Digitaalinen siirtymä ei ole automaattisesti vihreää

Isot kehitystrendit, kuten digitalisaatio ja ilmastonmuutoksen torjunta, vaikuttavat jokaisen yrityksen toimintaan. Digitalisaation avulla voidaan edistää vihreää siirtymää, mutta automaattisesti nämä kaksi teemaa eivät kytkeydy yhteen. Vihreästä siirtymästä puhuttaessa meidän tulisi myös pelkkien negatiivisten vaikutusten vähentämisen lisäksi siirtyä puhumaan aktiivisesta kädenjäljestä − mitä hyvää organisaationi tuottaa ympärilleen?

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä linkitetään usein yhteen, mutta digitalisaatio ei automaattisesti edistä vihreää siirtymää. Itse asiassa digitalisaation päästöistä puhutaan melko vähän ottaen huomioon, että sen päästöt ylittävät nykyään jopa lentoliikenteestä aiheutuneet päästöt.

Jotta voimme puhua aidosti digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä yhdessä, kestävyyden tulee olla digikehitystä läpileikkaava teema. Tämä vaatii kolmen näkökulman aktiivista huomiointia: 1. onko digiratkaisut tuotettu kestävästi ja 2. käytetäänkö niitä kestävästi ja 3. tavoitellaanko niiden käytöllä kestävämpää maailmaa. 

Tekoäly 4.0 -ohjelmassa puhumme luontoälykkäästä digitalisaatiosta, jossa nämä näkökulmat huomioidaan. Monella yrityksellä saattaakin olla edessä digitaalisten prosessien uudistaminen luontoälykkäällä tavalla.

Hiilijalanjäljen tarkastelu ei enää riitä - Millaisen kädenjäljen yrityksesi jättää maailmaan?

Hiilijalanjäljen pienentämiseen on tartuttu tiukalla otteella valtioissa, kaupungeissa, yrityksissä ja yksilötasolla. Seuraavaksi meidän on tärkeää siirtyä miettiä, millaisia positiivisia vaikutuksia toiminnallamme voi olla ekosysteemeihin ja ympäristöön − eli kädenjälkeämme ympäristöön.

Hiilikädenjälki tarkoittaa esimerkiksi sitä positiivista vaikutusta, joka saadaan aikaan, kun autetaan toista tahoa pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Monella yrityksellä oma hiilijalanjälki saattaa olla vain pieni osa arvoketjun kokonaisjalanjäljestä, ja suurin osa voi syntyä toimitusketjun tai asiakkaiden taholta. Jos yritys pystyy kehittämään tuotettaan siten, että asiakkaat voivat sen avulla pienentää hiilijalanjälkeään, yritykselle syntyy kädenjälkeä.

Kädenjälki ei ole uusi idea, mutta nyt kun maailma etsii kiihkeästi ratkaisuja nopeasti kiihtyvään ilmastomuutokseen, on se noussut korkealle ratkaisujen arvoasteikossa. Suomi on kädenjäljen kehittämisessä ja käyttöönotossa kansainvälisesti edelläkävijä.

Suomalaisilla yrityksillä on nyt se kuuluisa tuhannen taalan paikka luoda itselleen uusia markkinoita ja päästä mukaan yhä useampiin globaaleihin arvoketjuihin. Ratkaisuilla, joilla asiakkaat voivat parantaa asemiaan markkinoilla, joita kestävän kehityksen periaatteet yhä vahvemmin määrittävät, on valtava kysyntä. 

Myös rahoitusta, olipa se lainaa, sijoituksia tai julkista tukea, on yhä vaatimattomammin saatavilla, jos kestävälle toiminnalle ei ole näyttöä. Kädenjälki vie kestävyyden uudelle tasolle ja tulemme parin vuoden sisällä näkemään, että se huomioidaan myös kansainvälisten kestävyyskriteerien kirjossa.

Ilmaston lisäksi huomioitava sosiaalinen vastuu

Kuten olemme hiilineutraaliustavoitteiden kanssa huomanneet, kunnianhimoiset tavoitteet kirittävät meitä hyviin tuloksiin. Siksi kunnianhimomme kädenjälkemme kanssa ei saa rajoittua pelkästään hiilikädenjälkeen, vaan meidän tulee mieltää vaikutuksemme yhteiskuntaan ja maailmaan sitä laajemmin.

Ilmastotoimia ei voida tehdä sosiaalisen kestävyyden, eli esimerkiksi ihmisoikeuksien, kustannuksella. Jos ilmastotoimet luovat ohituskaistan ihmisoikeuksille saatamme päätyä yhteiskuntaan, joka ei palvele ihmisiä niin kuin sen pitäisi – tasa-arvoisesti ja jokaiselle mahdollisuuksia luoden. Kysymys sinulle lukija: mitä sosiaalisen kestävyyden kädenjälki voisi tarkoittaa organisaatiossasi? 

Yrityksille taloudellinen kestävyys on myös korvaamattoman tärkeä. Ilman kannattavuutta ja tuottavuutta on mahdoton toimia. Edessämme on suuri systeeminen muutos. Monta asiaa on osattava tuoda yhteen ja muokattava niistä optimaalisia ratkaisuja. Mutta jos on tahtoa, niin tiekin löytyy. Nyt tarvitaan johtajuutta ja tekemisen meininkiä! 

Cristina Andersson, Airawise Oy
Tekoäly 4.0 -ohjelman ohjausryhmän jäsen ja vihreä siirtymä -alatyöryhmän puheenjohtaja

Tekoäly 4.0 -kolumnisarjassa julkaistaan ohjelmassa mukana olevien henkilöiden kirjoituksia ajankohtaisista tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvistä aiheista. Kolumneissa esitetyt mielipiteet edustavat kirjoittajan kantaa. Lue TEM:n sivuilta lisää Tekoäly 4.0 -ohjelmasta.