Kysymyksiä ja vastauksia Työkanava Oy:stä

Hallituksen tavoitteena on edistää osatyökykyisten työllistymistä ja kehittää välityömarkkinoita. Osana tätä kokonaisuutta hallitus on päättänyt luoda Suomeen uuden tavoitteellisen ja liiketoimintaan perustuvan toimijan välityömarkkinoilla – Työkanava Oy:n. Sen tarkoituksena on vahvistaa osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia siirtyä avoimille työmarkkinoille tarjoamalla tuettu työpaikka sekä avoimille työmarkkinoille siirtymiseen tarvittava koulutus ja muu tuki.

Tähän saakka kaikkein vaikeimmassa asemassa olevilta on puuttunut väylä palveluista työhön, koska he tarvitsevat työn ohella samanaikaisesti merkittävää tukea. Tähän kokonaisuuteen Työkanava tuo uuden toimintamallin.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomeen on perustettu uusi valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Hallituksen esitys eduskunnalle Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyvistä laeista annettiin 21.10.2021Eduskunta hyväksyi lain 16.3.2022, ja se tulee voimaan 1.7.2022. Työkanavan toiminta käynnistyy vaiheittain sen jälkeen, kun yhtiön operatiivinen johto on valittu ja liiketoiminta pääsee käyntiin.

Yhtiön toiminta rahoitetaan 20 miljoonan euron peruspääomalla Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (EU:n elpymis- ja palautumistukiväline RRF). Lisäksi se saa 10 miljoonan euron vuotuisen määrärahan valtion avustuksena. Kantavana ideana on, että ainakin kolmannes yhtiön tuloista tulisi palvelumyynnistä.

Uusi valtion erityistehtäväyhtiö työllistää kaikkein vaikeimmin työllistyviä työttömiä ja työhaluisia osatyökykyisiä. Yhtiön tavoite on kohentaa heidän osaamistaan ja työmarkkinavalmiuttaan niin, että mahdollisimman moni siirtyisi Työkanavasta eteenpäin työsuhteeseen avoimille työmarkkinoille.

Työkanava Oy:n operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhdessä sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten kanssa.

Yhtiön asiakkaita ovat yritykset, järjestöt, julkisyhteisöt ja yksityiset kuluttajat, jotka tarvitsevat työvoimaa. Asiakkaalle tämä on yksi tapa osoittaa sosiaalista yhteiskuntavastuuta.

Valtion erityistehtäväyhtiö on luonteeltaan normaali osakeyhtiö, jonka toimintaa säädellään lainsäädännöllä. Sillä on myös samat riskit kuin millä tahansa osakeyhtiöllä.

Työkanava Oy on ensisijaisesti työnantaja, joka palkkaa työntekijät suoraan yhtiön palvelukseen työsuhteeseen ja myy edelleen heidän työpanostaan asiakkailleen. Työkanava myy asiakkailleen alihankintana palvelukokonaisuuksia, joita sen osatyökykyiset työntekijät tuottavat. Myös yksittäisten henkilöiden vuokraus asiakkaiden tarvitsemiin töihin on mahdollista.

Todennäköisesti toiminta käynnistetään sellaisilla aloilla, joilla on pulaa työvoimasta. Tämä jää nähtäväksi, ja riippuu siitä, millä toimialoilla Työkanavan asiakasyritykset toimivat. Koska Työkanava tekee sopimuksen asiakasyrityksen kanssa, käynnistyy toiminta sillä toimialalla, johon tuo yritys kuuluu.

Yhtiö päättää itse liiketoiminnastaan.

Toiminta aloitetaan kokeilemalla toimintaa muutaman keskenään erilaisen asiakkaan kanssa. Pilotoinnin tarkoituksena on saada käsitys liiketoimintamallin toimivuudesta ja laajennettavuudesta. Se millä alueella pilotointi käynnistyy, riippuu hyvin pitkälti asiakasyrityksen tai -yhteisön toiveista: missä se haluaa Työkanavan työpanosta käytettävän. 

Työkanavan Oy:n kanssa täysin samalla liikeidealla tai konseptilla toimivia yhtiöitä ei ole. Tämän vuoksi on parempi puhua kilpailun sijaan yhteistyökumppaneista. Yhtiön tehtävänä ei ole viedä markkinaosuutta esim. työhön integroivilta yhteiskunnallisilta yrityksiltä tai kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Yhtiö toimii yhdessä näiden kanssa ja mahdollisesti käyttää näiden palveluja.

