Mittarimme kertoo kylmät ja kuumat ammatit
Lämpömittarin lukeman, eli ammattibarometrin tulosten, tulisi heijastua koulutusta järjestävien tahojen opetustarjontaan. Ammattibarometrin astelukuja pitäisi tarkkailla myös kotikatsomoissa. On tärkeää, että ammattibarometriarvio saavuttaa ihmiset, jotka ovat valitsemassa ammattia tai vaihtamassa alaa.
Ammattibarometrin tulokset vahvistavat tiedossamme ollutta käsitystä useita toimialoja koskettavasta työvoimapulasta
Pulaa potevat kaikki Suomen maakunnat. Ja näyttää siltä, että työvoiman saatavuusongelmat ovat vain pahentuneet verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Eri alueille tekeillä ja suunnitteilla olevilla investoinneilla on myös vaikutusta. Barometrihan rakentuu sekä ilmoitettujen työpaikka- ja työnhakijatietojen että alueellisen laadullisen arvioinnin pohjalta.
Tuoreimpaan ammattibaroon heijastuvat edelleen koronarajoitukset. Yhtäältä se, että terveydenhuolto joutui resursoimaan voimiaan vakavaan tartuntatautiin ja toisaalta se, että etätyö lopetti työmatkat kertaheitolla. Lisäksi marama-alat (matkailu-, ravitsemus- ja majoitusalat) ovat olleet rajoitusten ja itsekontrollin piirissä. Rajoitukset ovat saaneet lomautetun ja irtisanotun työvoiman liikkeelle kohti muita aloja. Sote-alaa vaivaa erityisesti eläköityminen.
Työvoimapula on pahentunut aloilla, alueilla ja ajassa
Katsauksesta toiseen listan kärjessä olevat ylikysyntäalat kertovat yhtäältä elinkeinorakenteen muutoksesta ja toisaalta antavat kuvaa työvoimastamme, sen ikä- ja ammattirakenteesta.
Koko kansantalouden näkökulmasta katsottuna ammattibarometri antaa meille tietoa yhden tuotannontekijän – työvoiman – varannosta. Taloustieteessä tuotannontekijät jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään: työvoima, pääoma ja luonnonvarat. Nykyisin puhutaan myös osaamisesta tuotannontekijänä, joka on sekä inhimillistä aineetonta pääomaa että fyysistä soveltavaa työtä, jota ei tehdä tuotantolaitteilla. Myös tieto, tutkimus ja teknologia voidaan katsoa tuotannontekijöiksi, vaikkakin nämä ovat inhimillisen työpanoksen aikaansaannoksia, eikä niinkään alkuaineita.
Ammattibarometrin keskeinen viesti meille onkin taitojen ja osaamisen lämpömittari, jonka asteluvun tuottaa työnantajien tarpeet tuotantoprosesseissa. Lämpömittarin lukeman tulisi heijastua koulutusta järjestävien tahojen opetustarjontaan ja mittarin astelukuja pitäisi tarkkailla myös kotikatsomoissa.
On tärkeää, että ammattibarometriarvio saavuttaa ihmiset, jotka ovat valitsemassa ammattia tai vaihtamassa alaa
Barometrin tuottama tieto kannattaa ottaa vakavasti. Sen tulisi vaikuttaa kaikkien talouden toimijoiden päätöksiin, niin poliittisissa pöydissä, opinahjojen koulutussuunnittelussa, työmarkkinaratkaisuissa kuin ruohonjuuritasolla työpaikoilla ja työntekijöiden keskuudessa. Ei ole kenenkään etu, ettei työvoiman osaaminen reagoi elinkeinorakenteen muutokseen. Jotta pitkäaikaistyöttömyyttä ja työvoimapulaa voidaan ennaltaehkäistä, ammatillista liikkuvuutta sekä työhyvinvointia on edistettävä aktiivisesti. Tiedämme, että osaajapulaan vastaaminen työperäisellä maahanmuutolla on hidasta, eikä aina toteudu siinä mittakaavassa kuin toivotaan.
Työmarkkinoiden post-korona-aika on alkanut
Tulorekisterin ansiotulojen sekä työeläkelaitosten vakuutusmaksutulojen mukaan talouden palkkasumma on kirinyt vuoden 2019 kiinni jo 2020, ja kiipeää yhä korkeammalle, vaikka samaan aikaan lomautukset ovat olleet ennätystasolla. Korkean osaamisen taidoilla näyttää olevan paljon kysyntää, ja osaajista kilpaillaan paremmilla työehdoilla ja palkoilla. OECD-maiden vertailussa Suomen työmarkkinoilla kiinnostus kohdistuu korkeasti koulutettuihin enemmän kuin esim. muissa Pohjoismaissa. Tämän perusteella on siis kiire saavuttaa julkilausuttu koulutuspoliittinen tavoite, että puolet väestöstä olisi korkeakoulutettuja.
Mutta ei missään tapauksessa pidä vähätellä tekevien käsien ammattitaitoa. Esimerkiksi rakennus- ja logistiikka-aloilla tarvittaisiin kipeästi lisää ammattitaitoista työvoimaa – sote-sektorista puhumattakaan. Työvoimapula tuottaa todennäköisesti paitsi korkeamman arvostuksen näille ammattinsa taitajille, myös paremmat työehdot.
Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri