Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Energiayhteisöjä ja uusiutuvan energian lupamenettelyjen sujuvuutta voidaan edistää

Suomessa on merkittävästi potentiaalia energiayhteisöille, joiden syntymistä voidaan edistää lainsäädännön muutoksilla ja uusilla tiedonvaihdon järjestelmillä. Erityisesti kiinteistön sisäisellä energiayhteisöllä mahdollistetaan uusiutuvan sähkön pientuotannon jakaminen taloyhtiössä.

Uusiutuvan energian direktiivi (RED II) vaatii jäsenvaltioita perustamaan yhteyspisteen avustamaan uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyissä. Erityisiä haasteita RED II:n täytäntöönpanossa liittyy luvituksen määräaikoihin ja hankkeisiin, jotka tarvitsevat useiden eri viranomaisten toimivaltaan kuuluvia lupia.

Edellä mainitut siteeraukset ovat 30.12.2019 julkaistusta Gaia Consulting Oy:n ja LUT-yliopiston toteuttamasta tutkimuksesta, jossa on selvitetty sähkön omatuotantoon ja energiayhteisöihin sekä uusiutuvan energian luvitukseen liittyviä esteitä ja hidasteita sekä energiayhteisöjen potentiaalia erityisesti RED II -direktiivin näkökulmasta.

Energiayhteisöt

Tutkimuksen mukaan hyödyntämätöntä potentiaalia on erityisesti kiinteistön sisäisissä sähköenergiayhteisöissä. Esteenä kiinteistön sisäisen sähköenergiayhteisön kustannustehokkaalle toteuttamiselle nähdään etenkin se, että lainsäädännön esteistä johtuen tuotannon laskennallista jakamista energiayhteisön kulutuspisteille ei voida tehdä käyttäen nykyisiä etäluettavia mittareita. Lainsäädännön muutosten lisäksi tulee kehittää energiayhteisön toimintaa edistävää tiedonvaihtoa. Lämpöenergiayhteisöissä esteet ovat lähinnä lämmönlähteiden ja -kulutuksen kohtaamattomuudesta aiheutuvia teknis-taloudellisia esteitä.

Uusiutuvan energian lupamenettelyt

Kansallisessa hallintolaissa säädetään käsittelyn viivytyksettömyydestä ja viranomaisten yhteistyöstä. RED II 16 art. edellyttää yhteyspisteen perustamista ja määräaikojen asettamista lupakäsittelylle. RED II:n mukaisissa määräajoissa pysymisen kannalta olennaista on, mistä määräajan kuluminen katsotaan alkavaksi ja mitä siihen lasketaan mukaan. Direktiivin kansallisen täytäntöönpanon kannalta on tarpeen harkita, mitkä viranomaismenettelyt voidaan luokitella direktiivissä tarkoitetuiksi luviksi. Liiallinen kiire lupapäätöksen valmistelussa voi jopa aiheuttaa ongelmia luvan pysyvyyssuojan kannalta, jos siinä ei ole otettu riittävissä määrin huomioon yleisiä ja haitankärsijöiden yksityisiä etuja.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Liiketoimintapäällikkö Tuukka Rautiainen, Gaia Consulting Oy, p. 050 5294184, tuukka.rautiainen(at)gaia.fi
Apulaisprofessori Samuli Honkapuro, LUT-yliopisto, p. 0400 307728, samuli.honkapuro(at)lut.fi