He ovat henkilöitä, joiden vamma tai sairaus vähentää niin merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan saada työtä, että muuten kuin Työkanavan kautta saatu työ on epätodennäköistä. Lisäksi on epätodennäköistä, että työllistymistä tai työllistymisedellytyksiä parantavilla palveluilla voitaisiin tätä todennäköisyyttä parantaa.

Työkanava Oy rekrytoi henkilöstöä, kun se tarvitsee työvoimaa, aivan kuten muutkin yritykset. Tällöin TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluissa etsitään yhtiölle ehdolle kohderyhmälle asetetut kriteerit täyttäviä työnhakijoita. Ehdolle asetetut henkilöt vastaavat asiakasyritysten kulloistakin osaamistarvetta. Tässä tapauksessa erityistä on se, että ehdolle asetetaan vain vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä ja että yhtiö tekee yhteistyötä TE-toimiston kanssa.

Täsmällistä lukua mahdollisista työllistettävistä osatyökykyisistä henkilöistä on vaikea antaa.  Arvio on, että tällaisia henkilöitä on todennäköisesti noin 50 000 – 60 000 eli noin yhden ikäluokan verran. Suurin osa heistä työllistyy avoimille työmarkkinoille suoraan. Osa puolestaan työllistyy palkkatuella. Noin 30 000 henkilön tästä joukosta arvioidaan voivan olevan sellaisia, jotka voisivat työllistyä Työkanavan kautta. 

Näistä 30 000 henkilöstä noin puolet on tällä hetkellä TE-toimistoissa työttöminä työnhakijoina. Loput noin 15 000 henkilöä saavat työkyvyttömyysetuutta, eivätkä he tällä hetkellä ole TE-palveluiden asiakkaina vaan ovat esim. avotyötoiminnassa.  

Yhtiö työllistää toimintansa alkuvaiheessa arviolta muutaman sata osatyökykyistä vuosittain. Tavoitteena on, että työsuhteessa on toiminnan vakiinnuttua noin 1000 henkilöä.

Yhtiö ei tuota julkisia palveluja. Työkanavan tehtävä on tarjota työtä. Se toimii siten työnantajana työsuhteessa oleville osatyökykyisille henkilöille.
 
Työkanava pyrkii varmistamaan sen, että Työkanavaan työllistetyt saavat ne julkiset palvelut, joihin he ovat oikeutettuja. Tätä se täydentää muiden työnantajien tapaan itse järjestämillään palveluilla, mm. järjestämällä työterveyshuollon. 

Työkanavan tehtävänä on tarjota riittävän pitkäkestoinen työpaikka ja tukea henkilöä tässä työssä. Se myös edistää henkilön uralla etenemistä eli työllistymistä avoimille työmarkkinoille toisen työnantajan palvelukseen.

Käytännössä he voivat tehdä melkein mitä vain töitä. Osatyökykyisillä on monenlaista ammattiosaamista ja ihmisten koulutustausta on laaja ja monipuolinen.

Työtehtävät riippuvat kuitenkin asiakkaista, joita ovat siis yritykset, yhteisöt, julkishallinnolliset toimijat ja muut, jotka haluavat ostaa Työkanavalta työpanosta.

Kuten muutkin työnantajat, Työkanava Oy voi tuottaa palveluja itse tai tarvittaessa ostaa täydentäviä palveluja työntekijöidensä osaamisen kehittämiseksi. Ensisijaisesti Työkanava hyödyntää tässä julkisia työvoimapalveluja. Työkanava voi myös ostaa osaamisen kehittämisen palveluja esimerkiksi muilta välityömarkkinatoimijoilta, järjestöiltä ja muilta palveluntuottajilta hankintalain mukaisesti kilpailuttamalla. Työkanava voi joissakin tilanteissa myös tuottaa osaamisen kehittämisen palveluja itse.

Työkanava kehittää palkkaamiensa osatyökykyisten henkilöiden valmiuksia ja osaamista niin, että heidän valmiutensa työskennellä yhtiössä vahvistuvat. Tätä laajempi osaamisen kehittäminen on tarkoitus toteuttaa hyödyntämällä ensisijaisesti olemassa olevia työvoimapalveluja, Kelan tai sosiaalihuollon palveluja. Esimerkkejä näistä palveluista ovat työhönvalmentajan tai työkykykoordinaattorin antama tuki.

