Työttömyysturva­seuraamusten muuttaminen

Jotta työnhakija saa työttömyysetuutta, hänen tulee hakea työtä aktiivisesti ja osallistua työllistymistä tukeviin palveluihin. Työnhakija menettää oikeuden työttömyysetuuteen määräaikaisesti tai toistaiseksi, jos hän aiheuttaa itse työttömyytensä tai työttömyyden pitkittymisen. Viimeksi mainitusta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun työnhakija kieltäytyy osallistumasta työvoimaviranomaisen palveluihin työllistymissuunnitelmassa sovitulla tavalla.

Esimerkki: Työvoimaviranomainen ja työnhakija ovat todenneet työnhakukeskustelussa, että ammatillisen osaamisen päivittäminen parantaisi työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä. Työnhakusuunnitelmaan on sisällytetty velvollisuus hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Lisäksi suunnitelmassa on sovittu hakeutumisesta tiettyyn työvoimakoulutukseen osaamisen päivittämiseksi.

Työnhakija hakee työmahdollisuuksia ja ilmoittaa niiden hakemisesta verkkopalvelussa. Tältä osin asia on kunnossa. Työvoimakoulutukseen työnhakija ei kuitenkaan hae, eikä hänellä ole hakematta jättämiseen työttömyysturvalaissa tarkoitettua pätevää syytä. Koska aiempia laiminlyöntejä ei ole, työnhakijalle asetetaan korvaukseton määräaika eli niin sanottu karenssi.

Jos työnhakija käyttäytyy työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti eli ei hae työtä tai osallistu työvoimapalveluihin sovitusti, seurauksena voi olla korvauksettomia määräaikoja eli niin sanottuja karensseja ja työssäolovelvoitteita.

Karenssit tarkoittavat työttömyysetuuden menettämistä määräaikaisesti. Lainsäädännössä niistä käytetään termiä korvaukseton määräaika.

Työssäolovelvoite puolestaan tarkoittaa työttömyysetuuden menettämistä toistaiseksi. Työssäolovelvoitteen jälkeen oikeus etuuteen palautuu, kun henkilö on esimerkiksi osallistunut tiettyihin palveluihin tai ollut työssä vähintään 12 viikkoa.

Työttömyysturvaseuraamusta ei aseteta, jos työnhakijalla on menettelyynsä työvoimapoliittisesti arvioituna pätevä syy.

Seuraamukset eivät estä työttömyysetuuden saamista työttömyysturvalaissa lueteltujen
työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.

Seuraamukset työnhaun tai työvoimapalveluihin osallistumisen laiminlyönnistä on porrastettu:

1. laiminlyönti: ei seuraamusta
2. laiminlyönti: seitsemän päivän korvaukseton määräaika
3. laiminlyönti: 14 päivän korvaukseton määräaika
4. neljäs (tai useampi) laiminlyönti: 12 viikon työssäolovelvoite

Työnhakijan työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvää menettelyä tarkastellaan vuoden tarkastelujaksolla.

Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa seuraamuksia sekä tehostaa työnhakijoiden työnhakua ja osallistumista palveluihin, jotka edistävät ja tukevat työnhakua ja työllistymistä.

Nykyisin esiintyy paljon laiminlyöntejä, joista ei aseteta työttömyysturvaseuraamuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnhakijat laiminlyövät velvoitettaan osallistua palveluprosessiin kuuluviin tapaamisiin työvoimaviranomaisen kanssa tai he eivät täytä asianmukaisesti työllistymissuunnitelmaan kirjattua velvollisuutta hakea työmahdollisuuksia.

Uudistus on osa kokonaisuutta, jolla pääministeri Petteri Orpon hallitus uudistaa sosiaaliturvaa kannustavammaksi ja velvoittavammaksi.

Tavoitteena on selkeyttää työttömyysturvaseuraamuksia sekä tehostaa työnhakijoiden työnhakua ja osallistumista palveluihin, jotka edistävät työnhakua ja työllistymistä.

