Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi
Suomi on sitoutunut YK:n Agenda2030:n toteuttamiseen tällä vuosikymmenellä sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Toteutusta ohjaavat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDGs).
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sektorin panostusten lisäksi merkittäviä muutoksia myös finanssialan toimintaympäristössä, jotta yksityistä osaamista ja rahoitusta saadaan määrätietoisesti ja konkreettisesti suunnattua kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisiin investointeihin.
Hankkeen kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
- Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi - Avaustilaisuus 11.11.2020
- Tiedote: Uusi hanke edistää rahoituksen suuntaamista kestävään kehitykseen
Kestävän rahoituksen vieminen käytäntöön – oppeja neljästä suomalaisesta pilotista
Rahoituskenttä on murroksessa
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen tällä vuosikymmenellä edellyttää merkittäviä muutoksia siihen, miten julkinen ja yksityinen sektori kohdentavat investointejaan. Useat kansalliset ja kansainväliset aloitteet pyrkivät tukemaan finanssialan murrosta ja edistämään rahoituksen kokonaisvaltaista suuntaamista kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. EU on osoittanut merkittävää johtajuutta ja samanaikaisesti useat maat ovat laatineet kansallisia strategioita ja ohjelmia kestävän rahoituksen systemaattiseksi edistämiseksi.
Suomi käynnisti työn kestävämmän rahoitusjärjestelmän edistämiseksi jo vuosina 2018–2019. Vuodesta 2020 vauhti on kiihtynyt osana komission rahoittamaa hanketta “Developing Finland´s Sustainable Finance Ecosystem”, jonka puitteissa Suomelle on laadittu syksyllä 2021 julkaistu kestävän rahoituksen kansallinen tiekartta.
Tiekartta (Finnish Roadmap for Financing a Decade of SDG Action) tarjoaa suuntaviivoja suomalaisille toimijoille viedä käytäntöön tarvittavia muutoksia. Se tarjoaa mahdollisuuden eri toimijoille tunnistaa oman roolinsa kestävän rahoituksen edistämisessä ja tehdä tarvittavia muutoksia mandaatteihinsa ja/tai toimintatapoihinsa.
Miten viemme kestävän rahoituksen käytäntöön
Tiekartan toimeenpanon vauhdittamiseksi vuosina 2021–2022 rahoituksen pullonkauloja sekä ratkaisuja on tunnistettu neljässä temaattisessa rahoitusekosysteemissä, tiiviissä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Helmikuussa 2022 julkaistu raportti (Financing SDG Transformations - Experiences from four sustainable finance pilot ecosystems) kokoaa yhteen tärkeimmät opit näistä neljästä ekosysteemistä, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja keskeisten kestävyysmurrosten rahoittamiseksi – tunnistaen tarpeen merkittäville kestävyysmurroksille niin Suomessa kuin maailmallakin.
Raportti kuvaa neljän, hyvin erilaisen ekosysteemin rahoitusproblematiikan, esittelee prosessin, miten näitä haasteita voidaan lähteä ratkaisemaan ja tarjoaa suosituksia merituulivoiman (luku 2) ja kestävän proteiinituotannon (luku 3) skaalaamiseen Suomessa sekä ilmastoälykkäiden vesiratkaisujen (luku 4) ja ammatillisen koulutuksen (luku 5) kansainvälistymiseen.
Vaikka tarkastelu fokusoituu rahoitukseen, lähestymistapa pyrkii tunnistamaan myös olennaiset muut toimintaympäristön avaintekijät, koska kestävän rahoituksen mobilisoinnin haaste ei aina kilpisty puhtaasti rahoituksen puutteeseen. Usein rahoitusta suurempana ongelmana voi olla markkinaymmärryksen puute tai liiketoimintamallien rajallinen kyky tuottaa sekä SDG-vaikuttavuutta että kannattavuutta. Joissain tapauksissa esteenä SDG-ratkaisujen skaalaamiselle on toimijoiden haluttomuus tai taitamattomuus kantaa kestävyysmurrokseen liittyvää riskiä, sen kiireellisyydestä ja/tai merkittävästä vaikuttavuuspotentiaalista huolimatta. Tästä syystä raportissa pyritään kuvaamaan kestävän rahoituksen pilottiekosysteemien rakentamisen prosessi ja keskeiset elementit tavalla, joka auttaa jatkossa jalostamaan kyseisiä ekosysteemejä tehokkaina kokonaisuuksina.