Työkanavaan rekrytoidaan vahvat liiketoiminnan osaajat keskeisiin tehtäviin. Ensimmäisenä rekrytoidaan yhtiön toimitusjohtaja. Hän valitsee yhtiön muut avainhenkilöt.

Yhtiölle on tulossa myös oma fyysinen toimipaikka, myöhemmin mahdollisesti useita. Olennaista on kuitenkin, että pääsääntöisesti Työkanavaan työllistyneet osatyökyiset työskentelevät asiakkaan tiloissa. Näin toiminta ei ole sidottu Työkanavan toimipisteeseen.

Yhtiön henkilöstön määrä kasvaa sitä mukaa kuin asiakassopimuksia tehdään. Työllistettävien osatyökykyisten lisäksi tarvitaan työnjohtoa sekä tukipalveluja. Tämän henkilöstön suuruus määräytyy sekä liikevaihdon että työllistettävien osatyökykyisten määrän mukaan.

Tavoite ja budjetti on laadittu valmisteluvaiheessa käytettävissä olevan tiedon perusteella. Tämänhetkisen arvion mukaan yhtiö työllistää toimintansa alkuvaiheessa arviolta muutaman sata osatyökykyistä vuosittain. Tavoitteena on, että työsuhteessa on toiminnan vakiinnuttua noin 1000 henkilöä. 

Yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hyvää suunnittelua ja liiketoimintajohtamista.

Työkanavan tuloksia voidaan arvioida tarkastelemalla sitä, minkä verran yhtiö työllistää osatyökykyisiä ja kuinka moni heistä siirtyy avoimille työmarkkinoille. Lisäksi yhtiön toimintaa arvioidaan normaalin yhtiön tapaan liikevaihtoa koskevin mittarein.

Työkanavan toiminnassa lähdetään siitä, että työkyvyn tuki kannattaa ja lisää ihmisten yhdenvertaisuutta, koska merkityksellinen työ, toimeentulo ja oma työyhteisö pitävät osatyökykyisen henkilön kiinni yhteiskunnassa.
Yksilön lisäksi yhteiskunnalle on tärkeää, että Työkanava tarjoaa töitä erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville osatyökykyisille henkilöille.

Vaikka yhtiö toimii tuloksellisesti, sen tavoite ei ole tuottaa liikevoittoa. Mahdollinen tulos käytetään toiminnan kehittämiseen.

Työkanava Oy on kokonaan valtion omistama yhtiö, jonka omistajaohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Yhtiö tuottaa EU:n valtiontukisääntelyssä tarkoitettuja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin tarkoitettuja palveluja (SGEI).
Yhteiskuntavastuu näkyy myös siten, että yhtiön toiminnan käynnistäminen toimeenpanee YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoitteita.

Työkanavan mallina osittain toimivan Ruotsin Samhallin asiakkaiden omat asiakkaat jopa edellyttävät ostojensa vastineeksi yhteistyötä Samhallin kanssa. Tämä luo myönteistä painetta myös Työkanavan toimintaan, ja korostaa yhteiskuntavastuun merkitystä myös asiakkaiden ja kuluttajien näkökulmasta.

Yhtiön hallituksen jäsenmäärä vastaa normaalia osakeyhtiön hallituksen jäsenmäärää.
Hallitus on koottu henkilöistä, joilla on mahdollisimman monipuolinen osaaminen. Tämä
turvaa yhtiön menestyksellisen liiketoiminnan.

Työkanavan hallituksen puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja (eläkkeellä) Jukka Kinnunen. Hallituksen muut jäsenet ovat osastopäällikkö Raimo Antila, sosiaali- ja terveysministeriö,
johtaja Sirpa Huuskonen, Tokmanni, viestintäpäällikkö Essi Lindberg, Labore, kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, Vates-säätiö ja toimitusjohtaja Leena Munter, Haltija Group Oy.

Valittu malli pohjautuu selvityshenkilö Hannu Mäkisen ehdotukseen. Hän päätyi hylkäämään esim. työpankkikokeilun mallin perustellen sitä seuraavasti: ”Kokeilu ei saavuttanut sitä laajuutta, mitä tavoiteltiin. Kohderyhmäkohtaisesti tulokset olivat epätasaisia. Osatyökykyisten kohdalla siirtymät ja vuokraus olivat huomattavan vähäisiä verrattaessa heidän osuuteensa työpankkeihin palkatuista. Työpankkitoiminta ei ratkaissut kaikkein haastavimpien erityisryhmien työllistymisen haasteita”.