Työttömyysturvaseuraamuksia selkeyttäisi muutos neljäportaisesta kaksiportaiseen järjestelmään. Työttömyysetuuden menettämisen uhka nykyistä nopeammin vähentäisi velvoitteiden laiminlyöntiä ja tehostaisi näin työnhakua ja osallistumista palveluihin.

Lausuntokierroksella olevan lakiluonnoksen mukaan porrastettua seuraamuskokonaisuutta muutettaisiin siten, että työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen jo ensimmäisestä työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Korvaukseton määräaika olisi näissä tilanteissa kestoltaan seitsemän kalenteripäivää. Muutos korostaisi työnhakijan omaa vastuuta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua hänelle tarjolla oleviin palveluihin.

Seuraamuskokonaisuus olisi neljän portaan sijasta kaksiportainen. Jos työnhakija jatkaisi työnhaun tai työvoimapalveluihin osallistumisen laiminlyöntiä, toisesta laiminlyönnistä asetettaisiin kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jatkaessaan työvoimapoliittisesti moitittavaa menettelyään työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen nykyistä nopeammin.

Samalla etuusoikeutensa menettäneellä työnhakijalla olisi kuitenkin mahdollisuus palauttaa oikeus työttömyysetuuteen nykyistä helpommin, koska työssäolovelvoitteen kestoa lyhennettäisiin puoleen nykyisestä (12 kalenteriviikosta kuuteen kalenteriviikkoon).

Korvauksettomia määräaikoja ja työssäolovelvoitteita asetetaan, jos työnhakija laiminlyö velvollisuuksiaan. Työnhakija ei siis menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen, jos on hakenut asianmukaisesti työmahdollisuuksia mutta ei ole tullut valituksi niihin.

Jos työssäolovelvoite kuitenkin asetetaan, eikä työnhaku johda työllistymiseen, voi velvoitteen täyttää myös osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun. Ennen palvelua voimassa ollut karenssi tai työssäolovelvoite ei estä työttömyysetuuden saamista palvelun aikana. 

Oikeutensa työttömyysetuuteen menettänyt työnhakija voi olla oikeutettu Kelan maksamiin muihin etuuksiin. Työnhakija voi saada yleistä asumistukea asumismenoihinsa, ja viimesijaisena taloudellisena tukena työnhakija voi olla oikeutettu toimeentulotukeen.

Työttömyysturvaseuraamuksia koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa pitkään, ja säännöksiä on muutettu useita kertoja. Nykyinen neljäportainen seuraamuskokonaisuus tuli voimaan toukokuun alussa 2022. Tätä ennen työnhakijan ensimmäisestä laiminlyönnistä asetettiin tilanteen mukaan vähintään 15, vähintään 30 tai 60 päivää kestävä korvaukseton määräaika. Jos työnhakijan laiminlyönnit toistuivat puolen vuoden tarkastelujakson kuluessa, työnhakijalle asetettiin 12 kalenteriviikon työssäolovelvoite.

Lausuntokierroksella oleva kokonaisuus olisi siis olennaisesti lievempi verrattuna säännöksiin, jotka olivat voimassa toukokuun 2022 alkuun asti, vaikka työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen määräajaksi jo ensimmäisestä laiminlyönnistä. Seuraamusten ankaruutta arvioitaessa pitää kuitenkin ottaa huomioon myös se, millainen palvelukokonaisuutta työnhakijoille on kulloinkin ollut tarjolla ja esimerkiksi se, kuinka paljon työvoimaviranomaiset tekevät työnhakijaa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvoittavia työtarjouksia.

Työllistymisen ministerityöryhmä linjasi valmistelun aloittamisesta 20.3.2025. Tämän jälkeen kokonaisuudesta keskusteltiin kolmikantaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti luonnoksen hallituksen esitykseksi lausuntokierrokselle 9.5.2025. Lausuntokierros päättyy 19.6.2025, jonka jälkeen virkavalmistelu jatkuu. Hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle esitys syyskuussa 2025. Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan vuoden 2026 alussa.