Hyppää sisältöön

Uusi asetus tehostaa EU:n mahdollisuuksia puuttua kolmansien maiden tukiin, jotka vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 12.1.2023 16.26
Tiedote

Komissiolla on jatkossa laajat tutkintaoikeudet kolmansien maiden tukien vaikutuksiin sisämarkkinoilla. Lisäksi komissiolle tulee ennakkoilmoittaa suurimmat yrityskaupat ja julkiset hankinnat. Tavoitteena on turvata yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n sisämarkkinoilla. Asetus tuli voimaan 12.1.2023 ja sen soveltaminen alkaa vaiheittain.

EU:n säännöt eivät ole tähän asti mahdollistaneet riittävää puuttumista kolmansista maista annettuihin valtiontukiin, jotka vääristävät sisämarkkinoiden toimintaa. Esimerkiksi EU:n valtiontukisäännöt asettavat rajat EU:n jäsenvaltioiden myöntämille tuille, mutta kilpailun vääristymiin ei ole ollut mahdollista puuttua, kun tuen myöntäjänä on EU:n ulkopuolinen maa. 

”On tärkeää, että kaikkia yrityksiä koskevat samat säännöt ja kilpailu on entistä reilumpaa sisämarkkinoilla. Nyt voimaan tullut asetus antaa komissiolle laajat toimivaltuudet tutkia kolmansien maiden myöntämien tukien vaikutuksia EU:n sisämarkkinoilla”, työministeri Tuula Haatainen sanoo. Komissio voi tutkia kolmansien maiden tukien kilpailua vääristäviä vaikutuksia sisämarkkinoilla oma-aloitteisesti kaikenlaisissa markkinatilanteissa. 

Lisäksi voimaan tulee ennakkoilmoitusmenettely, joka koskee kaikkein suurimpia ja potentiaalisesti eniten kilpailua vääristäviä julkisia hankintoja ja yrityskauppoja, joihin liittyy EU:n ulkopuolisen maan taloudellista tukea. Asetuksen piiriin kuuluvat laajasti erilaiset tukitoimenpiteet, kuten lainat ja takaukset, pääomitukset ja verotuksen kautta myönnetyt tuet. 

Ennakkoilmoitettavaa kauppaa ei saa toteuttaa ennen komission päätöstä

Komissiolle tulee jatkossa ennakkoilmoittaa yrityskaupoista ja kolmansien maiden taloudellisista panoksista, jos kaupan EU:sta kertynyt liikevaihto ylittää 500 miljoonaa euroa.* Lisäksi kaupan osapuolten on täytynyt saada taloudellisia panoksia kolmansilta mailta yhteensä vähintään 50 miljoonaa euroa edeltävän kolmen vuoden aikana.

Julkisissa hankinnoissa komissiolle tulee ennakkoilmoittaa kolmansien maiden taloudellisista panoksista, jos hankinnan ennakoitu arvo on vähintään 250 miljoonaa euroa. Lisäksi tarjoajayrityksen tai sen alihankkijoiden on täytynyt saada yhteensä vähintään neljä miljoonaa euroa taloudellisia panoksia kolmansilta mailta edeltävän kolmen vuoden aikana. Ilmoitusvelvoite koskee yrityksiä, joiden ilmoituksen hankintayksikkö toimittaa komissiolle. 

Ennakkoilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaa yrityskauppaa tai julkista hankintaa ei saa toteuttaa ennen komission päätöstä. Jos kolmannen maan myöntämän tuen haitalliset kilpailuvaikutukset ovat suuremmat kuin tuen mahdolliset myönteiset vaikutukset, komissio voi edellyttää yritykseltä sitoumuksia tai määrätä rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Komissio voi määrätä yrityksille uhkasakkojen lisäksi sakkoja esimerkiksi, jos yritys ei noudata komission antamaa päätöstä.

Komissio voi lisäksi kieltää tukea saaneen keskittymän tai julkisen hankintasopimuksen tekemisen tukea saaneen tarjoajan kanssa 

Säännöt turvaavat myös suomalaisille yrityksille tasapuoliset mahdollisuudet sisämarkkinoilla

Suomalaisten yritysten tulee huomioida asetuksen velvoitteet niin yrityskaupoissa kuin julkisissa hankinnoissa. Lisäksi hankintayksiköille asetetaan velvollisuuksia esimerkiksi tukien tutkintaan liittyvien asiakirjojen toimittamisesta komissiolle. Asetuksen ilmoituskynnysarvot ovat verrattain korkeat, joten suomalaisten yritysten ennakkoilmoitusten arvioidaan jäävän melko vähäiseksi. Komissio voi kuitenkin oma-aloitteisesti puuttua julkisiin hankintoihin ja yrityskauppoihin myös kynnysarvot alittavissa tapauksissa. 

Uuden valvontavälineen arvioidaan hyödyttävän EU-alueella toimivia suomalaisia yrityksiä, sillä sen avulla voidaan turvata tasapuoliset toimintaolosuhteet ja edistää reilua kilpailua sisämarkkinoilla.

Asetuksen soveltaminen alkaa vaiheittain

Ennakkoilmoitusvelvoitetta aletaan soveltaa yhdeksän kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta eli 12.10.2023. Asetusta aletaan muutoin soveltaa pääosin kuuden kuukauden kuluttua voimaantulosta eli 12.7.2023 lähtien.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi vuoden 2023 alkupuolella, missä määrin kansallista lainsäädäntöä on tarvetta muuttaa asetuksen voimaantulon seurauksena. Kansallisessa lainsäädännössä tulee ainakin määritellä kansallinen viranomainen tai viranomaiset, jotka avustavat komissiota tarkastuksissa Suomessa ja tekevät tarkastuksia komission pyynnöstä.

Lisätiedot:
kaupallinen neuvos Olli Hyvärinen, p. 0295 047 026
hallitusneuvos Virve Haapajärvi, p. 0295 047 027

*Tiedotteeseen tarkennettu 13.1.2023, että 500 miljoonan euron raja koskee kaupan EU:sta kertynyttä liikevaihtoa.

 
Sivun alkuun