Oppien hyödyntäminen kun vauhti kiihtyy
Pilottien kokemuksista on tehty yhteenveto, ja päätelmiä rahoitusekosysteemeille yhteisistä toimintatavoista ja haasteista, joihin tarvittaisiin mahdollistavia ratkaisuja. Työn vaiheistus ja elementtien sisällön kuvaaminen auttavat hyödyntämään oppeja myös muissa tämän vuosikymmenen elintärkeissä kestävyysmurroksissa - joiden rahoitushaasteet edellyttävät saumatonta yhteispeliä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä, niin Suomessa kuin maailmallakin.
Hankkeen aikana kehitetty lähestymistapa ja prosessi voi tarjota konkreettisen työkalun ja manuaalin kestävämmän rahoituksen mobilisointiin, jota EU:n komissio ja myös monet kansainväliset kumppanit pyrkivät eri puolilla maailmaa edistämään.
Keskeinen mahdollistaja hankkeen tulosten kannalta on ollut tiivis yhteistyö, jota on tehty konkreettisten kestävyysmurrosten parissa, tässä tapauksessa neljän pilottiekosysteemin sisällä ja kesken. Analyysin tuloksia on tuotu kansallisten työpajojen ruodittavaksi ja satoja asiantuntijoita ja sidosryhmiä on myös kuultu, samoin kansainvälisiltä edelläkävijöiltä haettu oppeja ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä.
Vuonna 2022 hankkeen avulla on myös luotu suosituksia siihen miten kestävän rahoituksen edistäminen tulisi organisoida, jotta kansallinen koordinaatio ja oppiminen olisi optimaalista (Miten koordinoimme ja toteutamme kestävää rahoitusta kansallisella tasolla, julkaistu kesäkuussa 2022).
Toivomme, että hankkeen havainnot, jo otetut ensiaskeleet ja konkreettiset suositukset voivat tukea käynnissä olevissa kestävyysmurroksissa tällä vuosikymmenellä, erityisesti auttaen rahoituskentän tuomista kestävien ratkaisujen mahdollistajaksi ja ajuriksi.
Suomen kestävän rahoituksen tiekartta julkaistu syyskuussa 2021
- Sustainable Development Goals Finance Roadmap – Finnish Roadmap for Financing a Decade of SDG Action
- EU:n tiedote: Finland presents its roadmap to low carbon transition
Kestävän rahoituksen vieminen käytäntöön - suositukset ja opit neljästä pilotista julkaistu helmikuussa 2022
- Financing SDG Transformations - Experiences from four sustainable finance pilot ecosystems
- Innovatiivisia rahoitusratkaisuja kestävyysmurrosten mahdollistamiseksi – Esiselvitys vaikuttavuusperusteisen rahoitusmallin hyödyntämisestä tuulivoimaosaajien kouluttamisessa 2022
Miten koordinoimme ja toteutamme kestävää rahoitusta kansallisella tasolla, julkaistu kesäkuussa 2022
Suomen kestävän kehityksen rahoitusekosysteemin kehittäminen – Yhteenveto ja saadut kokemukset, julkaistu heinäkuussa 2022
Hanke toteutetaan Euroopan komission Rakenneuudistuksen tukiohjelman tuella.
Hankkeen toteutuksesta vastaa Gaia Consulting Oy, yhteistyössä AARC Ltd:n ja Trinomics B.V.:n kanssa.
