Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi

Kestävän kehityksen tavoitteiden logo Suomi on sitoutunut YK:n Agenda2030:n toteuttamiseen tällä vuosikymmenellä sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Toteutusta ohjaavat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDGs). 

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sektorin panostusten lisäksi merkittäviä muutoksia myös finanssialan toimintaympäristössä, jotta yksityistä osaamista ja rahoitusta saadaan määrätietoisesti ja konkreettisesti suunnattua kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisiin investointeihin. 

Hankkeen kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Kestävän rahoituksen vieminen käytäntöön – oppeja neljästä suomalaisesta pilotista

Rahoituskenttä on murroksessa

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen tällä vuosikymmenellä edellyttää merkittäviä muutoksia siihen, miten julkinen ja yksityinen sektori kohdentavat investointejaan. Useat kansalliset ja kansainväliset aloitteet pyrkivät tukemaan finanssialan murrosta ja edistämään rahoituksen kokonaisvaltaista suuntaamista kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. EU on osoittanut merkittävää johtajuutta ja samanaikaisesti useat maat ovat laatineet kansallisia strategioita ja ohjelmia kestävän rahoituksen systemaattiseksi edistämiseksi. 

Suomi käynnisti työn kestävämmän rahoitusjärjestelmän edistämiseksi jo vuosina 2018–2019. Vuodesta 2020 vauhti on kiihtynyt osana komission rahoittamaa hanketta “Developing Finland´s Sustainable Finance Ecosystem”, jonka puitteissa Suomelle on laadittu syksyllä 2021 julkaistu kestävän rahoituksen kansallinen tiekartta. 

Tiekartta (Finnish Roadmap for Financing a Decade of SDG Action) tarjoaa suuntaviivoja suomalaisille toimijoille viedä käytäntöön tarvittavia muutoksia. Se tarjoaa mahdollisuuden eri toimijoille tunnistaa oman roolinsa kestävän rahoituksen edistämisessä ja tehdä tarvittavia muutoksia mandaatteihinsa ja/tai toimintatapoihinsa. 

Miten viemme kestävän rahoituksen käytäntöön

Tiekartan toimeenpanon vauhdittamiseksi vuosina 2021–2022 rahoituksen pullonkauloja sekä ratkaisuja on tunnistettu neljässä temaattisessa rahoitusekosysteemissä, tiiviissä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Helmikuussa 2022 julkaistu raportti (Financing SDG Transformations - Experiences from four sustainable finance pilot ecosystems) kokoaa yhteen tärkeimmät opit näistä neljästä ekosysteemistä, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja keskeisten kestävyysmurrosten rahoittamiseksi – tunnistaen tarpeen merkittäville kestävyysmurroksille niin Suomessa kuin maailmallakin. 

Raportti kuvaa neljän, hyvin erilaisen ekosysteemin rahoitusproblematiikan, esittelee prosessin, miten näitä haasteita voidaan lähteä ratkaisemaan ja tarjoaa suosituksia merituulivoiman (luku 2) ja kestävän proteiinituotannon (luku 3) skaalaamiseen Suomessa sekä ilmastoälykkäiden vesiratkaisujen (luku 4) ja ammatillisen koulutuksen (luku 5) kansainvälistymiseen. 

Vaikka tarkastelu fokusoituu rahoitukseen, lähestymistapa pyrkii tunnistamaan myös olennaiset muut toimintaympäristön avaintekijät, koska kestävän rahoituksen mobilisoinnin haaste ei aina kilpisty puhtaasti rahoituksen puutteeseen. Usein rahoitusta suurempana ongelmana voi olla markkinaymmärryksen puute tai liiketoimintamallien rajallinen kyky tuottaa sekä SDG-vaikuttavuutta että kannattavuutta. Joissain tapauksissa esteenä SDG-ratkaisujen skaalaamiselle on toimijoiden haluttomuus tai taitamattomuus kantaa kestävyysmurrokseen liittyvää riskiä, sen kiireellisyydestä ja/tai merkittävästä vaikuttavuuspotentiaalista huolimatta. Tästä syystä raportissa pyritään kuvaamaan kestävän rahoituksen pilottiekosysteemien rakentamisen prosessi ja keskeiset elementit tavalla, joka auttaa jatkossa jalostamaan kyseisiä ekosysteemejä tehokkaina kokonaisuuksina. 

Oppien hyödyntäminen kun vauhti kiihtyy

Pilottien kokemuksista on tehty yhteenveto, ja päätelmiä rahoitusekosysteemeille yhteisistä toimintatavoista ja haasteista, joihin tarvittaisiin mahdollistavia ratkaisuja. Työn vaiheistus ja elementtien sisällön kuvaaminen auttavat hyödyntämään oppeja myös muissa tämän vuosikymmenen elintärkeissä kestävyysmurroksissa - joiden rahoitushaasteet edellyttävät saumatonta yhteispeliä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä, niin Suomessa kuin maailmallakin. 

Raportin tarjoama lähestymistapa ja prosessi voi tarjota konkreettisen työkalun ja manuaalin kestävämmän rahoituksen mobilisointiin, jota EU:n komissio pyrkii kokonaisvaltaisesti edistämään. Keskeinen mahdollistaja raportin tulosten kannalta on ollut tiivis yhteistyö, jota on tehty neljän pilottiekosysteemin sisällä ja kesken. Analyysin tuloksia on tuotu kansallisten työpajojen ruodittavaksi ja satoja asiantuntijoita ja sidosryhmiä on myös kuultu, samoin kansainvälisiltä edelläkävijöiltä haettu oppeja ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Työn tuloksista iso kiitos kuuluu työhön aktiivisesti osallistuneille tahoille Suomessa ja ulkomailla, erityiskiitos pilottiekosysteemien puheenjohtajille ja jäsenille, sekä hankkeen kansalliselle koordinaatioryhmälle. 

Toivomme, että raportin havainnot ja suositukset voivat tukea käynnissä olevissa kestävyysmurroksissa, erityisesti auttaen rahoituskentän epäjatkumoiden poistamiseen sekä suuntaamaan jatkossa rahoitusta nykyistä kestävämmin. 

Finance roadmap image Suomen kestävän rahoituksen tiekartta julkaistu syyskuussa 2021

Kestävän rahoituksen vieminen käytäntöön - suositukset ja opit neljästä pilotista julkaistu helmikuussa 2022

Miten koordinoimme ja toteutamme kestävää rahoitusta kansallisella tasolla, julkaistu kesäkuussa 2022 

Hanke toteutetaan Euroopan komission Rakenneuudistuksen tukiohjelman tuella.

eu-lippu

 

 

 

 

 

Hankkeen toteutuksesta vastaa Gaia Consulting Oy, yhteistyössä AARC Ltd:n ja Trinomics B.V.:n kanssa.

Toteuttajien logot

 

 

 

Lisätietoja:

Työ- ja elinkeinoministeriö:  Sari Tasa

Gaia Consulting Oy: 
Mikko Halonen - mikko.halonen(at)gaia.fi
Anna Laine - anna.laine(at)gaia.fi