Ruotsissa Samhall on toiminut menestyksellisesti noin 40 vuotta ja se on yksi Ruotsin tärkeimmistä yrityksistä.

Ennen kaikkea yhtiö antaa osatyökykyisille ja vaikeimmin työllistyville henkilöille työkokemusta ja kokemusta työelämästä ja kohentaa siten heidän työmarkkinavalmiuksiaan. Ilman yhtiön tarjoamaa mahdollisuutta näillä henkilöillä ei ole mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Yhtiö auttaa lisäksi yrityksiä työvoimapulassa. Siten yrityksen omat työntekijät voivat keskittyä ydinliiketoimintaan. 

Monet yritykset ja yhteisöt voivat vahvistaa yhteiskuntavastuutaan, kun ne tekevät yhteistyötä Työkanavan kanssa.

Osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien työpanosta tarvitaan nostamaan työllisyysastetta. Hallituksen tavoitteena on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Työkanava edistää myös tämän tavoitteen saavuttamista. 

Työkanavan perustamiseen ja sen toimintaan sisältyy useita mahdollisia riskejä. Näitä on otettu huomioon riskienhallintaa koskevassa suunnitelmassa. Yhtiön operatiivinen johto vastaa riskienhallinnasta yhdessä hallituksen kanssa, kun Työkanava Oy:n toiminta pääsee käyntiin.

Yhtiön tytäryhtiöistä ei ole suunnitelmia.

Eri kokeilut ja hankkeet ovat säännönmukaisesti osoittaneet, että työnantajat tarvitsevat vähäriskisen ja helpon tavan saada käyttöönsä osatyökykyisten työpanos. Siksi on tärkeää, että TE-palveluissa kyetään tunnistamaan osatyökykyisen osaaminen ja erilaiset tarpeet tukea työkykyä. Tämän jälkeen tieto tästä on saatava liitetyksi niin henkilöasiakkaiden kuin työnantajienkin palveluihin. Työkanavan toiminnan yhteydessä nämä asiat huomioidaan TE-palveluissa.  

TE-palveluissa tunnistetaan Työkanavaan mahdollisesti työllistettävien kohderyhmä ja löydetään joukosta ne, joiden osaaminen ja työkyky vastaavat Työkanavassa tarjolla olevia työtehtäviä. Tämä puolestaan parantaa huomattavasti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten tilannetta.

Yhtiön toiminta alkaa vaiheittain yhtiölle osoitettavan julkisen tuen turvin. Yhtiön liiketoiminnan kantavana ideana on, että ainakin kolmannes yhtiön tuloista tulisi jatkossa palvelumyynnistä. 

Valtiotalouden kehyspäätökseen vuosille 2022-2025 yhtiölle on varattu 20 miljoonaa euroa peruspääomaa varten ja 10 miljoonan euron vuosittainen avustus yhtiön tehtävien hoitamista varten. Eduskunta päättää määrärahoista vuosittain valtion talousarviossa.

Työkanava tekee yhteistyötä TE-toimiston kanssa, ja osatyökykyiset henkilöt saavat työpaikan Työkanavassa ainoastaan TE-toimiston välityksellä. Työkanavassa työskentelystä kiinnostuneen osatyökykyisen on siten ilmoittauduttava työnhakijaksi joko paikalliseen TE-toimistoon tai kunnan TE-palveluihin, jos kunta on mukana työllisyyden kuntakokeilussa. Henkilön soveltuvuus Työkanavassa työskentelyyn arvioidaan 1.7. lukien, kun laki Työkanavasta tulee voimaan.

Työkanavaan ei haeta siis suoraan töihin eikä Työkanava julkaise työpaikkailmoituksia vapaasti haettavaksi. Työkanavaan työllistyvät henkilöt ovat vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä, joiden vamma tai sairaus vähentää niin merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan saada työtä, että muuten kuin Työkanavan kautta saatu työ on epätodennäköistä.

Julkisten työvoimapalvelujen siirto kuntiin vuonna 2024 muuttaa monella tavalla palvelujen tarjoamisen rakennetta ja sisältöä. Osana tätä kokonaisuutta joudutaan myös pohtimaan työnantaja- ja yrityspalveluiden järjestämistä. Uudistuksen valmistelun yhteydessä käsitellään myös valtion erityistehtäväyhtiön saama palvelu uudessa tilanteessa.