Lisätietoja:
Työ- ja elinkeinoministeriö: Sari Tasa
Gaia Consulting Oy:
Mikko Halonen - mikko.halonen(at)gaia.fi
Anna Laine - anna.laine(at)gaia.fi
SDG-rahoituksen tiekartta nostaa esiin viisi keskeistä osa-aluetta, joihin panostamalla kestävän rahoituksen ekosysteemiä voidaan kehittää ja vahvistaa. SDG-vaikutusten aikaansaaminen edellyttää i) hyvien sijoituskohteiden riittävää määrää ja laatua, ii) riskinhallintaan ja yksityisen rahoituksen mobilisointiin sopivien instrumenttien tunnistamista ja riittävää räätälöintiä, iii) investointien uskottavaa ja läpinäkyvää hallinnointia, iv) kykyä mitata ja raportoida selkeästi tavoitelluista ja saavutetuista SDG-vaikutuksista sekä v) riittävää osaamista ja kokonaisnäkemystä Agenda2030:sta sekä SDG-tavoitteista ja näiden keskinäisvaikutuksista.
Rahoitusekosysteemi muodostuu useista eri toimijoista, jotka tuovat osaamisensa, resurssinsa ja sitoutumisensa yhteiseen ekosysteemiin (yllä kuvattuihin viiteen osa-alueeseen). Olennaista on, että eri toimijat tunnistavat omat vahvuutensa ja roolinsa ekosysteemissä, ja kullakin toimijalla on selkeät kannustimet varmistaa, että SDG-vaikutuksia edistäviä investointeja syntyy kasvavassa määrin. Jotkin toimijoista voivat osallistua ekosysteemin kaikkiin osiin, mutta useimmat tuovat lisäarvoa erityisesti ekosysteemin tiettyihin osa-alueisiin. Keskeistä ekosysteemin toimivuuden kannalta on saumattoman yhteistyön aikaansaaminen. Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemin toimivuuden varmistamiseen tarvitaan kumppanuuksia ja tiivistä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.
Hankkeessa tunnistetaan rahoitusekosysteemin vahvistamiseen liittyviä osa-alueita, joista muutamia keskeisimpiä valikoidaan hankkeen aikana pilotoitaviksi. Pilotoitavat ekosysteemien alueet voivat olla sidoksissa tiettyyn teknologiaan, palveluun, kestävän kehityksen temaattiseen osa-alueeseen tai läpileikkaavaan, ekosysteemin toimintaa kokonaisuudessaan vahvistavaan tekijään, joissa suomalaisilla toimijoilla on selkeää lisäarvoa tarjottavanaan.
Hankkeen aikana keskeiset sidosryhmät ja asiantuntijat työskentelevät yhdessä tunnistaakseen konkreettisia rahoitusratkaisuja ja toimintamalleja, joiden avulla SDG-tavoitteiden mukaisia investointeja saadaan mobilisoitua tehokkaammin. Hankkeen aikana tunnistetuista kehitystarpeista ja priorisoiduista teemoista riippuen, pilottiekosysteemit voivat kohdistua esimerkiksi hiilineutraalisuutta, kestävää ruokajärjestelmää, tasa-arvoista koulutusta, terveyttä, osallistavaa digitalisaatiota, kestävää metsätaloutta, kestäviä vesiratkaisuja, biotaloutta, älykkäitä liikennejärjestelmiä tai kokonaisuutena kiertotaloutta edistäviin ryppäisiin. Valinta tehdään hankkeen aikana läpinäkyvästi yhdessä hankkeeseen osallistuvien tahojen kanssa. Opit jaetaan aktiivisesti sekä Suomessa että EU:ssa.
Hankkeen menestys riippuu suomalaisten toimijoiden valmiudesta ja halusta rakentaa toimiva rahoitusekosysteemi. Hankkeeseen pyritään saamaan mukaan kaikki olennaiset toimijat, viestimällä aktiivisesti hankkeen tavoitteista ja tarjoamalla useita eri tapoja ja tasoja osallistua tiekartan toimeenpanoon. Osaamista ja hyviä kokemuksia kartoitetaan ja kootaan hankkeen aikana kirjallisuusanalyysin lisäksi kyselyin, sadoin haastatteluin sekä virtuaalisten työpajojen avulla. Sidosryhmät saavat ehdottaa fokusalueita pilotoitaville ekosysteemeille, samoin tarjoutua rahoitusekosysteemeihin osallistuviksi jäseniksi eri rooleihin.