Valtioneuvosto antoi eduskunnalle kantansa sisämarkkinoiden hätäapuvälineestä

Sisämarkkinoiden hätäapuvälineen tavoitteena on vahvistaa sisämarkkinoiden varautumista ja toimintaa kriisitilanteissa. Ehdotuksen sisältyy muun muassa yhteistyön ja tiedonvaihdon parantamista sekä yhteishankintoja ja varastointivelvollisuuksia. Valtioneuvosto tukee kriisinsietokyvyn ja koordinaation vahvistamista, mutta esittää myös tiettyjä varauksia.

Valtioneuvosto antoi eduskunnalle kantansa komission ehdotuksesta u-kirjelmässä 27.10.2022.

Komissio julkaisi syyskuussa 2022 ehdotuksen sisämarkkinoiden hätäapuvälinettä koskevaksi lainsäädäntöpaketiksi. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden toiminta eli tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus kriisitilanteissa. Ehdotuksen taustalla on koronapandemia, jonka aikana yritykset ja kansalaiset kärsivät rajojen sulkemisesta ja toimitushäiriöistä sisämarkkinoilla.

”Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotuksen tavoitteita. Toimien on kuitenkin oltava oikeasuhtaisia ja jäsenvaltioilla tulee olla vastuu omasta varautumisestaan. Kansallisen huoltovarmuusjärjestelmämme perusperiaatteet on voitava säilyttää eikä sen toimintaa saa heikentää”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Komissio ehdottaa yhteisiä keinoja kriisitilanteisiin

Komission tavoitteena on vahvistaa EU:n kriisinsietokykyä ja sisämarkkinoiden varautumista erityyppisiin kriiseihin sekä kysynnän ja tarjonnan häiriöihin. Hätäapuväline mahdollistaisi nopean reagoinnin sisämarkkinoiden toimintaa uhkaaviin hätätilanteisiin ja kriiseihin. Kriisin hoitamiseen tarvittavien kriittisten tuotteiden saatavuus voitaisiin varmistaa esimerkiksi yhteishankinnoin.

Ehdotus vahvistaisi tiedonvaihtoa, koordinaatiota, yhteistyötä ja solidaarisuutta EU:ssa, kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön toimia kriisitilanteessa. Komission ehdotukseen sisältyy myös keinoja, joilla parannettaisiin kansalaisten, kuluttajien ja talouden toimijoiden tiedonsaantia hätätilassa sekä kansallisella että EU:n tasolla. 

Pakettiin kuuluu lisäksi asetus- ja direktiiviehdotus, jolla voitaisiin poiketa yhdenmukaistetuista tuotesäännöistä hätätilan aikana. Tavoitteena on turvata ja nopeuttaa muun muassa koneiden, laitteiden, henkilösuojainten, lannoitteiden ja rakennustuotteiden saatavuutta markkinoilla.

Valtioneuvosto tukee ehdotuksen tavoitteita tietyin varauksin

Valtioneuvosto tukee ehdotuksen tavoitetta vahvistaa EU:n kriisinsietokykyä sekä toimia koordinaation ja yhteistyön tehostamiseksi jäsenvaltioiden ja komission välillä. Valtioneuvosto kannattaa myös EU:n yhteishankintoja.

Komission ehdotukseen sisältyy toimia, joiden tavoitteena on turvata strategisten tuotteiden ja palveluiden saatavuus valmiustilan aikana. Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti ehdotettuihin jäsenvaltioille pakollisiin varastointivelvoitteisiin ja kiinnittää kriittistä huomiota talouden toimijoihin kohdistuviin voimakkaisiin markkinainterventioihin. Mahdollisia tuotteiden tai palveluiden saatavuusongelmia voidaan valtioneuvoston mukaan ehkäistä tehokkaimmin markkinalähtöisesti.

Valtioneuvoston mukaan ehdotuksen suhdetta EU:n muihin säännöksiin kriisivarautumisesta sekä kansallisiin huoltovarmuusjärjestelmiin tulee selventää. On varmistettava, ettei EU-sääntely heikennä kansallisen huoltovarmuusjärjestelmän toimivuutta. Jäsenvaltiolla tulee jatkossakin olla vastuu omasta varautumisestaan. Kriisin määritelmää tulee tarkentaa koskemaan vain poikkeuksellista kriisitilannetta, ja valmius- ja hätätila pitää voida ottaa käyttöön tarkoin rajatuin ehdoin. 

Eduskunta päättää Suomen lopullisen kannan

Valtioneuvoston U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä ja vaikutuksista sekä valtioneuvoston kanta asiaan. Eduskunta muodostaa sen pohjalta Suomen kannan komission ehdotukseen.

Asetusehdotusta käsitellään tällä hetkellä EU:n neuvostossa sekä Euroopan parlamentissa. Kun molemmat ovat muodostaneet kantansa, ne aloittavat kolmikantaneuvottelut komission kanssa. Neuvotteluissa sovitaan alustavasti asetuksen tekstistä, jonka nämä kolme toimielintä vielä hyväksyvät työjärjestyksensä mukaisesti. 

Lisätiedot: 
työministerin erityisavustaja Emily Strohm, p. 0295 047 160
johtava asiantuntija Hannele Timonen, TEM, p. 0295 047 141