Finnveran vienninrahoitukselle kansainvälisessä arvioinnissa hyvä arvosana
Työ- ja elinkeinoministeriö on toteuttanut arvioinnin julkisten vientiluottojen ja -takuiden kysynnän ja vastuiden kasvuun sekä sen aiheuttamaan riskiin valtiontaloudelle. Arvioinnin on tehnyt ulkopuolinen ja riippumaton kansainvälinen tutkijaryhmä, jolla on vahva kokemus viennin rahoituksesta.
Suomen elinkeinorakenteen vuoksi vientimme keskittyy vahvasti muutamalle toimialalle, mikä korostaa Finnveran riskinhallintajärjestelmän merkitystä. Lisäksi yksittäiset vientikaupat voivat olla hyviä suuria, esimerkiksi risteilijätilaukset.
Raportin mukaan Finnveran Suomessa toteuttama vienninrahoitusjärjestelmä on korkeatasoinen. Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan Finnveran riskien ja vastuiden hallinta ovat kansainvälisesti vertaillen erinomaisella tasolla, josta muut vienninrahoituslaitokset ottavat mallia.
Riskien hallintaa pidetään yhtä hyvänä kuin mitä ovat kaupallisten pankkien parhaat käytännöt. Finnvera hallitsee riskejä sekä huolellisella analyysillä luottoja myönnettäessä että vastuukannan tilannetta jatkuvasti seuraten. Finnvera on toiminut innovatiivisesti ja tuonut markkinoille kysyntää vastaavia uusia tuotteita ja palveluprosesseja.
Asiantuntijaraportti esittää myös suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Näistä useimmat asiat ovat jo edenneet raportin esittämään suuntaan. Suosituksena oli kehittää toiminnan vaikuttavuusarviointia, johon Finnvera ja ministeriö ovat kohdentaneet jo toimenpiteitä. Asiakkaat toivovat myös Finnveran osallistuvan nykyistäkin enemmän heidän myyntineuvotteluihinsa maailmalla.
Merkittävin yksittäinen suositus koskee suoraan ulkomaiseen luotonantoon ryhtymistä. Tämä suositus perustuu siihen, että monet Finnveran kaltaiset toimijat maailmalla suunnittelevat samaa. Vientikauppojen suorana luotonantajana Finnveran nykyinen toimintamalli muuttuisi merkittävästi, jos yhtiö tekisi luottosopimuksen suoraan ulkomaisten ostajayritysten kanssa. Ministeriö selvittää asiaa tarkemmin yhteistyössä Finnveran kanssa tämän vuoden aikana.
Raportti suosittelee, että ministeriö määrittäisi yksityiskohtaisemman vienninrahoitusstrategian ja kohdentaisi Finnveran toimintaa vahvemmin innovaatioihin tai korkean lisäarvon tai jalostusarvon vientiin. Ministeriön mukaan lähtökohtana on ollut, että Finnveran tarjoama rahoitus on kysyntälähtöistä ja kaikki toimialat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Yhtiön strategiseksi tavoitteeksi on asetettu tarjota suomalaisille viejille kansainvälisesti kilpailukykyinen julkinen vienninrahoitusjärjestelmä. Viejien välisessä kilpailussa kilpailukykyisen rahoituspaketin tarjoaminen osana vientineuvotteluja on tullut yhä tärkeämmäksi erityisesti isoissa hankkeissa.
Raportissa esitetään, että riskien hallinnassa käytetään yleisesti taloudellisen pääoman (economic capital) mallia ja todetaan, että vain harvoilla vientitakuulaitoksilla sellainen on käytössä. Finnveralla malli on käytössä. Mallin avulla saadaan tietoa siitä, kuinka suuret pääomatarpeet vaaditaan vastuisiin liittyvien riskien mahdollisen toteutumisen varalta. Mallin mukaan nykyiset puskureihin luettavat pääomat, 1,3 miljardia euroa, ovat riittäviä kattamaan nykyisiin vastuisiin ja lähiaikana syntyviin vastuisiin liittyvää riskiä. Vientitakuiden enimmäisvastuu on 27 miljardia euroa.
Raportissa on arvioitu eri skenaarioita Finnveran laskennallisista pääomitustarpeista siinä tapauksessa, että vientitakuuvaltuudet tulisivat käyttöön. Käytännössä vastuukanta ei todennäköisesti nouse 27 miljardiin euroon, sillä määrään on laskettu mukaan myös osa tarjousvastuista, jotka kaikki eivät toteudu.
Vientitakuutoiminta on ollut itsekannattavaa koko Finnveran olemassaolon ajan, ja Finnvera hallitsee riskejä tarvittaessa mm. jakamalla riskiä eri rahoittajien kanssa ja jälleenvakuutuksilla. Jos tappiot realisoituisivat, ne katettaisiin ensisijaisesti Finnveran taseessa olevasta vienti- ja erityistakaustoiminnan rahastosta ja toissijaisesti valtiontakuurahastosta, joista mainitut puskurivarat muodostuvat.
Finnveran voitolliset vuositulokset siirretään vuosittain vienti- ja erityistakaustoiminnan rahastoon mahdollisten riskien toteutumisesta aiheutuvien tappioiden kattamista varten. Jos varat säilyvät nykyisellä tasollaan ja Finnveran toiminta pysyy itsekannattavana, tarvetta raportissa esitetyn suuruisiin laskennallisiin pääomiin ei ole.
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on turvata suomalaisille viejille kansainvälisesti kilpailukykyinen vienninrahoitusjärjestelmä. Julkisen vienninrahoituksen kysynnän kasvu johtuu rahoitusmarkkinakriisin jälkeisen pankkisääntelyn kiristymisestä. Tilanne on johtanut siihen, etteivät pankit enää osallistu yhtä aktiivisesti kuin ennen keskipitkän ja pitkän maksuajan vientihankkeiden rahoitukseen omasta taseestaan. Siten valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n viennin rahoituksen valtuuksia on korotettu kasvaneen kysynnän vuoksi useita kertoja viime vuosina.
Selvityksessä käytiin läpi vienninrahoitukseen liittyviä vastuita ja riskejä sekä toisaalta vaikuttavuutta. Lisäksi raportissa esitettiin myös asiakkaiden näkökulmia Finnveran vienninrahoitusjärjestelmän kehittämiseksi. Selvityksen toteuttivat konsulttiyhtiöt Antitrust&TradeRx GmbH (ATRx) ja International Financial Consulting Ltd. (IFCL) sekä Northumbria University.
Lisätiedot:
ylijohtaja Ilona Lundström, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 504 7186
hallitusneuvos Kari Parkkonen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 506 4938
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj, puh. 029 460 2400