TEM-analyysi: Kilpailukieltosopimuksia tehdään hieman aiempaa vähemmän – tietoisuutta lakimuutoksista pitää lisätä
Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt, miten uudistettu lainsäädäntö on vaikuttanut palkansaajien kilpailukieltosopimuksiin. Selvitys osoittaa, että kilpailukieltoja tehdään hieman aiempaa vähemmän ja niiden tekemistä harkitaan aiempaa tarkemmin. Suunta on se, mihin lakimuutoksilla pyrittiinkin.
Kilpailukieltosopimuksia koskevat lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2022 alussa. Työnantajan velvollisuutta maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvausta laajennettiin koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Muutosten tavoitteena oli vähentää laissa säädettyjen edellytysten vastaisia kilpailukieltosopimuksia erityisesti ehkäisemällä ennalta niiden tekemistä.
Palkansaajat tuntevat kilpailukieltosopimukset huonosti
Eduskunta edellytti lainsäädäntömuutosten hyväksymisen yhteydessä, että niiden vaikutuksia kilpailukieltosopimusten käyttöön selvitetään.
Selvitystä varten työ- ja elinkeinoministeriö kokosi tietoja kilpailukieltosopimuksista palkansaajilta, työnantajilta ja luottamushenkilöiltä syksyllä 2023. Tietoja kerättiin Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK), keskusjärjestö STTK:n, keskusjärjestö Akavan, Suomen Yrittäjien sekä Elinkeinoelämän keskusliiton tekemien kyselyjen yhteydessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrissa.
Huomionarvoista on, että iso osa vastaajista ei osannut vastata kilpailukieltosopimusten käyttöä koskeviin kysymyksiin. Tämä osoittaa, että tietoa sopimuksista ja niitä koskevista lainsäädännön muutoksista tarvitaan lisää.
Eniten kilpailukieltosopimuksia on ylimmällä johdolla, miehillä ja yksityisellä sektorilla työskentelevillä. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöistä kilpailukieltosopimuksia on vain harvoilla. Kiellon kesto on useimmin yhdestä kuuteen kuukautta.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM, p. 029 504 7297
Johtava asiantuntija Seija Jalkanen, TEM, p. 029 504 8952