Vuodenvaihteen muutoksia TEM:n hallinnonalalla
Olemme koonneet työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan vuodenvaihteen muutokset yhteen.
AV-alan tuotantokannustin sai jatkon
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustinta jatketaan Business Finlandin tukiohjelmana vuosina 2024-2026. Tuotantokannustin on enintään 25 prosentin maksuhyvitys Suomessa toteutetun tuotannon kustannuksista. Kannustimella pyritään lisäämään kansainvälistä kiinnostusta Suomea kohtaan tuotantomaana sekä edistämään suomalaisten yritysten kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. Hallitus antoi asetuksen aiheesta 21.12.2023 ja se astuu voimaan 1.1.2024.
Tukiohjelmalla on ollut keskeinen merkitys audiovisuaalisen toimialan kansainvälistymiselle ja se on muun muassa helpottanut suomalaisten yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan kansainvälisiin yhteistuotantoihin.
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin | Business FinlandLinkki toiselle sivustolle
Hyvityssakkojen enimmäismäärät tarkistettu
Valtioneuvosto antoi 14.12.2023 asetuksen, jolla tarkistetaan työehtosopimuslaissa tarkoitettujen hyvityssakkojen enimmäismäärät vastaamaan rahan arvon muutosta.
Hyvityssakkojen määrät tulee työehtosopimuslain mukaan tarkistaa asetuksella kolmen vuoden välein. Tarkistus ei liity hallitusohjelmassa kirjattuihin lakihankkeisiin.
Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.
ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen maksut vuonna 2024
Valtioneuvosto antoi 21.12. asetuksen ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen maksuista vuodelle 2024. Asetuksen sisältö vastaa pääosin aiempaa maksuasetusta. Asetuksen omakustannusarvoa alempina perittäviä maksuja koskevaan kohtaan sekä maksutaulukkoon tulee muutamia muutoksia. Asetus on voimassa koko vuoden.
Julkisissa hankinnoissa sovellettavien hankintojen EU-kynnysarvot nousevat 1.1.2024
Euroopan komissio on tarkistanut julkisissa hankinnoissa sovellettavia hankintojen EU-kynnysarvoja. Muutokset johtuvat Maailman kauppajärjestön (WTO) GPA-sopimuksesta (Government Procurement Agreement). Komissio tarkistaa EU-kynnysarvot vastaamaan GPA-sopimusta kerran kahdessa vuodessa.
Kansallisiin kynnysarvoihin komission tekemillä päivityksillä ei ole vaikutusta.
Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite on 13,5 % myös ensi vuonna*
Muutos lakiin uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä alentaa vuoden 2024 jakeluvelvoitteen 13,5 prosenttiin. Velvoite pysyy näin samalla alennetulla tasolla kuin vuonna 2023. Ilman lakimuutosta jakeluvelvoite olisi noussut vuoden 2024 alusta 28 prosenttiin.
Lisäksi vuoden 2024 lisävelvoite alennetaan kahteen, ja vuoden 2025 lisävelvoite kolmeen prosenttiyksikköön. Muutoksilla pyritään hillitsemään liikennepolttoaineiden hintojen nousua.
Hallitus antaa syksyllä esityksen vuosien 2025–2027 jakeluvelvoitteesta. Velvoitetta nostetaan hallitusohjelman mukaisesti maltillisesti asteittain niin, että vuonna 2025 se on 16,5 prosenttia, 19,5 prosenttia vuonna 2026 ja 22,5 prosenttia vuonna 2027. Ns. kehittyneimpien jakeiden lisävelvoite nousee nykyisestä kahdesta prosentista vuonna 2025 kolmeen ja vuonna 2026 neljään prosenttiin.
Tiedote 9.10.2023: Lakiesitys: Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite 13,5 % myös ensi vuonna
Energiavirastolle lisäaikaa sähköhyvityksen korjaushakemuksien käsittelyyn, ja sähköyhtiöille korvausten hakuun Valtiokonttorilta*
Eduskunnan hyväksymät muutokset takautuvasti maksettavasta väliaikaisesta sähköhyvityksestä annetun lakiin ja siihen liittyvien lakeihin varmistavat, että Energiavirastolla on riittävästi aikaa käsitellä sille tehdyt hakemukset sähköhyvityksen maksatuksessa tapahtuneen virheen korjaamisesta, ja että sähköyhtiöt kykenevät edelleen hakemaan Valtiokonttorilta korvausta maksamistaan sähköhyvityksistä.
