liittyviä haasteita, kuten lisärahoitusresurssien vähäisyys, kiireellinen aikataulu, strategisen työn puutteellisuus, vaikuttavuuden arviointi ja heikot saavutukset saavutettavuuteen liittyvien asioiden osalta. Siltasopimusmenettelyltä kaivattiin lisää selkeyttä ja raameja, kuten myös ketteryyttä ja joustamista.

Siltasopimusten toimintamallin kehittämisehdotukset ja suositukset

Tutkimuksen lopputuloksena ehdotetaan viittä käytännön toimenpidettä siltasopimusmenettelyn kehittämiseksi: 

1. Fokuksen tarkempi rajaaminen alueella.
2. Alueiden ja valtion edustajien roolien ja vastuiden selkeä määrittely siltasopimusmenettelyn aikana.
3. Keskeisten siltasopimustavoitteiden listaaminen alueittain, sopivien seurantamittareiden kehittäminen ja niiden tarkastelu 6 kk välein.
4. Rahoituskokonaisuuden selkeyttäminen ja korvamerkityn rahan maksaminen siltasopimuskokonaisuuden toteuttamisen mahdollistamiseksi.
5. Siltasopimusmallin rakentaminen siten, että se kannustaa ja motivoi kaikkia alueita sekä oman alueen kehittämiseen että yhteistyöhön muiden alueiden kanssa.

Selvityksessä esitetään, että tulevaisuudessa mallia sovellettaisiin sekä positiivisen että negatiivisen rakennemuutoksen alueilla. Selvityksessä aluevalinnat suositellaan tehtäväksi työllisyyteen liittyvien tilastojen vertailulla maakunnittain, huomioiden avointen työpaikkojen määrä, kohtaanto ja rekrytointivaikeuksia kokevien yritysten määrä.

”Selvityksestä saadut myönteiset vaikutukset osoittavat, että siltasopimusten kaltaiselle menettelylle on tilausta jatkossakin. Ministeriö sai nyt tehdystä arvioinnista hyviä kehittämisideoita ja pohjamateriaalia aluekehittämisen välineistöä koskeviin jatkopohdintoihin”, valtiosihteeri Tiilikainen toteaa.

Tutkimuksen toteutus

Siltasopimuksia on toistaiseksi tehty neljä, Lounais-Suomessa (2018–2019) sekä Pirkanmaalla, Kainuussa ja Pohjos-Savossa (2019–2020). Arviointia varten kerättiin kokemuksia ja havaintoja kaikilta siltasopimusalueilta. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistoanalyysiä, asiantuntijahaastatteluita ja kyselyitä alueiden ja valtionhallinnon edustajille. Ainoastaan Lounais-Suomen osalta tehtiin tilastollinen tarkastelu siltasopimusmenettelyn vaikutuksista, sillä muilla alueilla sopimusprosessi on vielä kesken. Tutkimuksen lopulla järjestettiin eri toimijat yhteen kokoava työpaja. 

Lisätiedot: 
valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen, TEM, p. 029 553 0303
erityisasiantuntija Pirkko Jukka, TEM, p. 029 504 8981
johtava asiantuntija Mikko Valtakari, MDI, p. 040 569 1568