Lakiin lisätään määräaika 15.1.2024, johon mennessä loppukäyttäjän tulee tehdä sähköhyvityksen maksatuksessa tapahtunutta virhettä koskeva korjaushakemus Energiavirastolle.
Sähköyhtiön tulee hakea viimeistään 31.5.2024 valtion varoista maksettavaa korvausta Valtiokonttorilta Energiaviraston päätöksen perusteella maksamastaan sähköhyvityksestä. Valtiokonttorin tulee maksaa korvaukset sähköyhtiöille kokonaisuudessaan viimeistään 30.6.2024.
Päästökauppalain soveltamisala myös meriliikenteeseen*
Uusi päästökauppalaki ja muutos biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annettuun lakiin kumoavat nykyisen päästökauppalain ja lain lentoliikenteen päästökaupasta. Muutoksilla toteutetaan kansallisesti EU:n päästökauppadirektiivin uudistusta. Muutokset ovat vastaus EU:n päästövähennystavoitteiden kiristymiseen.
Päästökauppalain soveltamisalaa laajennetaan ja täsmennetään vastaamaan direktiivimuutoksia. Maksutta myönnettävien päästöoikeuksien määrää vähennetään. Lain soveltamisala laajenee kattamaan laitosten ja lentoliikenteen lisäksi myös meriliikenteen. Tähän asti EU:n yleisen päästökaupan piiriin ovat kuuluneet suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne.
Päästökauppa unionitason keskeisin politiikkatoimi päästövähennysten saavuttamiseksi. Uudella lailla vahvistetaan päästövähennysten saavuttamista edistävää taloudellista ohjausta. Myös päästökauppatulot kasvavat päästökauppadirektiivin muutosten myötä.
Tiedote 13.10.2023: Hallituksen esitys uudeksi päästökauppalaiksi eduskuntaan
Uusiutuvien polttoaineiden kestävyyslakiin muutoksia*
Muutos biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annettuun lakiin (kestävyyslaki) korjaa kestävyyslain sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (sähköverolaki) välillä vallitsevan epäjohdonmukaisuuden. Lisäksi lailla pannaan täytäntöön useita uusiutuvan energian direktiivin kohtia, joiden täytäntöönpanossa on Euroopan komission Suomelle antaman perustellun lausunnon mukaan ollut puutteita.
Laissa määritellään kestävyyskriteerit uusiutuville polttoaineille. Kestävyyslain soveltaminen perustuu muualla lainsäädännössä säädettyihin velvoitteisiin, kuten jakeluvelvoitteeseen, päästökauppaan ja verotukseen.
Biokaasu säädettiin valmisteveron alaiseksi tuotteeksi lämmitys- ja työkonekäytössä vuoden 2023 alussa. Lämmitys- ja työkonebiokaasun veroedun edellytyksenä on kestävyyden osoittaminen. Kestävyyslakiin lisätään viittaus sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin, jotta myös lämmitys- ja työkonebiokaasun tuottajat voisivat osoittaa Energiaviraston hyväksymällä kestävyysjärjestelmällä tuottamansa biokaasun kestävyyden.
Lakimuutokseen sisältyy myös kevennetyt kestävyysvaatimukset alle 2 MW:n biokaasulaitoksille Toiminnanharjoittajan ei tarvitsisi osoittaa käytettyjen raaka-aineiden alkuperää ja kasvihuonekaasupäästövähennystä koskevien kriteerien täyttymistä, jos biokaasua käytetään lämmitykseen laitoksessa, jonka kokonaislämpöteho on alle 2 MW. Toiminnanharjoittajan ei myöskään tarvitse liittää kestävyysjärjestelmän hyväksymistä koskevaan hakemukseen todentajan lausuntoa, mikäli alle 2 MW:n laitoksessa käytetään vain jätteistä, tähteistä, syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta tai lignoselluloosasta tuotettua biokaasua.
Kestävyysjärjestelmän hyväksyminen edellyttää tiettyjen laadullisten kriteerien täyttymistä ja toiminnanharjoittajan vuosittaista raportointia tuotetusta ja käytetystä biokaasusta.
Tiedote 12.10.2023: Uusiutuvien polttoaineiden kestävyyslain muutosesitys eduskuntaan
*Lisätty tiedotteeseen 29.12.2023 klo 9.00